Studiotyöskentely ›

Vladi: Moro!
 
Shure SM58 ilman suojakupua. Huomatkaa, kuinka tietynlainen kireys ja narina säilyy, vaikka mikki on aika eri kohdassa näissä pätkissä
 
Tajusin tän vasta äsken. Miksi sulla ei ole suojakupua siinä? Se on oleellinen! Mä diggaan 58:ia enemmän kuin 57:aa kitarahommissa. 58:sissa ei ole sitä kolmen kilon kääkkää niin paljon kuin 57:ssa ja tämä tulee siitä suojagrillistä. Kapselit ovat niissä samat. Grilli takas päälle ja etsimään hyvää kohtaa kartiosta.
 
Jos tykkäät äänitellä Recto 2X12:lla, niin suosittelen mikitettäväksi ylempää kartiota. Se soundaa tasaisemmalta kuin alempi (näin ainakin mun yksilössä).

Ambitus: Tajusin tän vasta äsken. Miksi sulla ei ole suojakupua siinä? Se on oleellinen! Mä diggaan 58:ia enemmän kuin 57:aa kitarahommissa. 58:sissa ei ole sitä kolmen kilon kääkkää niin paljon kuin 57:ssa ja tämä tulee siitä suojagrillistä. Kapselit ovat niissä samat. Grilli takas päälle ja etsimään hyvää kohtaa kartiosta.
 
Jos tykkäät äänitellä Recto 2X12:lla, niin suosittelen mikitettäväksi ylempää kartiota. Se soundaa tasaisemmalta kuin alempi (näin ainakin mun yksilössä).
 
Haa, no niinpä tietenkin. Mä oon joskus aikoinaan ottanut sen pois, kun joku netissä puheli, että näin siitä tulee SM57 ja sille tielle jäin asiaa sen kummemmin miettimättä. Tästä on siis jo useampi vuosi, enkä ollut asiaa koskaan pohtinut. Nyt kun tarkemmin miettii, niin varmasti osa tuosta epämieluisasta soundista tulee tuosta.
 
Persus, tässähän on tullut vaikka miten paljon hyvää neuvoa kaikilta. Jostain syystä sitä on vaan äänitellyt ja vaikka tulokset ei ole miellyttäneet, en oo kyseenalaistanut metodejani.
 
Että kiitos vaan jokaiselle ketjuun osallistuneelle. Musta tuntuu, että tänä syksynä tulee ääniteltyä paremmilla kitarasoundeilla... Tai sitten pitää alkaa soittamaan panhuilua.

Vladi: Haa, no niinpä tietenkin. Mä oon joskus aikoinaan ottanut sen pois, kun joku netissä puheli, että näin siitä tulee SM57 ja sille tielle jäin asiaa sen kummemmin miettimättä.
 
Juu ei todellakaan.
Tsekkaappas tämä kolmiosainen juttu ko. mikseistä, niin asia avautuu:
http://www.youtube.com/watch?v=qcmY9UFLqg4

Noniin tulipa tän keskustelun perusteella harjoiteltua vähän soundin ruuvaamista ja äänittämistä. Käytin pohjana Ambituksen pätkää ja vertailin eq-käyriä hakien mahdollisimman samankaltaista taajuusvastetta.
 
Signaaliketju:
 
PRS SE Bernie Marsden --> Biyang TS9-klooni --> Bluetone Dusty Road --> Bluetone 2x10 (WGS Veteranit sisällä) --> Sennheiser e606 --> Edirol UA-25EX --> Logic 9 Pro
 
Vahvistimen eq jäi lopulta lähes klo kahteentoista paitsi bassoa tiputin reilusti. Siirtelin mikkiä lähemmäs ja kauemmas kartion keskikohdasta, lisäsin ja vähensin mikin etäisyyttä kaapin etuverkkoon ja kokeilin myös kääntää mikkiä hieman sivuttain. Omaan korvaan paras mikitys ja lähimmäksi mennyt taajuusvaste näytti tältä:
 
https://dl.dropboxusercontent.com/u/5209543/Sennheiser_mikitys.jpg
 
Ei mikään paras kuva, mutta siitä pitäisi käydä ilmi, että mikki on noin 1-2cm irti etukankaasta ja se on noin parinkymmenen asteen kulmassa etukankaaseen nähden. Tuolla mikin sivuttain kääntämisellä oli ratkaiseva vaikutus soundin tasapainoon ja Ambituksen pätkää vastaavan taajuusvasteen saavuttamiseen. Olen kyllä ennenkin tiennyt, että mikitys on pienestä kiinni, mutten koskaan tajunnut, että se on oikeasti ihan millipeliä.
 
Käsittelemätön äänitys kuulostaa tältä:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/5209543/DR_mictest_no_eq.mp3
 
Vertasin tuon äänitteen ja Ambituksen pätkän taajuuksia ja ne näyttivät about tältä:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/5209543/DR_mictest_eq.png
 
Merkittävin ero tuntuisi olevan noin 750hz ja 1500hz hujakoilla. 750hz kohdalla on omassa äänitteessäni selvä piikki ja taas 1500hz kohdalla Ambituksen äänitteessä on paljon enemmän mölyä.
 
Päätinpä siis kokeilla eq:lla tasoittaa hieman noita eroja, jolloin soundi muuttui tällaiseksi. 750hz taajuudelta otin 2,5db pois ja lisäsin 3db verran 1500hz hujakoille:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/5209543/DR_mictest_yes_eq.mp3
 
Omaan korvaan tuo suht hienovarainen eq tekee erittäin hyvää kitarasoundille ja siihen tulee mukavasti presenceä. Ei tää täydellinen vielä ole, mutta mielestäni selvää parannusta edellisiin soundeihini. Tai sitten alkaa olla korvat jo tukossa tälle päivälle... ;)
 
Aika lailla miljoona muuttujaahan tässäkin touhussa on: Tuhnut mikit kitarassa, ronski kerrostalovolume(joka ei ole läheskään tarpeeksi ajamaan päätettä ruvelle), lisää sisäänsoittoa vaativat elementit ja ties mitä. Lisäksi tässä olisi voinut käyttää tuota SM58 taisteluparina ja sekoittaa näiden kahden mikkien soundeja toimivammaksi kokonaisuudeksi ja ja ja...
 
Eli kait minä jotain jo opin. Pitää vielä toistaa harjoitus parisataa kertaa, niin alkaa ehkä onnistumaan.

Mä heittäisin lähtösoundiin aivan huoletta paaaljon lisää alapäätä. Ton alapää ei jysähtele lainkaan silleen ison kuuloisesti. Sitä kovaa puskevan vahvarin puuttuvaa "oooomph ooooomph" vaikutelmaa ei edesauta hiljaisen volan lisäksi botnen poistaminen lähtösoundista. ;)
 
Ongelma ei oo mun mielestä useinkaan se alapään sopiminen miksaukseen, kun se on niin kovin helppo napsia leikkurilla sitten jälkeenpäin poiskin. Usein ei edes oikeasti tarvii, jos soundit vaan sopivat yksiin alusta asti. Vaiheuskovaiset toki kiljuu, että mitä vähempi filttereitä niin sen parempi ja niinhän se vähän kyllä onkin.
 
Ongelma on, ainakin omissa hommissa, alemmat keskitaajuudet, tai yläbassot ja noi mahdolliset honotukset siellä jossain 700Hz kohdilla. Ei niinkään se alin alapää kitarasoundissa, kun ei sitä yleensä kamalasti edes ole. Sirinääkään ei kannata pelätä, kun sen voi leikellä jälkeenpäin sopivalla filsulla vaikka 8-10kHz tienoilta. Liian vähän yläpäätä sit taas voi olla melkoinen katastrofi. Ehkä siis ei oo aina ihan täysin huono idea koittaa välillä monitoroida ääntä mikittäessäkin jo noiden eq-asetusten läpi, jos niitä tietää omalla kalustollaan jokatapauksessa käyttävänsä. Parempi toki, jos saa sen soundinsa purkkiin täysin valmiina. Hyvin hyvin hyvin hankalaa vaan noissa kovilla säröillä täyteen ladatuissa nykymikseissä.

Kuulosti oikein terveeltä tuo sun soundi. Ehkä nyt tuli esiin kitaran mutaisuus keskimiddlessä ja snadi atakkittomuus. Muuten särö oli oikein hyvä narina ja murina samaan aikaan. Tykkäsin. Tää on tietenkin taas näitä mielipiteitä, joita ei kannata kuunnella, kun omaa soundia metsästää;) Kokeile joskus sitä kahden mikin asettelua, silloin vain muista kohdistaa mikkien kapselit samalle etäisyydelle. Joskus taas niitten asettelu eri etäisyyksille tuo kivan vaihekumoamisen; ylin yläpääsihinä ja alin muminamömmö katoaa. Kokeilua vaan kehiin...
 
Niinkuin Antti tuossa ylempänä sano, botnea ei kannata pelätä ja sitä voisit yrittää lisätä soundiin. Yks vaikeimpia asioita mikityksessä on se, kuinka saada "ilman liikkuminen" narulle. Juuri tuo "oomphoopmh" ja "chuggachugga". Vinkkinä; kokeile käyttää dynaamista eq:ta miksauksessa tasoittelemaan demppejä sekä ehkä myös pientä limitointia. Kompressori on mun mielestä väärä työkalu erittäin säröisen kitaran tasoitteluun, ellei lähdematsku oo jotenkin todella outo tai todella huonosti äänitetty. Botne- ja yläpääleikkurit on kanssa oivia työkaluja. Botnea nyt tietenkin sen verran kuin uskaltaa ja haluaa(yleensä leikkaus siellä 80-120hz:n tietämillä), mutta yläkertaa harvempi uskaltaa puukottaa pois. Itseäni häiritsee monissa nykyhevin tekeleissä se sihinä ja suhina, joka jätetään komppikitaroihin. Kuinka paljon särökitarassa on informaatiota 6kHz:n jälkeen? Ei käytännössä mitään käyttistä mun mielestä... Yleensä se vaan tukkii rumpujen preesenssin ja mössää overheadit ja muun tavaran, jonka sointialue on suht ylhäällä. Yleisin kompastuskivi on miksauksen aikana, kun soolokuunnellaan raitoja ja tehdään tarvittavat korjaukset. Tällöin esim.lpf:n vetäminen 6kHz:n tuntuu aika radikaalilta. Yläkerran siivoaminen kannattaa tehdä koko bändin soidessa ja tsekkaa kuinka alhaalle sen pystyy laittaa. Mulla se yleensä pyörii siellä 5,8-7kHz:n tietämillä. Tällaista avautumista tällä kertaa...

Vladi: Ei mikään paras kuva, mutta siitä pitäisi käydä ilmi, että mikki on noin 1-2cm irti etukankaasta ja se on noin parinkymmenen asteen kulmassa etukankaaseen nähden. Tuolla mikin sivuttain kääntämisellä oli ratkaiseva vaikutus soundin tasapainoon ja Ambituksen pätkää vastaavan taajuusvasteen saavuttamiseen. Olen kyllä ennenkin tiennyt, että mikitys on pienestä kiinni, mutten koskaan tajunnut, että se on oikeasti ihan millipeliä.
 
Käsittelemätön äänitys kuulostaa tältä:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/5209543/DR_mictest_no_eq.mp3
 
Onhan tuossa aikamoinen ero esimerkiksi tähän aikaisempaan näytteeseen: https://dl.dropboxusercontent.com/u/5209543/Badger_more_crunch.mp3 :)

Noihin Ambituksen ja mun mainitsemiin LPF-taajuuksiin toki kannattaa sit huomioida suodon jyrkkyys. On aivan eri asia vetäistä 6kHz kohdalta 48dB/oct, kuin 6dB/oct. Rajataajuus alkaa käyttäytymään melkoisen boostin omaisesti useimmilla leikkureilla, jos leikkaus on kovin jyrkkä. Silläkin tosin voi kikkailla jonkin verran, jos omilla työkaluilla se on säädettävissä.

Mikä on näiden pätkien käyttötarkoitus?
 
Jos tarkoituksena on esittää muhkeita klippejä siitä, miltä vahvistin kuulostaa oikeasti yksinään, kivassa huoneessa, ovat ratkaisut ihan toisenlaisia kuin tallennettaessa mahtipontisen heviballadin komppiraitaa.

varakeef: Mikä on näiden pätkien käyttötarkoitus?
 
Jos tarkoituksena on esittää muhkeita klippejä siitä, miltä vahvistin kuulostaa oikeasti yksinään, kivassa huoneessa, ovat ratkaisut ihan toisenlaisia kuin tallennettaessa mahtipontisen heviballadin komppiraitaa.
 
Tällä hetkellä ainut käyttötarkoitus on löytää tervesoundinen mikityskohta, jota voi pitää tulevaisuudessa lähtökohtana halutun soundin hakemiselle, oli se sitten pelkän vahvarisoundin demo tai mainitsemasi heviballadi. :)

Ambitus: Diu diu diu...
 
Hyvää settiä tässä taas, kiitos. Alkusyksystä valmistuu treeni/studiotila, missä olis tarkoitus äänitellä kaikenlaista ja näillä opeilla on toivottavasti ainakin hieman parempi. Katsotaan miten äijän käy.

Vladi: Hyvää settiä tässä taas, kiitos. Alkusyksystä valmistuu treeni/studiotila, missä olis tarkoitus äänitellä kaikenlaista ja näillä opeilla on toivottavasti ainakin hieman parempi. Katsotaan miten äijän käy.
 
Onnea vaan! Ja hermoja! Tieto lisää tuskaa! Haluisin vielä painottaa, että jokaisella soittajalla on se oma soundi-ihanne. Meikäläisen antama superkuiva/hypererotteleva soundiesimerkki ei todellakaan toimi jokaikiseen hommaan. Lähinnä se on hyvä referenssi, jos jotain sen tyylistä kaivataan. Koita etsiä "se oma" ihanne ja mullista tämä paska ja alipalkattu musa-ala, joka on täynnä kaikenlaista yrittäjää, täydellisellä ja muhkean kermaisella kitarasoundillasi! Jäämme odottamaan...
 
T:Matias

Ambitus: Onnea vaan! Ja hermoja! Tieto lisää tuskaa! Haluisin vielä painottaa, että jokaisella soittajalla on se oma soundi-ihanne. Meikäläisen antama superkuiva/hypererotteleva soundiesimerkki ei todellakaan toimi jokaikiseen hommaan. Lähinnä se on hyvä referenssi, jos jotain sen tyylistä kaivataan. Koita etsiä "se oma" ihanne ja mullista tämä paska ja alipalkattu musa-ala, joka on täynnä kaikenlaista yrittäjää, täydellisellä ja muhkean kermaisella kitarasoundillasi! Jäämme odottamaan...
 
T:Matias
 
Haha kiitos!
 
Kyllä minäkin muistan jonkun häiskän soittelemassa Guitar Heroes-tapahtumassa Steve Vaita ja Bodomia samassa biisissä hurisevilla kamoilla. Sitten myöhemmin se liittyi johonkin humppaorkesteriin ja loppu on historiaa...
 
Tämän kertomuksen perusteella uskon täysin risuista rikkauksiin-tarinoihin ;D
 
Eli toisin sanoen hommiin alettava on, tekemällä oppii.

Jos sä opit äänittämään kitarakamat parilla eri tavalla ja osaat soveltaa ja yhdistellä oppimaasi, niin sulla on jo aika massiivinen soundipaletti siinä.
Ei tää mitään alkemiaa ole. enemmänkin rakettitedet...

dewil: Ei tää mitään alkemiaa ole. enemmänkin rakettitedet...
 
Tohon puuttuisin kyllä sen verran, että niin amatöörit kuin ammattilaiset tekee juuri sen virheen, että ne kuvittelee tämän olevan rakettitiedettä vaikka kyse on nimenomaan todellisuudessa alkemiasta.

Edit: Paskat ei mitään en osaa lukea

saastara: Tohon puuttuisin kyllä sen verran, että niin amatöörit kuin ammattilaiset tekee juuri sen virheen, että ne kuvittelee tämän olevan rakettitiedettä vaikka kyse on nimenomaan todellisuudessa alkemiasta.
 
Minä puolestani nojaan mieluummin fysiikkaan, kuin magiaan.
Mutta ehkä molempi on tässä tapauksessa parempi ;)

dewil: Jos sä opit äänittämään kitarakamat parilla eri tavalla ja osaat soveltaa ja yhdistellä oppimaasi, niin sulla on jo aika massiivinen soundipaletti siinä.
Ei tää mitään alkemiaa ole. enemmänkin rakettitedet...
 
Täysin off topicina tuli mieleen, että mitä rakettitiede sitten oikeastaan on? Eikö Suomessa ainakin ennen vanhaan (siis niinä vanhoina hyvinä aikoina) ollut tapana käyttää termiä, ettei jokin ole ydinfysiikkaa? Onko rakettitiede hankalampaa kuin ydinfysiikka?
 
Ydinfysiikka olisi kai muutenkin toimivampi analogia, kun tuo äänen käytös on selitettävissä fysikaalisilla ilmiöillä, jotka eivät (ainakin minun rajallisen ydinfysiikan tuntemuksen mukaan) ole mitään ydinfysiikkaa.

Tämä sopii tännekin..
 
Dude, my rig suddenly SUCKS! Surviving GD (Gear Dysfunction) - by Just Nick for Rock n Roll Vintage
https://www.youtube.com/watch?v=P2wrw7uO4QI