Studiotyöskentely ›

Konsta_87: Hmm. Muutamalla eri laskurilla olen leikkinyt ja noissa ei tiheyttä tarvitse edes laittaa, on vain arvot paksuudelle ja ilmanläpäisevyydelle (+ilmarako ym modifikaatioita, muta ei tosiaan tiheyttä). Tiheydellä ja ilmanläpäisevyydellä on jonkinlainen korrelaatio suhde, mutta melko väljä se on ja epälineaarinen. Eli onko näin että tiheys arvo on yksinkertaisesti helpompi löytää valmistajan tiedoista kuin tuo ilmanläpäisevyys?
 
Tiheyden ja ilmanläpäisevyyden suhteeseen vaikuttavat myös säikeen koko ja sideaine. Myöskään tuo ilmanläpäisevyys ei ole aina ihan sama läpi koko levyn, vaan esim toinen puoli saattaa olla tiheämpää.
Ilmanläpäisevyyden mittaaminen standardin mukaan on ilmeisesti jonkin verran kallista, eikä sitä lämmön eristykseen tarkoitetussa tuotteessa siis useinkaan testata. Paroc on tosiaan tässä edelläkävijä. Mainostavat COS5:sta ja eXtraa käytetyn Helsingin Musiikkitalon akustoinnissa, eli ymmärtävät tuotteidensa luovan väärinkäytönkin. :)

Sotahippi: Mainostavat COS5:sta ja eXtraa käytetyn Helsingin Musiikkitalon akustoinnissa, eli ymmärtävät tuotteidensa luovan väärinkäytönkin. :)
 
Jes, nyt voin sanoa siis ihan kirkkain silmin että treenisstudiomme akustointiin on käytetty samoja materiaaleja mitä käytettiin Helsingin Musiikkitalon akustisissa ratkaisuissa. Eipähän bändikaveritkaan enää vinoile niistä itse villalla täytetyistä paneeleista ja muista "lol mitä sää väsäät jotain villakasoja, mikset vaan laita munakennoo??"

Kalkulaattorit kyllä havainnollistavat aika hyvin. Paksuuden lisäksi, tai oikeastaan sen kanssa, tärkein parametri demppaamisen kannalta näyttää olevan tuo ilmanläpäisevyys. Optimaalinen lukema 200mm paksuudella asettuu 3000-6000 Pa*s/m2 väliin, joskaan demppi ominaisuudet bassosta ylöspäin eivät kuultavasti (tämä kylläkin mutulla) vähene ennen about 20 000 Pa*s/m2. Ohessa pari graafia ketjussa mainituista villoista + isover Akusto, joka ylläriylläri, on tarkoitukseen suunniteltu eriste. Ensimmäinen graafi käyttäen vanhinta laskukaavaa vuodelta 1970 by Delany&Bazley ja toinen graafi käyttäen tuoreempaa, hienosäädettyä mallia by Delany & Bazley & Miki (näiden kahden kaavan erot http://apmr.matelys.com/Propagation … essSkeleton/comparison_DB70_DBM90.m) (kaikissa paksuus 200mm):
 
#1 http://imageshack.us/a/img197/2958/delanybazley.png
#2 http://imageshack.us/a/img840/5166/mikid.png
 
Ja vielä Itävallan Isoverin graafi lasi- ja kivivillan tiheydestä vs ilmanläpäisevyys vs absorbointi-tehokkuus (jos hyväksytään että on about 5Kpa*s/m2):
 
http://imageshack.us/a/img132/1594/lasivkivi.png
 
Lasivillalla osuu 9-18 kg/m3 väliin
Kivivillalla osuu 27-40 kg/m3 väliin

Kiitos Konsta näistä tiedoista!

Olisi tarkoitus rakentaa puusta diffuusori osaksi seinäpintaa. Mallina olisi se "yksiulotteinen" eli pystysuuntaisista lankuista koottava. Jo ulkonäkösyistä aloin miettiä, toimisiko vielä tavanomaista paremmin sellainen ratkaisu, jossa lankut on sahattu tai aseteltu jonkinlaiseen kulmaan. En tarkoita siis pystysuuntaista kallistusta, vaan vaihtelevaa viistoutta syvyyssuunnassa.
 
Netistähän löytyy noita QRD-laskureita syvyyksien laskemista varten, mutta en ole millään löytänyt sellaista, joka ottaisi tuon kulmankin huomioon. Onko kellään heittää vinkkejä?

Alkoi tuo työhuoneen alapäähumina eilen illalla ottamaan aivoon ja aloin noita bassoansoja tutkailemaan.. Huone ei ole mun remppaama joten oletin vaan automaationa, että nurkan kulmat on superchunkattu. Noh, kurkistus kankaan taakse ja tadaa! Parocin irtovillaa parissa pikkusäkissä pitkin seinän pituutta. Nosvidu, ilmankos humisee ja kunnolla.
 
Eli oikeita bassoansoja siis rakentamaan.. Koska Hannibal Lecterin sanoin liika on liikaa, mutta aivan liikaa on juuri sopivasti, ajattelin duunata DIY-hengessä tollaiset soffit-tyyppiset bassoansat.
 
Oman haasteen hommaan tuo se, että vuokraisäntä joka myös tarkkaamoa ja soittohuonetta silloin tällöin käyttää, on hyperherkkä kaikelle rakennuspölylle etc. Cos5:ttä olin jo sulkemassa vaihtoehdoista pois, mutta sitten iski visio:
 
Kun kerran tarkoitus on rakentaa nimenomaan bassoansoja (laajakaistapaneelia on jo seinät täynnä), mietin, että jos vaan rakentaisin freimin ja lätkäsisin Cos5-paketin jos toisenkin semmoisenaan ineen. Pinnalle voisi pistää jotain puista diffuusorin tynkää esteettiseksi pelastukseksi. Matalia taajuuksia ei kuitenkaan kiinnosta hevonhelvettiä se muovikalvo siinä paketin päällä ja korkeat taajuudet hajoaisi jossakin määrin siihen puusäleikköön..
 
En tiedä kuinka vakituinen tönö tää huone tulee mulle olemaan joten mielellään pitäisin ansat modulaarisina tetris-palikkoina, enkä alkaisi mitään uutta väliseinää rakentamaan.
 
Iskeekö jollakulla heti nyt jotain ääliömäistä silmiin, koska omaan mieleen tää on nerokkain idea sitten makkaran..?

saastara: Iskeekö jollakulla heti nyt jotain ääliömäistä silmiin, koska omaan mieleen tää on nerokkain idea sitten makkaran..?
 
Bassoansa toimii oikein hyvin, vaikka siinä ois muovit päällä. Testaamalla kai tuon parhaiten tietää, että auttaako se. Heittää ensimmäisenä vaan pelkät paalit sinne nurkkiin semmosenaan ja kuuntelee miten se vaikuttaa. Ite tein treenikämpillä bassoansoiksi villalla täytettyjä jätesäkkejä. Ei näytä kovin hienolta, mutta vaikutuksen kyllä kuulee.

Ensin olisi hyvä tietää, mitkä taajuudet häiriköi. Joko mittaamalla tai esim signaaligeneraattorilla. Cos5 on ihan jees n. 10cm paksuudella, ei paljon vaikuta bassoihin.

Sotahippi: Ensin olisi hyvä tietää, mitkä taajuudet häiriköi. Joko mittaamalla tai esim signaaligeneraattorilla.
 
Jees, pitää varmaan jotain mittauksia tehdä, jahka kerkeää.
 
Cos5 on ihan jees n. 10cm paksuudella, ei paljon vaikuta bassoihin.
 
Mähän en nyt näistä mitään oikeasti älyä, mutta kai pari kuutiota Cos5:ttä per nurkka nyt aika paljonkin bassoille tekee..?

Noin tiheällä villalla paksuuden lisääminen ei tietyn pisteen jälkeen enää auta. Kuta paksummin laitat, sitä kevyempää villaa siis.
 
Itselläni on noin 100Hz pahin ongelma. Voit katsoa, miksi en valinnut COS5:ta. Tuota katsoessa pidettäköön vaimennuskerrointa 0,7 riittävänä:
http://www.stanleyhallstudios.co.uk … amp;s41=2&d41=500&v41=22222

Sotahippi: Noin tiheällä villalla paksuuden lisääminen ei tietyn pisteen jälkeen enää auta. Kuta paksummin laitat, sitä kevyempää villaa siis.
 
Itselläni on noin 100Hz pahin ongelma. Voit katsoa, miksi en valinnut COS5:ta. Tuota katsoessa pidettäköön vaimennuskerrointa 0,7 riittävänä:
http://www.stanleyhallstudios.co.uk … amp;s41=2&d41=500&v41=22222
 
Ok, tää graffa selvensikin hommaa.. Kiitosta. Jos jatketaan tätä mun ajatusleikkiä, että kiikutellaan noita avaamattomia kontteja ympäriinsä.. Jos lähdetään vaikka siitä nurkassa olisi 2x2 pakettia villaa..
 
Olisiko kenties parempi ratkaisu se, että eka kerros olisi pakkaus noita Cos5:ia ja sen jälkeen jotain väljempää kuten Parocin Extraa? Vai olisiko fiksumpaa täyttää nurkat kokonaan tolla Extralla tmv matskulla? Kokoahan tommoiselle härpäkkeelle tulee pari kuutiota per kulma, eli massaa ainakin on melkoisesti..

Massahan ei tässä ole se juju, kun ei eristyksestä ole kyse, vaan ilman virtausvastus. Luepas ketjun aiempia viestejä, mainittu on moneen kertaan.
 
Laittaisin kuitenkin kokonaan sitä höttöä eikä useampia sekaisin, vaikka voithan senkin testata tuolla calculaattorilla. (paina Amend parameters)
 
http://www.stanleyhallstudios.co.uk … &s41=2&d41=200&v41=8333
 
On muistettava, että COS5 ei ole kompressiopaketissa, kun taas extra on. Eli purkamattoman extran tiheys, ja sitä myöten virtausvastus ovat korkeammat kuin tuo ilmoitettu arvo. Lonkalta voisi heittää jotain luokkaa 12000Pa*s/m^2. Eli suurimman bassovaimennuksen aikaansaamiseksi extra kannattaa purkaa paketista.

Sotahippi: Massahan ei tässä ole se juju, kun ei eristyksestä ole kyse, vaan ilman virtausvastus. Luepas ketjun aiempia viestejä, mainittu on moneen kertaan.
 
Helvete.. Lebensraumia nimenomaan tarkoitin, enkä massaa as in tiheyttä. Pitänee vähän katsella mitä kirjoittelee.
 
Laittaisin kuitenkin kokonaan sitä höttöä eikä useampia sekaisin, vaikka voithan senkin testata tuolla calculaattorilla. (paina Amend parameters)
 
http://www.stanleyhallstudios.co.uk … &s41=2&d41=200&v41=8333
 
On muistettava, että COS5 ei ole kompressiopaketissa, kun taas extra on. Eli purkamattoman extran tiheys, ja sitä myöten virtausvastus ovat korkeammat kuin tuo ilmoitettu arvo. Lonkalta voisi heittää jotain luokkaa 12000Pa*s/m^2. Eli suurimman bassovaimennuksen aikaansaamiseksi extra kannattaa purkaa paketista.
 
Ei ole helppoa pienen ihmisen elämä. Palaan suunnittelupöydän ääreen.

onhan tuttu: http://downloads.bbc.co.uk/rd/pubs/reports/1992-10.pdf
 
matalalle yltävä levyresonaattorimoduuli, kätevänkokoinen eli mm. voi yhdistellä näitä ja samankokoisia absorptioon perustuvia

lasal: onhan tuttu: http://downloads.bbc.co.uk/rd/pubs/reports/1992-10.pdf
 
matalalle yltävä levyresonaattorimoduuli, kätevänkokoinen eli mm. voi yhdistellä näitä ja samankokoisia ansorptioon perustuvia
 
Ymmärränkö oikein noita kuvia - siis laatikko on jokapuolelta umpinainen, jotakuinkin 10 millistä vaneria sivut ja pohja ja etupuoli ohuempaa (3 mm) lastulevyä?
 
Osoittaa tietysti hyvin, että matalat taajuudet hujahtavat tuonnekin boksiin pyörimään vaivatta.

http://downloads.bbc.co.uk/rd/pubs/reports/1992-10.pdf matalalle yltävä levyresonaattorimoduuli,
 
3,2 mm:n kovalevyksi minä sen etulevyn tulkitsin pari vuotta sitten prototyyppiä teettäessäni (hanke jäi kesken). Tuo etuseinä on sen resonaattorin massa, ilmatila toimii jousena. Tuosta jos testaillessa jättää villan pois ja koputtelee, varmaan saa jotain aavistusta resonanssitaajuudesta. Pohja ei osallistu värähtelyyn eli reilua vaneria valokuvassakin. (Edeltävillä sivuilla tuossa dokumentissa on kokeiluja ohutpohjaisemmilla)

Ok, lueskelin tässä aikani kuluksi Attack Wall-tyyppisistä akustiikkaratkaisuista ja jäin pohtimaan, mitenkä hankalaa / kannattavaa tommoisen putkiansan tekeminen olisi, niin, että siitä olisi vielä jotakin oikeaa hyötyä alapään suhteen..
 
Rautakaupan anteja tutkaillessa huomasin, että Paroc valmistaa suoraan onttoa kivivillaputkieristettä. Metrin mötikkä 100mm runkopaksuudella ja puolen metrin halkaisijalla kustantaisi siinä viidenkympin pintaan. Jos tuon täyttäisi jollain vähän hötömmällä Parocin villalla ja rakentaisi freimin tukemaan, oltaisiinko holleilla? Laiskuuden maximoimiseksi sen freimin voisi pitää vaikka neliömäisenä..
 
Mä en soffit- ja putkiansojen sielunelämästä hirveästi ymmärrä mutta noin mä olen aina olettanut niiden rakenteen menevän. Sotahippi..?
 
E: Idea siis oli, että jos perus bassoansoituksen, ensiheijasteiden ymv hoitamisen jälkeen tekisi noita armadan ja rakentaisi ikään kuin huoneeseen huoneen..? Semmoisen kivan sopen jossa voisi hengata heijasteilta ja pahalta maailmalta turvassa.

saastara: Ok, lueskelin tässä aikani kuluksi Attack Wall-tyyppisistä akustiikkaratkaisuista ja jäin pohtimaan, mitenkä hankalaa / kannattavaa tommoisen putkiansan tekeminen olisi, niin, että siitä olisi vielä jotakin oikeaa hyötyä alapään suhteen..
 
Rautakaupan anteja tutkaillessa huomasin, että Paroc valmistaa suoraan onttoa kivivillaputkieristettä. Metrin mötikkä 100mm runkopaksuudella ja puolen metrin halkaisijalla kustantaisi siinä viidenkympin pintaan. Jos tuon täyttäisi jollain vähän hötömmällä Parocin villalla ja rakentaisi freimin tukemaan, oltaisiinko holleilla? Laiskuuden maximoimiseksi sen freimin voisi pitää vaikka neliömäisenä..
 
Mä en soffit- ja putkiansojen sielunelämästä hirveästi ymmärrä mutta noin mä olen aina olettanut niiden rakenteen menevän. Sotahippi..?
 
E: Idea siis oli, että jos perus bassoansoituksen, ensiheijasteiden ymv hoitamisen jälkeen tekisi noita armadan ja rakentaisi ikään kuin huoneeseen huoneen..? Semmoisen kivan sopen jossa voisi hengata heijasteilta ja pahalta maailmalta turvassa.
 
Eli takaisin kohtuun? :)
Soffit ansan ymmärrän neliömäisenä chunkkina. Eli vain eri muoto, täynnä villaa, sama vaikutusperiaate. Sama helppo DIY.
Putkiansoja on kahdenlaisia. On näitä villaisia, jotka toimii edelleen samalla periaatteella kuin chunkki ja soffit. Ovat vain pyöreitä profiililtaan, ja ilmeisesti joskus onttoja. Sitten on niitä painepohjaisia jättimäisiä (tyhjiä) vessapaperirullia (pipe trap, tube trap), jotka siis viritetään (eli mitataan ja katkaistaan) tietylle taajuudelle, ja niiden pitäisi sitten kuolettaa sitä taajuutta aika tarkasti. Ensimmäisen en näe tekevän muuta kuin absorboivan. Tästä jälkimmäisestä en ole ihan vakuuttunut, ja saattaa olla sopivampi muutenkin isompaan tilaan.
 
http://forum.studiotips.com/viewtopic.php?p=7599
 
Valitettavasti kokemukseni ei riitä kummemmin kommentoimaan putkia kun en ole niitä itse tehnyt/kuullut. Jos putki on halkaisijaltaan tarpeeksi iso, ja heijastava ulkopinnaltaan, siinä voi olla diffuusorinkin piirteitä. Diffuusoreihinkaan en ole perehtynyt. Uskon levyjen tulevan putkia halvemmaksi per kuutioyksikkö, joten suosittelen edelleen sitä. Absorptiomateriaalissa ei kuitenkaan muoto ole mitenkään ensiarvoisen tärkeä juttu.
 
Olen sanonut tämän aiemminkin, mutta todetaan vielä, että kannattaa lähteä niistä ratkaistavista ongelmista. Muodikas sana tälle lähestymistavalle lienee "ratkaisukeskeinen". Eli jos bassot ja ensiheijarit on hoidettu, mihin niitä putkia sitten vielä tarvitaan?
On lisäksi todennäköistä, että jos teet äärimmäisen vaimennetun ympäristön, haluat jossain vaiheessa sitä eloisammaksi ja joudut aloittamaan alusta. Eli jos menet liikaa tähän suuntaan:
 
http://www.mtv3.fi/koti/arki/artikk … n-paikka-aiheuttaa-hallusinaatioita
 
Helposti tulee laitettua liikaa painoa sille tilalle, vaikka kuunneltava materiaali pitäisi olla etusijalla. Aisteihin liittyvissä taiteissa on aina kyse myös psykologiasta.
 
Pahoittelen vastauksen epämääräisyyttä. :)

Sotahippi: Eli takaisin kohtuun? :)
Soffit ansan ymmärrän neliömäisenä chunkkina. Eli vain eri muoto, täynnä villaa, sama vaikutusperiaate. Sama helppo DIY.
Putkiansoja on kahdenlaisia. On näitä villaisia, jotka toimii edelleen samalla periaatteella kuin chunkki ja soffit. Ovat vain pyöreitä profiililtaan, ja ilmeisesti joskus onttoja. Sitten on niitä painepohjaisia jättimäisiä (tyhjiä) vessapaperirullia (pipe trap, tube trap), jotka siis viritetään (eli mitataan ja katkaistaan) tietylle taajuudelle, ja niiden pitäisi sitten kuolettaa sitä taajuutta aika tarkasti. Ensimmäisen en näe tekevän muuta kuin absorboivan. Tästä jälkimmäisestä en ole ihan vakuuttunut, ja saattaa olla sopivampi muutenkin isompaan tilaan.
 
http://forum.studiotips.com/viewtopic.php?p=7599
 
Juu, ensiksimainittu oli mulla mielessä. Kai mulla oli joku kela päässä siitä, että noi putkiansat olis tilankäytöllisesti helpompia, mutta en tiedä sitten käytännöntasolla miten suurta hyötyä siitä olisi.. Näyttää paremmilta kuvissa, mikä luonnollisesti antaa ulkopuolisille paremmat vibat. ;)
 
Valitettavasti kokemukseni ei riitä kummemmin kommentoimaan putkia kun en ole niitä itse tehnyt/kuullut. Jos putki on halkaisijaltaan tarpeeksi iso, ja heijastava ulkopinnaltaan, siinä voi olla diffuusorinkin piirteitä. Diffuusoreihinkaan en ole perehtynyt. Uskon levyjen tulevan putkia halvemmaksi per kuutioyksikkö, joten suosittelen edelleen sitä. Absorptiomateriaalissa ei kuitenkaan muoto ole mitenkään ensiarvoisen tärkeä juttu.
 
Näin itse käsitin kans kun juttuja tutkailin..
 
Olen sanonut tämän aiemminkin, mutta todetaan vielä, että kannattaa lähteä niistä ratkaistavista ongelmista. Muodikas sana tälle lähestymistavalle lienee "ratkaisukeskeinen". Eli jos bassot ja ensiheijarit on hoidettu, mihin niitä putkia sitten vielä tarvitaan?
 
Toi mun nykyinen työhuone on akustisesti aika hävitty peli.. Ja kun ei ole oma huone, en mä haluaisi mitään kovin kiinteitä rakenteita ruveta sinne väsäämään jos / kun muutto on edessä.
 
Lähinnä itsesivistysmielessä noita pulikoita rakentelisin.. Ja luonnollisesti se on bonus, että uuteen työhuoneeseen muutettaessa, olisi 'akustointi' jo hommattu / tehty. Huoneen spekseistä huolimatta nurkkien bassoansoitus, ensi- ja takaheijastuspisteiden, lattia/katto-akselin erottaminen pilvellä etc, ovat aika universaaleja ratkaisuja joista harvemmin on koskaan haittaa.
 
On lisäksi todennäköistä, että jos teet äärimmäisen vaimennetun ympäristön, haluat jossain vaiheessa sitä eloisammaksi ja joudut aloittamaan alusta. Eli jos menet liikaa tähän suuntaan:
 
http://www.mtv3.fi/koti/arki/artikk … n-paikka-aiheuttaa-hallusinaatioita
 
Semisti kuumottava mesta..
 
Mutta siis, olen itse elänyt siinä käsityksessä, että pienissä tiloissa (ei näillä liksoilla isoja hommata), bassoansoitusta ei voi koskaan olla liikaa. Diffuusoreilla pystyy sitten halutessaan tuomaan eloa tilaan..
 
Mutta oon tosta hommasta samaa mieltä sun kanssa.. Sen takia mä nimenomaan en halua rakennella mitään uusia väliseiniä ja välikattoja, vaan pitää homman irtopulikkoina.. Jos sitten tuntuu, että huone kuolee liikaa, kantaa vaan pari mööpeliä ulos.
 
Helposti tulee laitettua liikaa painoa sille tilalle, vaikka kuunneltava materiaali pitäisi olla etusijalla. Aisteihin liittyvissä taiteissa on aina kyse myös psykologiasta.
 
Pahoittelen vastauksen epämääräisyyttä. :)
 
Juu, ilman muuta.. Mutta jos mä koitan miksata biisiä ja mulla on huoneessa 24db korostuma 120hz, niin edessä on ongelmia, vaikka kuinka materiaaliin keskittyisi.
 
Mutta kiitosta kun jaksat jeesailla.
 
E: Liitetääs tää vielä.. Eli tästä kuvasta toi mun viimeisin visio lähti.
 
http://www.asc-studio-acoustics.com/attack-wall1.jpg

Juuri mitä tarkoitin, eli toteat ongelmat ja sitten teilaat ne.
Problem solved, moving on...
 
(E:Niin, nuo väliseinärakenteet on eristykseen hyviä. Akustoinnissa, etenkään pienissä tiloissa, eivät edes vaihtoehto. Itse teen semmoisia huonekalumaisia kaluja, jotka voi sitten viedä mukanaan linnaansa kun voittaa lotossa.
 
Tuossa noin vuoden takaista settiä joka nyt muuttumassa etuseinän osalta:
http://koti.mbnet.fi/igvnp/Aku/IMG_0445.JPG)
 
Itse ajattelen demppauksen ennemminkin niin, että ensin willaa sisään niin paljon, että bassot talttuu. Jos tässä vaiheessa rupeaa viemään vaikuttavaa materiaalia pois huoneesta sehän on askel taaksepäin. Sitten jos on kuollut meininki, vähän heijastavaa matskua siihen eteen. Kevyesti heijastavia ovat esim paperi, kartonki, alufolio ja muovi. Vahvemmin heijastavaa harva laudoitus tms. Sitten jos vielä on joku alabasso-ongelma, eikä tilaa kolmelle metrille villaa, niin voisi miettiä siihen taajuuteen viritettyä resonaattoria. Voisi jopa miettiä jotain taajuusrajaa, jonka alle ei yrittäisikään vaikuttaa villalla, vaan jättää sen resonaattoreille. Ovat tilatehokkaampia siellä alaosastossa. Hankalampia vain valmistaa.