Studiotyöskentely ›

Uskaltaiskohan kuunnella nuo näytteet ilman että joutuu uusimaan kaapeloinnit https://astiastudio.fi/fi/vertailu- … ikrofonikaapeli-vaikuttaa-saundiin/

Uskaltaa. .

Danko: Uskaltaiskohan kuunnella nuo näytteet ilman että joutuu uusimaan kaapeloinnit https://astiastudio.fi/fi/vertailu- … ikrofonikaapeli-vaikuttaa-saundiin/
 
Olisi kyllä sangen mielenkiintoista jos olisivat vertaillut myös uusilla Klotzin kaapeleilla ja uusilla liitoksilla ja sitten verrattu sitä tulosta Vovoxin kaapelointiin. Artikkeli herätti ainakin minussa ihmetystä, että miksi on yleensäkään käytetty noin vanhoja kaapeleita, kun tiedetään että liittimet ja liitokset kuluvat ja vaurioituvat vähitellen päivittäisessä käytössä, samoin kuin kaapelitkin. On ennemminkin sääntö kuin poikkeus, että kaapeleita murjotaan käytössä (joku talloo vahingossa jne jne.)
 
Muutenkin pitkissä vedoissa kannattaa käyttää kaapeleita jossa alhainen induktanssi ja kapasitanssi. Se mikä pisti silmään Vovoxin kaapelissa on se, että siinä ei ole ulointa metallista suojakerrosta ollenkaan ainakaan heidän sivustonsa mukaan, joten on selkeästi häiriöherkempi. Eli jos on joku sopiva häiriölähde naapurustossa, voi siitä aiheutua harmia kummallisten häiriöiden muodossa. Ei siis ehkä sovellu aivan jokaiseen studioon, vaikka suurimmassa osassa toimisikin ihan jees.
 
Kannattaa myös huomata, että tuo testi ei voi olla ihan täysin objektiivinen, sillä kyseinen artikkelin julkaissut studio jälleenmyy Vovox-kaapeleita. Ehkäpä siksi on jätetty kunnolliset mittaukset tekemättä ja samoin myös testaus uusilla Klotzin kaapeleilla ja kenties vielä MY206 kaapelia pienempihäviöisellä MC5000-kaapelilla. Mitäpä sitä nyt suotta mittaamaan taajuusvastetta ja kaapelien sähköisiä parametreja ;)

Mä en ole vielä ymmärtänyt, että miten noilla Astian ab-vertailuilla voitaisiin edes saavuttaa mitään todellisia tutkimustuloksia. Objektiivisuus on noista yhtä kaukana kuin Teksas tai Vladivostok Lappeenrannasta :D Tuossakin jutussa mainittiin jotain noista yliopistotutkimuksista... Luin joku aika sitten Astian tekemää tutkimusta analogisen vs. digitaalisen signaalitien musiikin vaikutuksesta oppilaiden käyttäytymiseen koulussa. Jotenkin söi tutkimuksen uskottavuutta, kun opettajat jotka arvioivat oppilaiden käytöstä, tiesivät kokoajan kumpaa musiikkia lapsille soitettiin.
 
No, bisnes on bisnestä ja se on enemmän kuin ok.

iec: Hei - tämä on Studiotyöskentelypalsta, joten oletusarvoisesti täällä ei keskustella hifistelyjutuista, eikä keskitytä markkinapuheisiin, joilla ei ole fysiikan lakien kanssa kovinkaan paljon tekemistä.
 
Lienee kaikille selvää, että jos piuhat ovat ehjät, peruslaadukkaat , oikeaoppisesti toteutetut ja niitä käytetään käyttötarkoituksen mukaisesti, niin ne toimivat kuten pitääkin. Tietenkin on mahdollista että joissakin laitteissa on balansoitu/balansoimaton liitäntöjen toteutuksessa eroavaisuuksia, mikä voi aiheuttaa ylläreitä. Nekin voi toteuttaa hyvin tai huonosti. Samoin liittimien kontaktipintoihin voi tulla ajan myötä hapettumia, jotka lisäävät vastusta ja muuttavat signaalitasoa ja taajuusvastetta.
 
Mitään haittaa hyvälaatuisista kaapeleista ja liittimistä ei ole ja ehdottomasti suosittelen käyttämään sellaisia. Markkinapuheisiin happivapaasta kuparista ja muusta epäolennaisesta ei kannata kiinnittää huomiota. Jätetään ne suosiolla hifi- ja high-end -harrastuksen puolelle.
 
Jos tämä oli minulle suunnattu niin katsotaanpa:
Miksi analogikäyttöön tehdyt kaapelit eivät sovi digikäyttöön?
Koska ne vaimentavat korkeita taajuuksia ja digisignaalit sisältävät megahertzejä. Signaali ei täten pääse perille tai on katkonaista. Eri kaapeleissa on olemassa tekniikoita, materiaaleja ja toteutuksia jotka vaimentavat vähemmän korkeita taajuuksia, ja digikaapelit ovat juuri tällaisia. Tämä voi vaikuttaa myös kuuloalueella oleviin taajuuksiin. Oleellistahan tässä on se, kuinka huono se alkuperäinen letku on. Oletuksesi, että kysyjällä on sinun peruslaadukkaina pitämiäsi kaapeleita ei ehkä pidä paikkaansa. Kyse on siis juurikin fysiikan laeista, ei mistään esoteriasta.
 
Hifistelyssä on nähdäkseni kyse hienoisista eroista joille annetaan sanallinen asu. Ero voi olla kumpaan suuntaan tahansa. Jos se kuulostaa erilaiselta, se tekee vaikutuksen. Studiossa sen sijaan on tässä koettu ongelma, jonka voidaan toivoa ratkeavan korjaavalla toimenpiteellä, tässä tapauksessa joko kaapelin tai laitteen vaihdolla. Kaapeli on huomattavasti halvempi kokeilla ensin, eikä sen laadun parantamisessa, kuten itsekin totesit, ole mitään vikaa. Oma hankintani oli hinnaltaan miltei kaksinkertainen aiempaan nähden, melkein kaksi euroa / metri (Sommer SC-Binary 234 mkI 110 Ohm). Eli kyse oli enemmänkin paskan kaapelin vaihtamisesta vähemmän paskaan, keskittyen oleelliseen ja välttäen turhia kustannuksia.
 
Toivotaan että kysyjän ongelma ratkeaa ja hän voi keskittyä musiikin tekoon.

Piuhoista tuli mieleen, että mites se Red Cable? Vieläkö on kuuminta hottia?

Vessajono: Piuhoista tuli mieleen, että mites se Red Cable? Vieläkö on kuuminta hottia?
 
Mulla on se tossa. Ei käytössä tietenkään. Kerran laitoin ja meni etuaste ruvelle, kun pukkasi niin lujaa signaalia, vaikka ei ollut edes toinen pää kytkettynä.
 
:)
 
Sekin pohjaa sopivasti tieteeseen, sillä korkeilla taajuuksilla elektronit käyttävät jotenkin kaapelin ulointa kehää ja käsittääkseni jotkut erikoiskaapelit ovat jopa onttoja.
 
Mutta tekeekö tuo jotain? Ei ainakaan niin paljon, että sitä viitsisi pitää kytkettynä. Lisäksi se on oikea jakkien painajainen jäykän ja painavan rakenteensa johdosta. Taitaa olla vain balansoitu kitarakaapeli.

Tympee Huttunen: Sekin pohjaa sopivasti tieteeseen, sillä korkeilla taajuuksilla elektronit käyttävät jotenkin kaapelin ulointa kehää ja käsittääkseni jotkut erikoiskaapelit ovat jopa onttoja.
 
Niin, aaltoputkia. Hyvin korkeilla taajuuksilla signaali ahtautuu ulkopintaan ja siksi voidaan käyttää putkia. Audiotaajuudet eivät ole gigahertsiluokan taajuuksilla.
 
Koksissa (koaksiaalikaapelissa) taas sukka pitää signaalin (siinä keskellä) suojassa häiriöiltä
Muun muassa sukan silmäkoko vaikuttaa, minkä "kokoiset" häiriöt pääsevät vaikuttamaan signaaliin.

Sotahippi: Jos tämä oli minulle suunnattu niin katsotaanpa:
Miksi analogikäyttöön tehdyt kaapelit eivät sovi digikäyttöön?
Koska ne vaimentavat korkeita taajuuksia ja digisignaalit sisältävät megahertzejä. Signaali ei täten pääse perille tai on katkonaista. Eri kaapeleissa on olemassa tekniikoita, materiaaleja ja toteutuksia jotka vaimentavat vähemmän korkeita taajuuksia, ja digikaapelit ovat juuri tällaisia. Tämä voi vaikuttaa myös kuuloalueella oleviin taajuuksiin. Oleellistahan tässä on se, kuinka huono se alkuperäinen letku on. Oletuksesi, että kysyjällä on sinun peruslaadukkaina pitämiäsi kaapeleita ei ehkä pidä paikkaansa. Kyse on siis juurikin fysiikan laeista, ei mistään esoteriasta.
 
Hifistelyssä on nähdäkseni kyse hienoisista eroista joille annetaan sanallinen asu. Ero voi olla kumpaan suuntaan tahansa. Jos se kuulostaa erilaiselta, se tekee vaikutuksen. Studiossa sen sijaan on tässä koettu ongelma, jonka voidaan toivoa ratkeavan korjaavalla toimenpiteellä, tässä tapauksessa joko kaapelin tai laitteen vaihdolla. Kaapeli on huomattavasti halvempi kokeilla ensin, eikä sen laadun parantamisessa, kuten itsekin totesit, ole mitään vikaa. Oma hankintani oli hinnaltaan miltei kaksinkertainen aiempaan nähden, melkein kaksi euroa / metri (Sommer SC-Binary 234 mkI 110 Ohm). Eli kyse oli enemmänkin paskan kaapelin vaihtamisesta vähemmän paskaan, keskittyen oleelliseen ja välttäen turhia kustannuksia.
 
Toivotaan että kysyjän ongelma ratkeaa ja hän voi keskittyä musiikin tekoon.
 
En itse asiassa vastannut sinun kirjoitukseesi. Ennemminkin ärsytti "kupari on kuparia"-ilmaisu. Ja unohdin mainita että kirjoitin vain analogisesta audiosignaalista ja niihin liittyvistä liitoksista ja kaapeleista, eli ilmaisin itseäni kieltämättä epäselvästi. Ilman muuta digiliitännöissä pitää olla impedanssitasot oikein ja korkeiden taajuuksien vaimennus pitää olla pientä. Digisignaaleilla puhutaan samoista ilmiöistä kuin RF-liitännöissä, silloin kun ollaan radiotaajuuksilla (esim TV/radiovastaanotossa 75ohm liitokset ja kaapelit.) Olet erittäin oikeassa siinä, että digiliitännöissä on omat tietyt vaatimuksensa. Näin ollen voi välttää ongelmia sillä, ettei käytä tavallista halvinta XLR -piuhaa AES/EBU -digisignaalille, vaan käyttää kalliimpaa ja toleransseiltaan tarkempaa (110 ohm on suunnilleen 110ohm koko kaapelin pituudelta) digisignaaleille tarkoitettua versiota. Tuollainen piuha soveltuu sitten vallan hyvin audiosignaalille myös, eli mikkipiuhaksi tai DI-piuhaksi. Käsittääkseni digiversiossa pyritään pitämään 110ohmin impedanssin (resistiivinen+reaktiivinen osa) lisäksi reaktiivinen osa (rinnankapasitanssi) pienenä, jotta impedanssin sovituskaistanleveys olisi riittävä digisignaalin korkeimmallekin taajuudelle .

Olen pohtinut tätä asiaa useaan otteeseen. Olen päätynyt oikeastaan kolmeen vaihtoehtoon.
 
1) Lähtösignaali on ollut liian pienellä scarlett-kuulokevahvistin/jakaja-Genelec -sarjassa. Tämä voisi selittää signaalin saturaation. Ymmärtääkseni jos vaimeaa signaalia boostataan niin ylä-äänien erottelu heikkenee(?) .
 
Tätä teoriaa vastaan sotii se että genujen volyymitasot ovat olleet koko ajan samat, niihin ei ole koskettu... Lähinnä mietin että olisiko scarletista voinut tulla liian pieni signaali kuulokevahvistimeen, jossa sitten isolla boostilla "palautettu" signaali vahvennettuna Genuihin.
 
Aiemmin jouduin tuuttaamaan Scarletista noin 50% kuulokevahvistimeen ja vahvistimessa thru-volume oli noin 60-80% välillä. Tällä hetkellä Scarletissa on ruuvattu voluuminuppia vain ~15% (kello yhdeksän) ja kaiuttimet soivat nätisti (volume-nupit noin ~60%, kello yhdessä).
 
2) Balansoiduissa / balansoimattomissa kaapeleissa vaan oli niin jäätävä ero. Tätä kysymystä lähdin alunperin esittämään ja pohtimaan. Jäänyt toistaiseksi näyttämättä tieteellisesti toteen.
 
3) Kuulokevahvistimen elektroniikka on vain "väsynyt" ajanmyötä, eli konkkaa hapottunut tmsp. Tämä selviäisi tieten varsin pienellä vaivalla, mutta purkki on juuri nyt tarpeettomana enkä jaksa ruuvailla paikalleen selvittääkseni asiaa.
 
Kuitenkin juuri nyt olen erittäin tyytyväinen Scarlet-to-Gen-putken soundista. Olisi pitänyt luottaa korviini alusta lähtien, mutta epäilin todellakin saaneeni tuntuvan kuulon aleneman parin vuoden takaisin keikan jäljiltä. Mukava huomata että näin ei ollutkaan.

Eilen huomasin semmoista, että kontakti ja voimakkuus pätki toomannin valmiilla halpispiuhoilla äänikortin ja volumekontrollerin välillä, kyseessä trs-plugi elikkä balansoitu kytkentä. Veikkaan, että kyse on itse plugiosan vääristä mitoista taikka muodosta. Neutrikin liittimet istuvat paikoilleen ihan eri tavalla.