Studiotyöskentely ›

varakeef: Muistelen 80-luvulla ihmetelleeni Twist-twistin liverumpuja, joissa oli xlr:t kyljissä. Ainakin basarissa oli, mutta kai tomeissakin. Tuntui mullistavan hienolta idealta silloin.
 
http://depsu.dy.fi/reiska/mikit.htm
Van Halen käytti tomimikkejä rummun sisällä 80-luvulla. Me tahdottiin tehdä Erkinharjun valtakunnassa tietenkin samoin. Erkin valtakunnassa soi muutama pelti koko ajan neljästätoista. Vaikka tomeja kuinka geittaili, tomi kanavien ollessa auki aina soi pelti. VH:n keksintö tuntui mainiolta. Mikkinä ne käytti Sennheiserin MD409:ä. Mikkien sisään laittamista varten oli olemassa parempi Amerikan pyydys, joka maksoi maltaita. Tilasin meille pelkät kapselit ja viritettiin ne kliinisten tutkimusten jälkeen jousilla tomien sisälle. Liitimille reiät tomien kylkeen ja viritys oli valmis. Kapselit maksoivat alle puolet mikin hinnasta ja jouset muutaman markan päälle. Toimi.

basisti1971: Moi.
 
Mielipide vain, mutta jos roudaus on -studiossa varsinkin- rim-clippien kiinniruuvaamisesta tai parin ständin pystyttämisestä kiinni, kannattaa ainakin omasta mielestä siirtyä triggereihin tai suoraan sähkörumpuihin.
Tai suuntautua musiikkiin jossa rumpalia ei ole ;).
 
Roudaus oli ehkä väärä sana. Enempi tarkotin että livetilanteessa on vähemmän säätöä. Ei tarvii mitään ruuvailla ja asetella ja ihmetellä että oliks tää mikki nyt sentin tonne päin vai viis astetta eri kulmassa kun kuulostaa erilaiselta kuin viimeks... Senkun tökkäsee piuhat kiinni ja sit on valmista.
 
Akustisissa rummuissa mahdollisten vuotojen tilalle tulee sitten kunkin rummun ominaisresonanssilla herätetty sointi, joka on varmasti häiritsevämpi.
 
Eikös se rumpu ihan samalla tavalla resonoi oli se mikki sit sisä tai ulkopuolella?
 
Kuuluuko rumpalistinnekin siihen kategoriaan joka uskoo peltien olevan se rumpupatterin heikoimmin kuuluva lenkki?
 
Tavallisesti jos käytössä on rummuille ainoastaan 1 mikki (tai mikkilinja), ainakin aikoinaan se ruukattiin rumpalistista, setistä ja musiikkityylistä riippuen tunkea bassariin.
 
Jos haikka on tärkeä(mmä)ssä roolissa, asetettiin yksinäinen mikki haikan ja virvelin välimaastoon, sopivaan balanssipisteeseen.
 
"Bonhamia" käytettiin tietenkin myös, mutta lähinnä vain vähin mikein äänitellessä.
 
Overheadit olivat ne viimeiset mikrofonit joihin oli tarvetta paneutua.
Livenä tai äänittäessä.
 
Meillä on basari lähes aina mikitettynä ja sit toi overhead on joskus apuna. Vähän aika sitten meidän rumpali vaihtu ja edellinenkin oli sitä mieltä että ilman mikitystä ei tomit kuulu yleisöön ollenkaan. Henkilökohtasesti oon ite sitä mieltä että varsinkaan peltejä ei tarvis yhtään baarikeikoilla vahvistaa, mielummin vaikka vähän teippiä sinne dempiks ettei joka isku kävis niin pahasti korviin. isommassa tilassa voi pikkasen tomeja ajaa PA:sta ja ehkä vähän snareakin. haikan mikkiä hyvin harvoin käytän ees studiomiksauksissa ja livetilanteessa se monesti tuntuu olevan melkein kovaäänisin instrumentti.
 
Silläkin tässä yritän tota rumpujen äänitystä sisäpuolelta bändille ehdottaa että vois heivata sen overhead mikin pois joka kerää lähinnä yleistä lavamökää ja muutenkin liian kovaa soivia peltejä.
 
Positiivisena seikkana voi ajatella ainakin kalvonvaihdon ja rumpujen virittämisen tulevan tutuksi :).
 
Vaikken ite varsinaisesti rumpali olekkaan niin tossa on yks taito mikä olis hyvä harjotella. Itekkin joudun myöntämään että ymmärrän triggaamisesta paljon enemmän kuin siitä miten sen rummun alunperin sais kuulostamaan hyvältä.
 
Efektimikityksenä ajaakin varmasti paikkansa.
 
Jos tykkää.
 
Työmäärästä ;).
 
T:Samuli
 
Mites tossa työmäärä kasvaa, joutuuhan sitä todennäkösesti muutenkin ruuvailemaan niitä neljää EQ nappia mitä mikseristä löytyy, asennot vaan vähän eri suuntaan. Eikä noissa klipeissä mitä youtubesta löyty se rumpusoundi omaan korvaan niin hirveän ihmeelliseltä kuulostanut. Ton whitesnaken keikan oon joskus monta vuotta sitten nähnyt enkä sillon muista ainakaan aatelleeni että "oho kuinka erikoiset efektisoundit noissa tomeissa". livetilanteessa muutenkin tarkotus on vaan vähän vahvistaa lavalta tulevaa luomusoundia.

Eihän tuossa iso homma ole kokeilla.
 
Jompi kumpi kalvo irti, mikki sisään jollain pellinlipareella kiinni (ruuvejahan nuo rummut on täynnään), piuha jostain reiästä pihalle, kalvo takaisin ja rumpu vaikka virvelitelineeseen, tavallinen mikitys toiseen kanavaan ja sitten vertailemaan mitä ulos tulee. Aikaa kuluu vajaa 30 min koko touhuun.
 
Kirjoitellessa olisit jo tehnyt.

Pauli Lappalainen: Eihän tuossa iso homma ole kokeilla.
 
Jompi kumpi kalvo irti, mikki sisään jollain pellinlipareella kiinni (ruuvejahan nuo rummut on täynnään), piuha jostain reiästä pihalle, kalvo takaisin ja rumpu vaikka virvelitelineeseen, tavallinen mikitys toiseen kanavaan ja sitten vertailemaan mitä ulos tulee. Aikaa kuluu vajaa 30 min koko touhuun.
 
Kirjoitellessa olisit jo tehnyt.
 
Puuttuu vaan rumpu ja mikit että pääsis testaamaan :P
 
Katotaan jos sais ens kerralla treenikseltä yhen rummun lainaan ja sillä sit kokeilemaan mitä tulee. XLR liitintä ei kyllä varmaan mistään reiästä saa ees väkivallalla ulos.

northern:
Eikös se rumpu ihan samalla tavalla resonoi oli se mikki sit sisä tai ulkopuolella?
 
Eiköhän se keskeisin ero (jota varmaankin tarkoitettiinkiin), ole rummun sisäseinien ja kalvojen aiheuttamat heijastukset. Laatikon sisällä on erilainen soundi kuin sen ulkopuolella, tila kun on pienempi.

varakeef: Eiköhän se keskeisin ero (jota varmaankin tarkoitettiinkiin), ole rummun sisäseinien ja kalvojen aiheuttamat heijastukset. Laatikon sisällä on erilainen soundi kuin sen ulkopuolella, tila kun on pienempi.
 
Juuri näin. Helpoin vertauskuva tajuta olis basari ja basarimikki. Se mikki siel sisällä kuulostaa erilaiselta kuin jos mikittäisit sen sieltä jalan puolelta.

Moi.
 
northern: Roudaus oli ehkä väärä sana. Enempi tarkotin että livetilanteessa on vähemmän säätöä. Ei tarvii mitään ruuvailla ja asetella ja ihmetellä että oliks tää mikki nyt sentin tonne päin vai viis astetta eri kulmassa kun kuulostaa erilaiselta kuin viimeks...
 
Ammoin tuon näkökannan ymmärsi paremmin kun kynällä ja paperilla mentiin, mutta nykyisten digikuvausmahdollisuuksien aikakautena on hivenen hankala ymmärtää miksi joku ei ottaisi setupistaan kuvaa?
 
Näinhan tekevät likipitäen kaikki basistit, kitaristit, kiipparistit, äänihemmoista nyt puhumattakaan.
 

 
northern: Senkun tökkäsee piuhat kiinni ja sit on valmista.
 
Entäs kun onkin hiljasta?
 
Viallinen mikki/piuha onkin sitten kertaluokkaa kenkumpi korjata.
 
Jonkin verran aikoinaan ammatiksenikin lavahommia tehneenä täytyy kyllä sanoa etten ainakaan henkilökohtaisesti rumpujen mikittämistä minään erityisen vaativana tai aikaavievänä hommana pitänyt.
 
EDIT: Paitti ammoin kerran kun Pätkä välttämättä halusi ~2m korkean raiserin tuplasetilleen joistain nurkkiin lojumaan jääneistä järkyn kokoisista vanerielementeistä, ja tietty ~3m korkean raiserin monitorilleen kun ei sattuneesta syystä lattiamonitoria kuullut.
Siinä oli ständien asettelussa hivenen haastetta.
Kiipeily otti nuorehkollakin voimille...
 

 

 
northern: Eikös se rumpu ihan samalla tavalla resonoi oli se mikki sit sisä tai ulkopuolella?
 
Tuossa yllä tämä jo selitettiinkin, eroa on melkoisesti, ja sijoitus on heijastusten ja seisovien aaltojen ansiosta hyvinkin tarkka.
 
Toisaalta, soundiakin pystyy sitten muuttelemaan asemoinnilla lähes rajattomasti.
 

 
northern: Meillä on basari lähes aina mikitettynä ja sit toi overhead on joskus apuna. Vähän aika sitten meidän rumpali vaihtu ja edellinenkin oli sitä mieltä että ilman mikitystä ei tomit kuulu yleisöön ollenkaan.
 
Miten overhead auttaa teidän tapauksessa?
 
Tokkopa ainakaan tomeissa.
 
Toisaalta, jos rumpalin mielestä jokin rumpu/rummut vaativat vahvistusta, marssii kauppaan tai klikkaa hiirellä, ja ostaa itse tarvitavat mikit ja piuhat.
Eipä kukaan muillekaan muusikoille bändissä tavaraa lahjoita tai kimpassa osta?
 
Paitti nyt ehkä vokalistille, mutta onhan tieliikennelaeissakin säälittävän tapauksen pykäliä ;).
 

 
Mitä rumpujen äänekkyyteen tulee, rumpaleilla on ei-rumpaleiden näkökulmasta käsittämätön mielikuva soittim(i)ensa äänekkyydestä tai sen puutteesta.
 
Ei sinänsä eroa kovinkaan paljoa kitaristien vastaavankaltaisesta harhakuvasta, tosin tietysti silmän ja korvan yhteispelin aiheuttaman iskuäänten vaimennuksen avittamana.
 
Itse kun istahtaa akustisen setin taakse, yllättyy kuinka hiljaa rummut itseasiassa rumpupallille tuntuvat kuuluvan omiin korviin.
 
Apua ei tule ennen kuin rummut mikitetään ja rumpalilla on riittävän tehokas monitori josta kuulee oman soittonsa.
 

 

 
northern: Mites tossa työmäärä kasvaa, joutuuhan sitä todennäkösesti muutenkin ruuvailemaan niitä neljää EQ nappia mitä mikseristä löytyy, asennot vaan vähän eri suuntaan.
 
Noinkin suppeilla ekvalisointimahdollisuuksilla mikin asemointi tulee olemaan verraten tarkkaa puuhaa.
 
Kyllä sitä sarkaa ja kalvosulkeisia tulee riittämään, vaikkei se ehkä pelkällä ajatustasolla siltä tunnukaan :).
 
Menee muisteloiden puolelle, mutta jos käytännön toteutus pähkäilyttää, marssi Eetun pakeille kun Riihimäkipäivää viettää ja kysäise kuinka onnistuu. Eetu kun muistaakseni 80-luvulla tuota kokeili -rumpali kun on- ja hänhän se taisi minuakin toppuutella kun moista suunnittelin.
 

 
northern: Eikä noissa klipeissä mitä youtubesta löyty se rumpusoundi omaan korvaan niin hirveän ihmeelliseltä kuulostanut. Ton whitesnaken keikan oon joskus monta vuotta sitten nähnyt enkä sillon muista ainakaan aatelleeni että "oho kuinka erikoiset efektisoundit noissa tomeissa". livetilanteessa muutenkin tarkotus on vaan vähän vahvistaa lavalta tulevaa luomusoundia.
 
Voipi olla että isommilla akteilla saattaa olla hivenen enemmän ammattitaitoa, resursseja ja paavoja muokkaamaan soundit kohdalleen.
 
Pienellä budjetilla voi tyydyttävään ja kustannustehokkaaseen lopputulokseen pääseminen olla haastavampaa.
 

 

 
northern: Puuttuu vaan rumpu ja mikit että pääsis testaamaan :P
 
Eli ollaan siis lähestulkoon maalissa :D.
Eittämättä ensinnä tulee tosin Dentastix mainoslause mieleen...
 
northern: Katotaan jos sais ens kerralla treenikseltä yhen rummun lainaan ja sillä sit kokeilemaan mitä tulee. XLR liitintä ei kyllä varmaan mistään reiästä saa ees väkivallalla ulos.
 
Tai jospa ostaisit ITSE jonkun halpiskannun jota voisi sitten mielin määrin modailla?
 
Mitä tuohon signaalin saattamiseen rummun puolelta toiselle sitten tulee, silläkin uhalla että kuulostan tarpeettoman paskantärkeältä ikälopulta: melko monessa mikkipiuhassa se piuha on katkaistavaa mallia.
Ja rummun ilmareikä on lähes poikkeuksetta riittävän iso jotta tuon piuhan saa siitä lävitse.
 
Joutuu tosin kolvaamaan...
 
Ja kapea rako viheltää iloisesti...
 
Onnea ja menestystä testailuun.
 
T:Samuli

Jos kyseessä on vuotojen hallinta, niin itte kokeilin aikanaan semmoista, että laitoin triggerin rummun kylkeen ja triggeristä piuha gaten side- chainiin. En siis varsinaisesti trigannut rumpuja, vaan kyseisen rummun mikki aukeaa vain milloin kyseistä rumpua lyödään. Eikä siis piittaa äänistä.
 
Mielestäni sain sen toimimaan, mut kyseesssä oli vaan empiirinen kokeilu eikä huttubändilläni ollut moiseen tarvetta.

Moi.
 
rintapek: Jos kyseessä on vuotojen hallinta, niin itte kokeilin aikanaan semmoista, että laitoin triggerin rummun kylkeen ja triggeristä piuha gaten side- chainiin. En siis varsinaisesti trigannut rumpuja, vaan kyseisen rummun mikki aukeaa vain milloin kyseistä rumpua lyödään. Eikä siis piittaa äänistä.
 
Mielestäni sain sen toimimaan, mut kyseesssä oli vaan empiirinen kokeilu eikä huttubändilläni ollut moiseen tarvetta.
 

 
:)
 
Nerokasta.
 
Eipä ole koskaan tullut mieleen tuollainen.
Toisaalta eipä ole mahdottomia vuoto-ongelmiakaan koskaan ollut.
Rummmutkin kun tuli myytyä about 25 vuotta sitten...
 
Täytyy pitää mielessä jos jostain tällä hetkellä mahdottomalta tuntuvasta syystä vielä joskus moiseen ongelmaan törmään.
 
Kiitos vinkistä.
 

 

 
Tässä keskustelun aiheena olevassa tapauksessa on näennäinen pysytyshelppous kait kuitenkin pääasiassa tavoitteena, mutta äänekkäällä stagella tuo kuvailemasi tapa on luultavimmin pomminvarma konsti estää rumpumikkien aukeaminen yleismölystä.
 
Rumpukalvot kun tietenkin poimivat kaikki ympärillään olevat ääniaallot millään tapaa diskriminoimatta, ja jos mikit ovat rumpujen sisällä geittaamatta, tietyillä taajuuksilla (=rumpujen viritystaajuudet) häiriöäänet toki vain pahenevat.
 

 
Vai väittääkö joku ettei ole törmännyt ilmiöön jossa kitara tai basso jollain nuotilla herättävät virvelin alakalvon räpättämään iloisesti virppamattoa vasten?
 

 
T:Samuli

rintapek: Jos kyseessä on vuotojen hallinta, niin itte kokeilin aikanaan semmoista, että laitoin triggerin rummun kylkeen ja triggeristä piuha gaten side- chainiin. En siis varsinaisesti trigannut rumpuja, vaan kyseisen rummun mikki aukeaa vain milloin kyseistä rumpua lyödään. Eikä siis piittaa äänistä.
 
Mielestäni sain sen toimimaan, mut kyseesssä oli vaan empiirinen kokeilu eikä huttubändilläni ollut moiseen tarvetta.
 
Tässä vielä videota miten tätä voi hyödyntää vaikka studiossa, ihan hyödyllisen oloinen kikka: https://www.youtube.com/watch?v=uel1hlR68yM

basisti1971: Moi.
 

 

 
:)
 
Kiitos vinkistä.
 

 

 
Tässä keskustelun aiheena olevassa tapauksessa on näennäinen pysytyshelppous kait kuitenkin pääasiassa tavoitteena,
T:Samuli
 
Olen luonteeltani hullu keksijä. Olen siis keksinyt ruudin varmasti satoja kertoja.
 
Tohon "roudahelppouteen" sit noi "Ukko"- mikit on ikään kuin suunniteltu tarpeeseen. ts. niiden asentaminen ei vahingoita rumpua. Mikä on empiirisissä kokeiluissa aikas oleellista.
 
En o päässy testaamaan.

rintapek: En o päässy testaamaan.
 
Mä olen, soundi on jonkinlainen kompromissi. Vuodot ovat selkeästi normaalia mikitystä vähäisemmät, mutta alapää on proksimiteettiefektiin tottuneille tosi kevyen kuuloinen ja keskari snadisti "pahvisen" kuuloiset. Tomeista saa rullata vähän eri alueelta keskiääntä pois, virvelissä voi maton määrä soundissa yllättää pelkkään ylämikitykseen tottuneet ja basariin saa lykätä eq:lla pirusti lisää alapäätä.
 
Soundia arvioidessa sellainen ihan kiva 2/5, mutta kokonaisuus huomioiden aivan käyttökelpoista kamaa. Suurin ongelma mulle on toi alapääntoisto, tai sen puute.

basisti1971:
 
Miten overhead auttaa teidän tapauksessa?
 
Tokkopa ainakaan tomeissa.
 
Toisaalta, jos rumpalin mielestä jokin rumpu/rummut vaativat vahvistusta, marssii kauppaan tai klikkaa hiirellä, ja ostaa itse tarvitavat mikit ja piuhat.
Eipä kukaan muillekaan muusikoille bändissä tavaraa lahjoita tai kimpassa osta?
 
Kuten sanottua ite en olis kyllä rumpuihin tunkemassa overheadia ja kun sitä on toivottu niin oon yrittänyt pistää lähelle rumpusettiä että ottais edes niitä enemmän kuin muuta möykkää, mutta sitten tuli palautetta että pitää olla reilusti kauempana.
 
Meillä on yhdistys ja treenisvuokrat ja hankinnat on otettu bändin tililtä. Mikkejä kyllä löytyy tällä hetkellä, mitään kiinnitys systeemiä ei (paitsi basarille ständi).
 
Mitä rumpujen äänekkyyteen tulee, rumpaleilla on ei-rumpaleiden näkökulmasta käsittämätön mielikuva soittim(i)ensa äänekkyydestä tai sen puutteesta.
 
Ite tajusin tän ekan kerran kun eksyin rumpaleiden palstalle ja siellä oli keskustelu aiheesta että mitä peltejä kannattaa ostaa kun tän hetkiset ei kuulu bändin yli. Itekkin joskus tuli pari vuotta soitettua rumpuja ja hämmästelen suuresti että kuinka helvatan kovaa pitää soittaa että rumpujen pellit ei kuulu? Mun mielestä muutenkin se tasojen säätö pitäis tehdä sen mukaan että kuinka kovaa rummut kuuluu, eikä niin että kaikki vääntää ensin omat soittimensa täysille ja sit ruvetaan vahvistamaan rumpujen ääntä kun ei kuulu.
 
Kaipa tossa on sitäkin ilmiötä että kaikki haluaa sen oman soittimen vähän kovemmalle kuin muut, mikä on livetilanteessa aika vaikeaa. Me ollaan oman bändin kanssa saatuu ongelmaan ratkasua sillä että kitaravahvistimille on telineet joiden ansiosta vahvistimet huutaa suoraan kohti soittajan korvaa.
 
Voipi olla että isommilla akteilla saattaa olla hivenen enemmän ammattitaitoa, resursseja ja paavoja muokkaamaan soundit kohdalleen.
 
Pienellä budjetilla voi tyydyttävään ja kustannustehokkaaseen lopputulokseen pääseminen olla haastavampaa.
 
Eikös se oo sama juttu mikitystyylistä riippumatta?
 
Tai jospa ostaisit ITSE jonkun halpiskannun jota voisi sitten mielin määrin modailla?
 
No hitto nyt vasta muistin että mullahan itseasiassa lojuu tuolla yks kaverin lattiatomi jonka se jätti hetkeksi aikaaa mun huostaani... jokunen vuosi sitten.
 
Jos huomenna muistais ottaa treenikseltä pari mikkiä ja ständiä mukaan niin pääsee testailemaan. Jos oikein viitseliäs on niin vois kuvata videon missä näkyis että mitä mikkiä käytetty ja miten sijotettu ja millanen soundi siitä lähtee.
 
Nyt löyty sellanen video mitä alunperin etin. Tässä hyvin vertailtu mikitystapoja
https://www.youtube.com/watch?v=UnM7Oa-CBWY
 
Täytyy sanoa että ton videon perusteella studiossa käyttäisin perinteistä tapaa. Livenä vois ehkä snareen ja tomeihin heittää mikin rummun sisälle.

Kuten sanottua ite en olis kyllä rumpuihin tunkemassa overheadia ja kun sitä on toivottu niin oon yrittänyt pistää lähelle rumpusettiä että ottais edes niitä enemmän kuin muuta möykkää, mutta sitten tuli palautetta että pitää olla reilusti kauempana.
 
Ootko kokeillut ribbon-mikkiä? Kasikuvioisena se ei ota sivuilta juuri mitään joten se ei poimi vuotojakaan niin paljon. Itse en kyllä vetäisi ilman overheadeja ellei lava sitten ole kokoluokkaa pizzeriannurkka.

No nyt pääsin vihdoinkin ite kokeilemaan ja äänittämään. Tuosta löytyy linkki:
https://www.dropbox.com/sh/gjzosp7e … 2x2e/AACZGUtiOTevtrpL2gYsiSX_a?dl=0
 
ja sieltä sellainen tiedosto kuin:
Shure SM58_Superlux PRA628 MKII_Oktava MK12.wav
 
Noilla mikeillä on ensin äänitetty rummun ulkopuolelta ja sitten sisäpuolelta.

northern: No nyt pääsin vihdoinkin ite kokeilemaan ja äänittämään. Tuosta löytyy linkki:
https://www.dropbox.com/sh/gjzosp7e … 2x2e/AACZGUtiOTevtrpL2gYsiSX_a?dl=0
 
ja sieltä sellainen tiedosto kuin:
Shure SM58_Superlux PRA628 MKII_Oktava MK12.wav
 
Noilla mikeillä on ensin äänitetty rummun ulkopuolelta ja sitten sisäpuolelta.
 
Ilmeisesti raskaampaa heviä on tarkoitus äänittää? Luulin tietäväni, miltä rummut kyseisessä genressä suurin piirtein kuulostavat, vaikka en itse kyseistä genreä soitakaan. Tuon klipin kuunneltuani en tosin enää ole varma, että tiedänkö sittenkään. About tuollainenko on yleensä lähtösoundi ko. tyylissä? Tämä ei ole vittuilua, vaan olen aidosti hämmentynyt. Mun korvaan lähtösoundi oli näet vähintäänkin eksoottinen. Rumpu oli viritetty niin matalalle, että soundi oli pelkkää räminää ja vouausta. En osaa sanoa oliko rumpu epävireessä vaiko vain niin matalassa vireessä, että se ei kuulostanut vireiseltä.
 
En osannut kuunnella mikkien/mikitysten eroja, sillä huomio kiinnittyi koko ajan tuohon vireeseen. Uskon kyllä, jos genrestä enemmän tietävät sanovat, että tuollainen sen kuuluukin olla. Jos näin on, niin huhhuh. Viikon shokkipläjäys tuli siinä :D.

northern: No nyt pääsin vihdoinkin ite kokeilemaan ja äänittämään. Tuosta löytyy linkki:
https://www.dropbox.com/sh/gjzosp7e … 2x2e/AACZGUtiOTevtrpL2gYsiSX_a?dl=0
 
ja sieltä sellainen tiedosto kuin:
Shure SM58_Superlux PRA628 MKII_Oktava MK12.wav
 
Noilla mikeillä on ensin äänitetty rummun ulkopuolelta ja sitten sisäpuolelta.
 
No joo, ensinnäkin toi viritys kannattaa hoitaa kuntoon. Ylipäänsä ton tomin vire on tosian aika matala; fundamentaalinen 36:ssa Hz:ssä :D Tomista on ylipäänsä helpompi saada terve saundi kun sen virittää korkeammalle ja sulla on kyllä varaa nostaa ainakin kvintin verran. Veikkaisin että syy siihen miksi tuo tomi kuulostaa hieman honkottavalta johtunee siitä että se on viritetty alemmas kuin mitä runko toistaisi luonnollisesti. Vähän niin kuin kitaraankin tulee semmonen löysä saundi kun kielen virittää liian alas ja kitarasaundi menettää napakkuutensa. Itse yleensä etin sen alimman paikan jossa runko toistaa fundamentaalista ja viritän sen siihen; loput tomit siitä kvartti/kvintti ylös tmv.
 
Tossa sisämikissä on semmonen huomio että nyt onnistuit laittaan sen mikin semmoseen paikkaan jossa syntyy napakka resonanssi. Tässä tapauksessa reso on 1150:ssä hertsissä. Mulla on ollu joskus samantyyppisiä ongelmia mikittäessä basaria sisältä. Ongelma usein syntyy kun mikin laittaa aivan rummun keskelle sekä syvyys-, että leveyssuunnassa. Kaikissa klipeissä ongelma tuntuu toistuvan, ehkä pahiten tossa Oktavassa (vaikka muuten tuo oktava ylipäänsä saundaa parhaimmalta etenkin ulkopuolella). Eli mikki pois keskeltä laittaessa sitä sisään.

Spedemix: No joo, ensinnäkin toi viritys kannattaa hoitaa kuntoon. Ylipäänsä ton tomin vire on tosian aika matala; fundamentaalinen 36:ssa Hz:ssä :D Tomista on ylipäänsä helpompi saada terve saundi kun sen virittää korkeammalle ja sulla on kyllä varaa nostaa ainakin kvintin verran. Veikkaisin että syy siihen miksi tuo tomi kuulostaa hieman honkottavalta johtunee siitä että se on viritetty alemmas kuin mitä runko toistaisi luonnollisesti. Vähän niin kuin kitaraankin tulee semmonen löysä saundi kun kielen virittää liian alas ja kitarasaundi menettää napakkuutensa. Itse yleensä etin sen alimman paikan jossa runko toistaa fundamentaalista ja viritän sen siihen; loput tomit siitä kvartti/kvintti ylös tmv.
 
Tossa sisämikissä on semmonen huomio että nyt onnistuit laittaan sen mikin semmoseen paikkaan jossa syntyy napakka resonanssi. Tässä tapauksessa reso on 1150:ssä hertsissä. Mulla on ollu joskus samantyyppisiä ongelmia mikittäessä basaria sisältä. Ongelma usein syntyy kun mikin laittaa aivan rummun keskelle sekä syvyys-, että leveyssuunnassa. Kaikissa klipeissä ongelma tuntuu toistuvan, ehkä pahiten tossa Oktavassa (vaikka muuten tuo oktava ylipäänsä saundaa parhaimmalta etenkin ulkopuolella). Eli mikki pois keskeltä laittaessa sitä sisään.
 
Mä luulin että mulla on jossain rumpujen viritysavain, mutten löytänyt mistään. Ehkä se meni mun rumpujen mukana kun myin ne aikanaan. Viimeks äänitin tota rumpua yhteen näytelmään missä piti saada matalaa sydämen lyönnin ääntä. Viritin niin matalalle kuin mahdollista ja vielä pitchsiftillä alaspäin ja EQ:lla korkeet taajuudet pois.
 
Mä kokeilin vähän eri kohdista rummun sisältä mutta ainakin jos se mikki oli sivuttais suunnassa rumpua, niin tuntu että ei ollut suurta vaikutusta soundiin. Toi oktava oli itelle yllätys että sehän kuulosti aika hyvältä. Ei vissiin kauhean yleinen tapa heittää pienikalvosta konkkamikkiä tomeille, mutta hyvinhän toi toimii. Ainoaksi ongelmaksi saattaa tulla äänenpaine. Nyt oli gainit nollilla ja tommonen -10db vaimennuskappale mikissä. Kovempikätinen rumpali sais varmaan tonkin ruvelle helposti.

northern: Toi oktava oli itelle yllätys että sehän kuulosti aika hyvältä. Ei vissiin kauhean yleinen tapa heittää pienikalvosta konkkamikkiä tomeille, mutta hyvinhän toi toimii. Ainoaksi ongelmaksi saattaa tulla äänenpaine. Nyt oli gainit nollilla ja tommonen -10db vaimennuskappale mikissä. Kovempikätinen rumpali sais varmaan tonkin ruvelle helposti.
 
Konkkamikki tomeissa ei itse oo niin harvinainen ilmiö kuin luulis. Mm. Green Dayn 21st Century Breakdown -albumilla on käytetty AKG C12 yläkalvossa + 414 alakalvossa -kombinaatiota. Ja jollain Rushin viimeaikaisilla levyillä on kätetty U67:a tomeissa. Yleensä ongelmana on just se, että mikki menee helposti ruvelle jonka takia se käytetyin tomikonkka on just AKG 414 joka satavarmasti kestää sen äänenpaineen.
 
Pääasiallinen ero isokalvoisten ja pienikalvoisten konkkien välillä on se, että pienikalvoiset on saundeiltaan neutraalimpia koska niiden ympärille ei oo rakennettu valtavaa häkkihökötystä joka värittäisi saundia.

Spedemix:
Pääasiallinen ero isokalvoisten ja pienikalvoisten konkkien välillä on se, että pienikalvoiset on saundeiltaan neutraalimpia koska niiden ympärille ei oo rakennettu valtavaa häkkihökötystä joka värittäisi saundia.
 
Eikö eron perimmäinen syy on se, että yllättävää kyllä isompi kalvo liikuu kevyemmin ja niinpä transienttitoisto on vilkkaampi, yläpää tapaa korostua ja sitä rataa?