Studiotyöskentely ›

Hanuriin: Enkä nyt suinkaan halua tässä sitä väittää, etteikö hyvä akustinen ympäristö olisi eduksi. Haluan lähinnä korostaa sitä, että paljon tärkeämpää on tehdä musiikkia siinä tilassa ja niillä välineillä joita käytettävissä on. Käytettäisiin vain edes niitä (aina) rajallisia resursseja mahdollisimman tehokkaasti! Yleensä se kamojen päivittäminen ei kuitenkaan millään muotoa takaa, että musiikki, jonka kai kuitenkin pitäsi olla pääasia, olisi yhtään sen ikimuistoisempaa.
 
Kun sitä, mihin niitä rajallisia resursseja käytetään, ei voi päivittää, niin tuntuisi jotenkin loogiselta, että jos on mahdollisuus, niin päivittäisi niitä resursseja?

Hanuriin: En tiedä, millaisia makuuhuoneita teillä on, mutta useimmissa lienee sänky, matto lattialla, verhoja ikkunan edessä ja jonkinlaista kirjahyllyn tapaista. Minusta sellaisessa ympäristössä on täysin mahdollista löytää akustisesi sopiva kohta soittaa ja jopa laulaa sekä äänittää k.o. toiminnot. Tärkeintä on kuitenkin tehdä musiikkia ja saada jotain aikaan. Valmista tuotosta myöhemmin kuunnellen voi sitten miettiä, mikä toimii ja mikä ei ja puuttua kipupisteisiin seuraavassa projektissa. Useimpien kotistudiomuusikoiden tapauksessa se äänityksen laatu ei kuitenkaan ole suurin pullonkaula matkalla menestykseen!
 
Mutta voisitteko tässä listata edes muutaman konkreettisen toimenpiteen, joilla voi akustisia olosuhteita parantaa? Ymmärtääkseni nk. hyväsoundiset studiothan eivät yleensä ole pehmustettuja kaiuttomia tiloja. Ja bonustehtävänä kysyisin, että miten maallikko voi erottaa, onko oma makkari/olkkari/sauna hyväsoundinen vai ei?
 
Riippumatta asettelusta tosiasia olkkarissa on se, että se on käytännössä aina suorakulmaisen särmiön muotoinen. Tämä tarkoittaa sitä että kyseiseen huoneeseen muodostuu AINA vähintään kolme soivaa resonanssia (leveys-, syvyys-, ja korkeussuunnassa). Monien asuntojen korkeus on siinä 2,5-3m:n hujakoilla ja tämän takia niissä niin kovin helposti kumisee tuo 100-130 Hz.
 
Monien (ns. oikeiden) studioiden soittotilat pyritään rakentamaan joko timantinmuotoisiksi (jolloin yksikään seinä ei olisi vastakkain kimmottelemassa ääniaaltoja) ja/tai niin isoiksi kuin mahdollista jotta nämä mahdolliset huonemoodit menisivät mahdollisimman alas (esim. Kun huoneen mitat ylittyy 10m, huonemoodit jää alle 30 Hz:n, tosin näiden kerrannaiset alkaa sit ottaa valtaa). Tuo koko, etenkin korkeus on yksi isoin syy miksi oikeassa studiossa äänitetty stemma kuulostaa lähes poikeuksetta paremmalta.
 
Koska akustointi aika usein tarkoittaa soinnin vähentämistä, yks hyvä tapa ottaa selvää sundaako huone hyvältä ois tyhjentää huone kaluista, laittaa kailottimet huoneeseen (pöydän päälle juu tmv.) ja kuunnella vähän musaa niistä (mielellään yli puhevolan). Jos on miellyttävä kuunnella musaa myös pitemmän päälle, niin ehkä tilassa on potentiaalia. :)
 
---------
 
Mun oma kokemus isoista studiotiloista kuten Mankku ja Finnvox vs olkkari on semmonen että kyllä, isoissa studiotiloissa soi (jos et oo vetäny verhoja ympäri, monissa livehuoneissa on yleensä hyvät mahikset sovittaa huonesoinnin pituus tarpeisiisi sopivaksi), ja sen kuulee huonemikeissä, mutta se huone niissä tilamikeissä soi "sillai normaalisti"; ei ole kummallisia bassokorostuksia vaan keskiääni soi tasaisesti. Monissa olkkareissa äänitetyissä huonemikeissä ei sit soi oikein mikään muu ku ne huonemoodit. :) Sit ku sä oot EQ:ttanut niistä moodeista hengen pois, niin yllättävän kuiviks jää huonemikit.
 
Ja sit tosi paradoksaalisesti näissä isoissa tiloissa ku laittaa mikin lähelle, huone kuuluu niissä paljon vähemmän kuin olkkarin lähimikissä. Mä oon saanu mun selkeimmät overhead-, ja akkarisaundit tiloissa joiden mitat on 15-20m joka suuntaan. Mä en ihan hiffaa miten näin tapahtuu; oon miettiny johtuuko se siitä, että kun ne seinät on niin kaukana, heijasteet ei "hyökkää" sen lähimikin kimppuun samalla lailla kun pienessä akustoimattomassa kopissa, vaiko siitä että kun se huone ylipäänsä soi tasaisesti, sitä ei siinä lähimikissä kuule samalla lailla kun olkkarissa jossa siinä huoneessa vain se muutama asia tosi aggressiivisesti. Resonanssiin on ihmiskorvan aina helpompi kiinnittää huomiota.

Eiköhän se aika ole tärkein tekijä tossa ison tilan "kuivemmassa" soundissa. Kun seinä on kaukana niin heijaste tulee myöhemmin ja kun se tulee riittävästi myöhemmin korva ei kule sitä osana sointia vaan erillisenä asiana. Jos seinä on 10m päässä niin edestakas menee aikaa 60ms ennen kuin heijastus palaa takaisin ja ilma siinä välissä vieläpä vaimentaa sitä heijastusta.
 
Ulkona vasta tuleekin rutikuivaa soundia :D

Spedemix: Riippumatta asettelusta tosiasia olkkarissa on se, että se on käytännössä aina suorakulmaisen särmiön muotoinen. Tämä tarkoittaa sitä että kyseiseen huoneeseen muodostuu AINA vähintään kolme soivaa resonanssia (leveys-, syvyys-, ja korkeussuunnassa). Monien asuntojen korkeus on siinä 2,5-3m:n hujakoilla ja tämän takia niissä niin kovin helposti kumisee tuo 100-130 Hz.
 
Eikös useimmiten akkareista ja monesti vokaaleistakin joudu equttamaan tuon alapään mudan joka tapauksessa pois, että olis bassokitarallakin tilaa? Ei pitäsi olla älytön ongelma.
 
Ja minulla ainakin toimii paaaksu ja painava karvamatto lattialla melko tehokkaana kaiunpoistajana. Sen harvan kerran kun matot sekä olkkarista että makkareista on pesussa kaikki huoneet ovat kyllä aikamoisia kaikukammioita. Eikä mulla tietenkään ole dataa, mitkä taajuudet silloin kaikuu ja resonoi mutta veemäiseltä kuulostaa.
 
Ja kappas perkelettä, yläkerran katotkaan eivät ole mulla edes koko matkalta vaakasuoria vaan reunoilta kulmassa. Ja huoneessa/kopissa, jossa monesti äänitän, koko katto on vino. Argh, mä en vaan jaksa tätä akustiikkavääntämistä vaan kiitän kaikkia osallisia korkeampia voimia siitä, että mulla huonesoundi ei haittaa elämää!
 
Sit ihan muuta juttua tähän väliin. Miksaan muuten yleensä luurit päässä (päivällä metelin ja yölläkin tarkkaan ottaen metelin takia) ja kuuntelen välillä referenssinä ihan läppärin kaiuttimilla. Jos niillä (ja luureilla) kuulostaa hyvältä, niin ei olla ainakaan kaikilta osin metsässä. Toinen referenssikuuntelumahdollisuuteni on kiipparivahvistin, joka on siis mono kokoäänialueen toistin. Näillä asein hyökkään huonesoundeja vastaan.

Hanuriin: ... yläkerran katotkaan eivät ole mulla edes koko matkalta vaakasuoria vaan reunoilta kulmassa. Ja huoneessa/kopissa, jossa monesti äänitän, koko katto on vino.
 
No sittenhän sun huoneet aika lailla poikkeavat akustisesti perusolkkarista. Ehkä sen takia homma toimii?

Luulen, että Spede oot aika oikealla kartalla ton ison huoneen kuivuuden suhteen.
 
Hanuriin: Eikös useimmiten akkareista ja monesti vokaaleistakin joudu equttamaan tuon alapään mudan joka tapauksessa pois, että olis bassokitarallakin tilaa? Ei pitäsi olla älytön ongelma.
 
Se, että soundissa on vähän turhan paljon alapäätä on aika eri skenaario kuin se, että huonemoodien takia soundissa on parin oktaavin sisällä monttuja ja vuoria.
 
Toinen juttu on sitten se, että kuinka paljon tämmöiset "laulusta on aina leikattava alakertaa"-tyyppiset nettiviisaudet syntyy siitä, että porukka äänittelee epäotollisissa tiloissa (eli vaikkapa juuri pienessä makkarissa) lauluja, ja sitten toteavat että laulut on järjestään täynnä alapäämuhjua jota on pakko leikellä pois, ja sitten jakavat netissä kaikille tämän viisauden jossa yhtä huonoissa oloissa äänittelevät antavat tälle kaiken vertaistukensa ja näin legenda jatkaa elämäänsä.

Totta on myös se että oikealla mikkitekniikalla pystyy nauhottamaan hyvää (tai ainakin kohtuullista) soundia melkein missä vaan jos on pakko mutta kyllä akustiikkaa kannattaa parantaa jos siihen vain on mahdollisuus.

JoKo: Totta on myös se että oikealla mikkitekniikalla pystyy nauhottamaan hyvää (tai ainakin kohtuullista) soundia melkein missä vaan jos on pakko.. ..
 
Tohon tiivistyy aikalailla koko homma nykypäivänä. Ei ole pakko, studiot ei ole koskaan olleet niin halpoja kuin nykypäivänä. Silti porukka haluaa tehdä / "on pakko" tehdä kotona koska *insert haluamasi syy*. Totta kai kotona saa tehtyä 'kohtuullista' ja 'aika jees' ja 'yllättävän hyvää hintaisekseen' ja 'käyttökelpoista'.. mutta vielä ei niin kauan sitten jengi halusi 'aivan helvetin hyvää' eikä 'Aika jees'.
 
Ja sitten kun jokainen raita projektissa on laatuvälillä 'kohtuullinen' - 'yllättävän hyvä olosuhteisiin nähden', niin eihän sieltä timanttia tule millään. Yllättävän hyvää voi tulla toki, mutta yllättävän hyvästä on vielä pitkä matka helvetin hyvään. Keskinkertaisuus valitettavasti tuppaa eskaloitumaan peittymisen sijaan.
 
Eikä nyt jooko oteta taas esille Anssi Kelaa ja Lännen Jukkaa ja Bruce Springsteeniä ja mitä näitä nyt on..

Tohon tiivistyy aikalailla koko homma nykypäivänä. Ei ole pakko, studiot ei ole koskaan olleet niin halpoja kuin nykypäivänä.
 
Tietysti hallitut studio-olosuhteet ovat aina ihanteellisimmat mutta aina välillä tulee eteen lokaatioäänityksiä yms. joissa joutuu kikkailemaan enemmän. Kyllähän eri studioidenkin huoneissa on eroja siinä miten tiloja kannattaa mikittää jne.

JoKo: Tietysti hallitut studio-olosuhteet ovat aina ihanteellisimmat mutta aina välillä tulee eteen lokaatioäänityksiä yms. joissa joutuu kikkailemaan enemmän. Kyllähän eri studioidenkin huoneissa on eroja siinä miten tiloja kannattaa mikittää jne.
 
Ilman muuta, mutta makkariäänittelyn kutsuminen lokaatioäänittämiseksi on vähän sama kuin sanoisi työttömyyttä ikuiseksi kesälomaksi. Aika lähellä totuutta, mutta ei nyt kuitenkaan siellä päinkään.

Niin eiks kotistudio jo nimenäkin ilmennä kodin ja studion pyhää liittoa? Mä en käsitä, miksei kotistudion akustiikkaan kannattaisi kiinnittää huomiota, koska se on selkeästi laatuun vaikuttava asia jota on vieläpä aika helppoa ja kustannustehokasta parantaa?

Ilman muuta, mutta makkariäänittelyn kutsuminen lokaatioäänittämiseksi on vähän sama kuin sanoisi työttömyyttä ikuiseksi kesälomaksi. Aika lähellä totuutta, mutta ei nyt kuitenkaan siellä päinkään.
 
Juu, taisi mennä meikäläiseltä vähän ohi alkuperäisen aiheen. Pointtina oli vaan että samat mikkitekniikat eivät sovi joka mökkiin ja harvoin tulee sellaisia tiloja eteen missä ei oikeasti pysty tekemään mitään järkevää.

saastara: Tohon tiivistyy aikalailla koko homma nykypäivänä. Ei ole pakko, studiot ei ole koskaan olleet niin halpoja kuin nykypäivänä. Silti porukka haluaa tehdä / "on pakko" tehdä kotona koska *insert haluamasi syy*. Totta kai kotona saa tehtyä 'kohtuullista' ja 'aika jees' ja 'yllättävän hyvää hintaisekseen' ja 'käyttökelpoista'.. mutta vielä ei niin kauan sitten jengi halusi 'aivan helvetin hyvää' eikä 'Aika jees'.
 
No miten mielestäsi musiikin taso on kehittynyt lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä? Auttoiko harrastelijoita ei niin kauan sitten aivan-helvetin-hyvää-mindset vai saavatko tämän päivän harrastajat teknisesti paremman kuuloista jälkeä kotioloissa?
 
Eri asia tietenkin se, että vaikka olisi teknisesti miten ansiokasta niin eihän paska kiillottamalla parane. Ennen oli miehet rautaa, nykyään vain kuunnellaan räp-"musiikkia", räitään ja skeitataan ja huudellaan rivoja ohikulkijoille. Lumilautailukin hyväksytty olympialajiksi.

Hanuriin: No miten mielestäsi musiikin taso on kehittynyt lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä? Auttoiko harrastelijoita ei niin kauan sitten aivan-helvetin-hyvää-mindset vai saavatko tämän päivän harrastajat teknisesti paremman kuuloista jälkeä kotioloissa?
 
Kyse ei ole siitä, että saako harrastelijat / maallikot, / ketkä vaan narulle paremman kuuloista matskua kuin kivikaudella aikoinaan. Kyse on siitä miten paljon parempaa musiikkia kokonaisuutena saataisiin aikaiseksi, jos ihmiset keskittyisi tekemään mahdollisimman hyvää musiikkia sen sijaan, että yrittäisivät tehdä kaiken itse olosuhteissa joissa puitteet on muutenkin niin ja näin.
 
Biisien tekeminen on oma taitonsa, kuten on soittaminenkin, kuten on myös tuottaminen, äänittäminen, miksaaminen ja masterointikin. Kaikki on pois jostain. Sä et mitenkään voi olla hyvä kaikessa. Et ainakaan samanaikaisesti. Siihen on syynsä miksi noi on omia ammattejaan, eikä yksi jonne tietokoneen ääressä.
 
Totta kai sitä saa, pitää ja on hienoa harrastella mutta jos vaan harrastelee, mitä helvetin väliä sillä on miltä se kuulostaa? Jos se on omaa kivaa, se on aivan sama. Jos yrittää saada oikeasti jotain hienoa aikaiseksi, voisi ehkä miettiä sitä, mikä sille musiikille ja sen olemassaololle on paras muoto.
 
Tossa keskustelualueessa lukee kuitenkin 'Studiotyöskentely', ja itse en, vaikka en studioa omistakkaan saati ole alan ammattilainen, jaksa leikkiä ja esittää hyvän tavan vuoksi, että makkariäänittelyllä olisi mitään tekemistä sen kanssa.

saastara: Biisien tekeminen on oma taitonsa, kuten on soittaminenkin, kuten on myös tuottaminen, äänittäminen, miksaaminen ja masterointikin. Kaikki on pois jostain. Sä et mitenkään voi olla hyvä kaikessa. Et ainakaan samanaikaisesti. Siihen on syynsä miksi noi on omia ammattejaan, eikä yksi jonne tietokoneen ääressä.
 
Minulle äänittäminen on aivan olennainen osa niin biisin sovittamista kuin sävellystäkin. Se ei hidasta tai vaikeuta prosessia mitenkään. En lähde kuitenkaan tekemään sitä jonnekin satasella tunti.
 
Toki saatan käyttää mihin tahansa vaiheeseen ulkopuolistakin osaajaa, johonkin osioon jotain erityislaatuista tilaa tai instrumenttia - varmaan olisi syytä käyttää kitaraosuuksiinkiin ammattilaista, ainahan niitä parempia löytyy.
 
Totta kai sitä saa, pitää ja on hienoa harrastella mutta jos vaan harrastelee, mitä helvetin väliä sillä on miltä se kuulostaa? Jos se on omaa kivaa, se on aivan sama. Jos yrittää saada oikeasti jotain hienoa aikaiseksi, voisi ehkä miettiä sitä, mikä sille musiikille ja sen olemassaololle on paras muoto.
 
Olisiko oman kivan määrän kannalta hyvä, että lopputulos mielyttäisi tekijää. Ei se ole mitenkään osastoa ihan sama. Akvarelliharrastajakin saisi varmaan hienompia teoksia tilaamalla matrikkelitaiteilijalta.
 
Tossa keskustelualueessa lukee kuitenkin 'Studiotyöskentely', ja itse en, vaikka en studioa omistakkaan saati ole alan ammattilainen, jaksa leikkiä ja esittää hyvän tavan vuoksi, että makkariäänittelyllä olisi mitään tekemistä sen kanssa.
 
Siinä pitäisi lukea "Äänittäminen". Samat ideat ja tekniikat sekä fysiikan lainalaisuudet pätevät, oli äänittämisen paikka mikä hyvänsä.

Tässä on tainnut käydä niin, että makkarissa tehdystä soundista on tullut yleisesti hyväksytty standardi. Erilaisten soundimaailmojen kirjo on tavallaan kompressoitunut. Ennen tehtiin hyvässä studiossa hyvää soundia ja kotioloissa melkoista tuubaa. Nykyään 90% kamasta on keskiluokkaista, eli molemmat ääripäät ovat siirtyneet lähemmäs toisiaan. Ei tehdä enää hirveän huonoa, ainakaan kovin paljoa, mutta toisaalta ei tehdä todellisia timanttejakaan, ainakaan entisaikojen volyymituotteena. Minkäs teet, kun isot studiot ovat katoavaa kansanperinnettä.
 
Ainakin henkilökohtaisesti ymmärrän makkari-äänittelijöiden ongelmat, ja sen, että moni luulee esim. akustiikan tuomia ongelmia yleismaailmalliseksi ja kaikkia koskevaksi haitaksi. Kuvitellaan että se huonemoodi ikäänkuin kuuluu sinne. Aloitteleva kotiäänittelijä ei yksinkertaisesti voi tietää miltä hyvä tila kuulostaa, jos sitä ei pääse missään koskaan kokeilemaan. Mistä sä voit ainakaan alkuvaiheessa edes tunnistaa, onko heikon lähtösoundin vikana akustiikka, soitin, soittaja, äänittäjä vai ne uudenkarheat äänityskamat. Todennäköisesti vähän kaikki ja sä oot alussa kaikille ongelmille täysin kuuro.
 
Kuitenkin, jos paras soundi mitä itse olet saanut aikaan syntyy omassa makkarissa, niin se ei sinänsä ole kovin validi argumentti kertomaan soundin todellisesta laadusta. Tietysti nämä asiat ovat subjektiivisia, mutta jokaiselle se "paras" soundi muuttuu sen mukaan, mitä parempaan ympäristöön ja kamoihin pääsee käsiksi. Kun kerran onnistuu tekemään tosi hyvää jälkeä, niin kaikki aikaisemmat tuotokset kuulostavat melko onnettomilta. Tämä on luonnollista, ja valitettavasti ikuinen kierre, koska kehittyä voi vain kokeilemalla ja vaatimalla itseltään jatkuvasti parempaa.
 
Kyse on siis perspektiiveistä. Käytännössä kukaan joka pääsee esim. träkkäämään loistavassa tilassa hyvällä kalustolla, ei sano sen jälkeen, että myös omassa makkarissa saa tosi hyvää soundia. Siinä käy niin, että sä et enää halua äänittää makkarissa. Miksipä haluaisitkaan, koska nyt sä tiedät että hyvälle soundille on olemassa korkeampikin standardi kuin makuuhuonestandardi.