Studiotyöskentely ›

Mukavaa, että kirjoitukseni on herättänyt ajatuksia :)
 
Dirtyh: Itse aiheeseen. Joskus erikseen soittaminen on hedelmällistä vaikka kuinka olisi kykyä vetää kerralla purkkiin. Mekin koitimme äänittäjän ehdotuksesta paria erillaista lähestymistapaa basso- ja komppikitaralinjoihin joihinkin kappaleisiin. Ei niitä olisi tullut mieleenkään koittaa treeniksellä ja toisaalta oli nopeampaa soittaa ne pari kohtaa sitten myöhemmin uudestaan valmiiden rumpuraitojen päälle.
 
Tämäkin on totta. Erikseen träkkämisestä ekana tulee itse asiassa mieleen Tool, jonka levyt kuulostavat yhteensoitolta aiheen aivan huipputasolla, mutta tosiasiassa soittavat stemmansa erikseen, todennäköisesti johtuen siitä, että saavat rauhassa perfektionisoida niitä.

PJS: Kuvittelis et etenkin sillon ku tehdään kalliissa studiossa jonkun omilla tai etenkin sillon ku tehään jonkun toisen rahoilla musaa ni nimenomaan pyritäis soittaa myös kustannussyistä m ahd nopsaan kaikki. Tai jotain.
 
Hyvä pointti tämäkn, tosin en tiedä yhtä ainoatakaan suomalaista yksityishenkilöä, joka olis laittanut vaikkapa 20.000 € omiin harrastusäänityksiinsä. Ja nyt en puhu studiosta vaan levybudjetista. Yleensä se on ne levy-yhtiöt joilla on (oli) tommonen määrä fyrkkaa heittää projektiin suorilta.

Voihan ne rumpupohjat soittaa livenä bändin kanssa sisään ilman klikkiä, vaikka ei niitä kitara- ja bassoraitoja säästäisikään lopulliseen äänitteeseen. Samalla kertaa pohjien kanssa vedetyt laulutkin voivat jeesata naulaamaan biisin sisäiset tempovaihtelut, säästettiin niitä tai ei.
 
e. Kaikki on siis bändi ja biisikohtaista. Sillä kannattaa mennä, mikä toimii parhaiten.

Dirtyh: Eikö valmistatunut bändi ole itsestäänselvyys?
 
Ei. Toivoisi olevan, mutta ei ole.

Mikael: Ei. Toivoisi olevan, mutta ei ole.
 
Oikeussosiologinen näkemys on se, että säännöistä näkee oitis, minkälaista epätoivottavaa käytöstä yhteisössä on. (Mitään sellaistahan ei tarvitse kieltää, mitä ei muutenkaan tapahdu). Kun jotakuinkin jokaisessa studio-oppaassa, kuten täälläkin, kehotetaan valmistautumaan, niin ilmeistä on että valitettavan usein ei olla valmistauduttu kunnolla. Tosin on niinkin, että ei studiotyötä opi kuin studiossa.
 
meikä: olisiko tähän jotain horistavaa....
 
Muistettava on sekin, että kyllä studio-olosuhteissakin voi olla syytä pitää mieli avoimena, kokeilla, tehdä kämpillä testaamattomia ratkaisuja, olla luova. Jos rahkeet kestää, voi studiota käyttää myös biisintekovälineenä. Voi siellä toki taltioda hyvin treenatun bändinkin sellaisena kuin se on. Tai huonosti treenatun.

varakeef: Oikeussosiologinen näkemys on se, että säännöistä näkee oitis, minkälaista epätoivottavaa käytöstä yhteisössä on. (Mitään sellaistahan ei tarvitse kieltää, mitä ei muutenkaan tapahdu). Kun jotakuinkin jokaisessa studio-oppaassa, kuten täälläkin, kehotetaan valmistautumaan, niin ilmeistä on että valitettavan usein ei olla valmistauduttu kunnolla.
 
Kyllä muistan takavuosilta tilanteita jolloin oli valmistauduttu useammalla promillella. Toivottavasti nykyään ollaan viisaampia.

varakeef:
Muistettava on sekin, että kyllä studio-olosuhteissakin voi olla syytä pitää mieli avoimena, kokeilla, tehdä kämpillä testaamattomia ratkaisuja, olla luova.
 
Ehdottomasti. Tämä on kuitenkin helpompaa kun ns. peruskaura on hallussa. Kun sovitukset ja soittohommat sujuvat vaivattomasti, voi hyvinkin heittäytyä kokeilemaan myös vaihtoehtoisia asioita.

vaikea kuvitella että esim. jotain The Doorsin The Endin kaltaista sais narulle jos moista lähtis raita kerrallaan rakentamaan - vaikeaa se ainakin olis.