Studiotyöskentely ›

soundmodel: Ketjun kysymykseen ei siis voi vastata auktoriteetin avulla.
 
Eikä tarvitsekaan, koska ei täällä ole käsittääkseni auktoriteetteja, eikä tämä foorumi ole kenenkään pätemistä varten. Kiinnostaakin, että keskustelemmeko täällä trollin, pätemishaluisen vai kenenkä kanssa?

Minä nyt vaan haluaisin matemaattisen selityksen sille, että miten voi tietää, milloin rauta > plugari todennäköisesti tms. Esim., koska tällöin voi olla varmempi siitä, että sijoittaa rahaa oikeasti oleviin asioihin.
 
Tätä on yritetty saavuttaa eri kontekstissa äsken linkitetyssä suodatin-paperissakin.
 
"Another potential area of research is further perceptual evaluation of a greater variety of structures and transfer functions, using other musical stimuli. From such experiments, it might be possible to determine mathematical criteria relevant to perceived quality as alternatives to transient minimization."
 
https://www.dafx14.fau.de/papers/da … hnick_time_varying_filters_for_.pdf

soundmodel:
 
ABX-testi tosin paljastaa myös sen, että onko itsekin väärässä. Gearspace on ainakin täynnä erilaisia testejä, joissa kokeneetkin menevät halpaan, kun Waves SSL G sekoittuu vahingossa aitoon.
 
Paperissa https://www.dafx14.fau.de/papers/da … hnick_time_varying_filters_for_.pdf on esimerkiksi vertailtu joitain digitaalisia suodatinmalleja. Kuuntelutestin tulokset sivulla 6. Toivottavasti kaikki täällä tietävät, mitkä struktuurit omissa plugari-equissa on.
 
Onko jokin itseisarvo, jos tunnistaa musiikista jonkun vimpaimen mitä sen tekoon on käytetty tai millaisia algoritmeja tai muita matemaattisia kummallisuuksia on piilotettu laite- tai plugariohjelmistojen sisälle.
 
Ei kiinnosta, eikä kiinnosta myöskään se mikä leima vimpaimen kylkeen on präntätty.
 
Jos saan nuppeja/encodereita tai asetuksia muuttamalla asian kuullostamaan sellaiselta kun silloisessa mielintilassa haluan, se riittää.

Pauli Lappalainen: Jos saan nuppeja/encodereita tai asetuksia muuttamalla asian kuullostamaan sellaiselta kun silloisessa mielintilassa haluan, se riittää.
 
Joo, mutta se ei tarkoita, että olen samaa mieltä siitä, joten tämä on hedelmätön subjektiivinen kuuntelutesti.
 
Miksaaja-Jone 46v sanoo, että laite Y on helmi ei tarkoita oikeastaan välttämättä mitään kenellekään.
 
Eli siis, esim.:
 
ejhfi: Voi naamapalmu ... kyllä se keskeinen osaaminen on edelleen kiinni siitä hepusta, joka niitä laitteen namiskuukkeleita vääntelee. Ja jos et kerran edes ole ostamassa laitetta, niin miks ihmeessä? Vai onko tämä nyt joku totuuspoliisiagenda?
 
On täysin irrelevanttia ketjun kontekstissa, koska emme tiedä, onko meillä samat korvat.

soundmodel: Joo, mutta se ei tarkoita, että olen samaa mieltä siitä, joten tämä on hedelmätön subjektiivinen kuuntelutesti.
 
Miksaaja-Jone 46v sanoo, että laite Y on helmi ei tarkoita oikeastaan välttämättä mitään kenellekään.
 
Jos se miksaaja jone saa leipänsä siitä mitä hän tekee niillä mainitsemillaan laitteilla ja lopputulos on mielestäni hyvää, miksi en ottaisi hänen mielipidettään huomioon laitteita valitessani?
 
Se, että luetaan laitevalmistajien esitteitä, niihin präntättyjä arvoja kuin piru raamattua ja perustetaan mielipide johonkin satunnaiseen näytteeseen internetin syövereistä, ei ole kelvollinen peruste minkään värkin hypettämiseen tai tuomitsemiseen.

Pauli Lappalainen: Jos se miksaaja jone saa leipänsä siitä mitä hän tekee niillä mainitsemillaan laitteilla ja lopputulos on mielestäni hyvää, miksi en ottaisi hänen mielipidettään huomioon laitteita valitessani?
 
Koska teillä ei ole välttämättä samat korvat eikä esim. genre. Todennäköisesti teillä ei ole samat korvat tai jos olisi, niin osaisit kertoa Harman curvea vastaavan mallin, joka kertoo, millainen keskiarvoinen korva on. Toisekseen, on mahdollista, että tällä miksaaja-Jonella on myös kuulonalenema, koska on tehnyt kauan töitä ja mikäli Jone on riittävän vanha.
 
Vielä erityisemmin, teillä ei välttämättä ole samat työtavat, joten vaikka teille antaisi samat laitteet, niin ette pääse tai pyri samankaltaiseen maaliin. Tämä ei kuitenkaan liity juurikaan siihen, miten ratkaista se, että milloin rauta > softa.
 
Minusta ne vaikkapa Waves:in endorsementit ovat yhtä tyhjän kanssa, koska ne tulevat ihmisiltä, jotka on täysin eri genreissä, mitä itse haluan. Lisäksi endorsementit ovat mahdollisesti maksettuja, mikä tarkoittaa, että niihin ei voi luottaa vilpittöminä.

Pauli Lappalainen:
Se, että luetaan laitevalmistajien esitteitä, niihin präntättyjä arvoja kuin piru raamattua ja perustetaan mielipide johonkin satunnaiseen näytteeseen internetin syövereistä, ei ole kelvollinen peruste minkään värkin hypettämiseen tai tuomitsemiseen.
 
Kyllä on, koska ne on minun korvat ja jos demoissa ei ole mitään selvää teknistä ongelmaa. Toki mielipide koskee vain omaa mielipidettäni, mutta niin koskee kaikkien muidenkin vain niiden omaa perseptiota. Ilman ABX-testiä on kuitenkin mahdollista olla myös perseptiossaan väärässä, jos ei osaa erottaa eroa myös silloin kun ei tiedä lähteitä.
 
Seuraavaksi varmaan argumentoidaan, että ei ole oikeutta omiin korviin, jos miksaaja-Jone on eri mieltä.

soundmodel: Minä nyt vaan haluaisin matemaattisen selityksen sille, että miten voi tietää, milloin rauta > plugari todennäköisesti tms. Esim., koska tällöin voi olla varmempi siitä, että sijoittaa rahaa oikeasti oleviin asioihin.
 
Tuskin tuommoiselle voi kovin hyvää matemaattistamallia kehittää. Tai mistäs minä tiedän, mutta luulisin että hankala on kontekstiriippuvaista ja lopulta subjektiivista asiaa matemaattisesti mallintaa
 
Voi toki järjestää kuuntelukokeen ja päättää sitten mikä on paras. Niinhän kaiuttimia ja virtuaaliakustiikan avulla nykyään myös konserttisaleja ja studioita arvioidaan.
 
Sijoituksen elektroniikka tai bitit ei kannata ellei niillä tee laskutettavaa työtä. Studiobisneksessä lopulta se työkalun hinta ei myöskään määritä toiminnan kannattavuutta. Moni studiopyörii tälläkin hetkellä A) plugarien voimalla B) plugarien ja raudan voimalla C) jotkut jopa pelkän raudan voimalla. Jos raha polttelee taskussa, niin sijoita vaikka osakkeisiin nyt kun ne on Trumpin tullisekoilun takia halpoja.
 
Edit. Eilen kuuntelin suno-tekoälyllä tehtyä musaa ja siltä vaikuttaisi että sillä on halvinta tehdä.

soundmodel:
 
Vielä erityisemmin, teillä ei välttämättä ole samat työtavat, joten vaikka teille antaisi samat laitteet, niin ette pääse tai pyri samankaltaiseen maaliin. Tämä ei kuitenkaan liity juurikaan siihen, miten ratkaista se, että milloin rauta > softa.
 
.
Jos nyt ajatellaan ihan perus äänityötä; tallentaminen studiossa, äänentoisto jossain tapahtumassa tai vaikka radio, niin ainahan siinä rauta on oltava. Sen laiteketjun jokainen valitsee omien mieltymystensä, lompakkonsa, fiiliksensä, olemassaolon tai asiakkaan toiveen mukaan.
 
Sitten jos käsitellään jollain muulla tavalla tuotettua tai aiemmin tallennettua materiaalia, on tilanne ihan sama. Jos hankittu värkki tai plugari antaa tuotteelle lisäarvoa niin se on hyvä. Sen lisäarvon määrittelee tekijä ja asiakas ja jos lopputulos on molemmille mieleinen eikä mistään jää mielipahaa, niin asia on silloin enemmän kuin hyvin. Ei nämä ole mitään itseisarvoisia asioita joita voi arvottaa tai laittaa paremmuusjärjestykseen oikeastaan millään kriteereillä.
 
Mielestäni
 
E:
 
Seuraavaksi varmaan argumentoidaan, että ei ole oikeutta omiin korviin, jos miksaaja-Jone on eri mieltä.
 
Omat korvat on hyvä olla kun sitä vimpainta tai virtuaalista vimpainta testaa itse omassa tarpeessaan, silloin voi tehdä päätelmiä joille perustaa mielipiteensä.

soundmodel: Kyllä on, koska ne on minun korvat ja jos demoissa ei ole mitään selvää teknistä ongelmaa. Toki mielipide koskee vain omaa mielipidettäni, mutta niin koskee kaikkien muidenkin vain niiden omaa perseptiota. Ilman ABX-testiä on kuitenkin mahdollista olla myös perseptiossaan väärässä, jos ei osaa erottaa eroa myös silloin kun ei tiedä lähteitä.
 
Seuraavaksi varmaan argumentoidaan, että ei ole oikeutta omiin korviin, jos miksaaja-Jone on eri mieltä.
 
Sun pitää vaan tehdä päätökset sun omien korvien tai aivoitusten perusteella ja luottaa itse niihin. Ei jatkuvasti koittaa saada kaikkia olemaan sun kanssa samaa mieltä tai osoittaa muiden olevan väärässä tai tyhmiä jos haluavat tehdä toisin. Jos haluat matemaattisen mallin, niin sun pitää itse tehdä sellainen, eikä kysellä ihmisiltä jotka eivät moista tarvitse.
 
PS: Kuka on tämä Jone?

Mikael: PS: Kuka on tämä Jone?
 
Ullakko, Nikula tai Takamäki ...?

No mutta ilman tuota mallia kaikki ovat muiden suhteen väärässä, myös muka-tietäjänä pidetty kokenut endorser-miksaaja (Jone tms.).
 
Jone on kuin Joe eli average-Joe.

soundmodel: No mutta ilman tuota mallia kaikki ovat muiden suhteen väärässä, myös muka-tietäjänä pidetty kokenut endorser-miksaaja (Jone tms.).
 
Jone on kuin Joe eli average-Joe.
 
Joo tai vaihtoehtoisesti kaikki ovat omasta näkökulmastaan oikeassa ja niin just pitääkin olla. Kyse on taiteesta jossa ei ole vääriä tapoja tehdä asioita. Vain lopputulos ratkaisee.
 
Ja malliakin voit itseksesi käyttää mielin määrin :)

Bandiera, Giuseppe & Romani Picas, Oriol & Tokuda, Hiroshi & Hariya, Wataru & Oishi, Koji & Serra, Xavier. (2016). Good-sounds.org: a framework to explore goodness in instrumental sounds.
 
https://www.researchgate.net/public … ore_goodness_in_instrumental_sounds
 
"These annotations use a set of sound attributes that affect sound goodness.
These attributes were defined in our previous article 3 by consulting with a group of music experts:
dynamic stability: the stability of the loudness.
pitch stability: the stability of the pitch.
timbre stability: the stability of the timbre.
timbre richness: the quality of the timbre.
attack clarity: the quality of the attack."

soundmodel: Bandiera, Giuseppe & Romani Picas, Oriol & Tokuda, Hiroshi & Hariya, Wataru & Oishi, Koji & Serra, Xavier. (2016). Good-sounds.org: a framework to explore goodness in instrumental sounds.
 
https://www.researchgate.net/public … ore_goodness_in_instrumental_sounds
 
"These annotations use a set
of sound attributes that affect sound goodness. These attributes were defined in our previous article by consulting with a group of music experts:
dynamic stability: the stability of the loudness.
pitch stability: the stability of the pitch.
timbre stability: the stability of the timbre.
timbre richness: the quality of the timbre.
attack clarity: the quality of the attack."
 
Jos sulla on tarve soveltaa jotain musiikkitieteellisen opinnäytteen mallia omien mieltymystesi selvittämiseen, niin minkä ihmeen takia sen sijaan vänkäät täällä viikosta toiseen?

No esim. siksi, että olisi voinut olettaa, että joku miksaaja-Jone tietää jo asiat. No tietää ehkä, mutta siten, ettei se yleisty. Ilman tuollaista mallia ei ole mitään syytä, miksi Jonen tai kenenkään muunkaan mielipidettä gearista tai sen puoleen mistään muustakaan musiikillisesta pitäisi pitää minään. Toisin sanoen, Jonen experience on täysin epäolennaista hänen muita muka-informoivien mielipiteiden tueksi (toisin kuin tässä ketjussa yritetään väittää), koska ei ole näytetty mitään syytä, miksi meillä olisi samanlaisia referenssejä. Näin aika iso osa esim. netin musiikkikeskusteluista on pelkkää noisea, mikä on mieletön tilanne, koska keskustelut on kuitenkin käyty tarkoituksena informatiivisuuden lisääminen. Kuitenkin, nyt todetaan, että niissä ei voi olla informatiivisuutta, koska silloin jokin malli olisi tiedossa, ainakin implisiittisesti.
 
Ilman mallia on esim. absurdia kysyä keneltäkään "mikä on hyvä kitara?", kun oikea vastaus on:
 
no se riippuu ja riippuu ja riippuu ja en minä lopulta oikeasti voi vastata tähän
 
Tai "onko X liian kohinainen?":
 
no joo, mutta jos teet noisea tai pidätkin noisesta, niin ehkä ei
 
Eli onko X liian kohinainen?
 
Esim. https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=16&t=45413 on suurilta osin absurdi keskustelu, koska mikään termi, kuten "silkkinen" ei tarkoita mitään yleisesti tunnettua.
 
---
 
Sivumennen, en ole itse tehnyt musiikkia vuosiin sen takia, että minua rasittaa mm. tämä redusointi siihen, että lopulta olisi vain:
 
"the only purpose of art is to create a feeling"
 
Koska se on tosi mitätöntä.
 
Minusta on paljon hienompaa, jos musiikkiin sisältyisi jokin yleisempi idea laadusta tai vaikkapa originaalisuudesta.
 
Redusointi siis tapahtuu myös silloin, kun millään gearilla ei voi uskoa olevan mitään merkitystä, koska sitä ei voi mitata. Lopulta päädymme arvonihilismiin, jossa mitä tahansa voi pitää hyvänä musiikkina. Esimerkiksi vessan vetämistä.

soundmodel: Näin aika iso osa esim. netin musiikkikeskusteluista on pelkkää noisea, mikä on mieletön tilanne.
 
Jep ... voiko tämänkään avauksen ja ketjun enää tämän paremmin kiteyttää.
 
Ilman mallia on esim. absurdia kysyä keneltäkään "mikä on hyvä kitara?", kun oikea vastaus on:
 
no se riippuu ja riippuu ja riippuu ja en minä lopulta oikeasti voi vastata tähän
 
46 kitaransoittovuoden jälkeen olen päätynyt siihen, että sellainen millä on hyvä ja mukava soittaa, eikä se välttämättä tarkoita, että se luuttu olisi edes mikään kovin hintava merkkipeli tai tietty malli scallopeineen.

ejhfi:
46 kitaransoittovuoden jälkeen olen päätynyt siihen, että sellainen millä on hyvä ja mukava soittaa, eikä se välttämättä tarkoita, että se luuttu olisi edes mikään kovin hintava merkkipeli.
 
Minulla on 0 vuotta "kitaransoittovuotta", joten luulen, että our mileages vary, koska eroa on 46 vuotta. Toisin sanoen, emme ole samassa tilanteessa. Siksi en usko, että tiedät tai osaat sanoa minun 0 vuoden kitaransoitosta.
 
Halusin silti tietää, minkä kitaran ostaa siten, ettei tarvitsisi maksaa turhasta.
 
Huom. en sanonut, että 46 kitaransoittovuottasi tulisi kunnoittaa mielipiteenä.

Onko siis tilanne se, että olet olettanut tieteellisen tutkimuksen tekemisen korreloivan arjen käytännön kanssa eri tavalla kuin miten se todellisuudessa tekee ja olet nyt turhautunut?

jannu: Onko siis tilanne se, että olet olettanut tieteellisen tutkimuksen tekemisen korreloivan arjen käytännön kanssa eri tavalla kuin miten se todellisuudessa tekee ja olet nyt turhautunut?
 
1) olisi helpompaa kyetä valitsemaan gearisijoituksia rationaalisesti eli esim. siten, että voisi tietää, että "ahaa geari X riittää, koska ..."
2) olisi kivempaa, jos voisi paljastaa ammattimiksaajien yms. faktoina pitämät dogmat, kuten jonkinlainen arvostusasteikko jossain osassa tuotantoa tai sen, etteivät he erottaisi väittämäänsä asiaa ABX-testissä. Muuten esimerkiksi brändikritiikki olisi turhaa, koska ei voisi demonstroida, että brändin tuote on "huijausta", koska kenekään muun ei tarvitse uskoa väitettä huijauksesta
3) olisi helpompaa, jos voisi targettaa keskimääräistä kuuntelijaa, kuten Harman curvessa