Studiotyöskentely ›

Master Fader: Tällä Suomessa tosin jostain kummasta syystä liikkuu kaikenlaisia mun mielestä perusteettomia käsityksiä Gentsuista. Sanotaan, että ne soundaa kylmältä tai että niitä ei jaksa kuunnella kauan tai että korvat väsyy.
 
Enemmänkin nuo "Gentsut" valitaan itsestäänselvyytenä Suomessa - ihan kuin muita vaihtoehtoja ei olisi. En sano firman tekevän sen kehnompia pönttöjä kuin muutkaan, mutta kyllä noiden yleisyys täällä firman kotimaassa on ihan eri luokkaa kuin muualla. "Suosi suomalaista" - onhan se ihan ymmärrettävää.
 
Vähän samalla tavalla joutuu selittelemään valintaansa, jos ei käytä sitä perinteistä kitarakaapin nauhoituksessa Shuren SM57:aa; "jos ei tolla saa hyvää soundia, niin vika on käyttäjässä".

Master Fader: Tällä Suomessa tosin jostain kummasta syystä liikkuu kaikenlaisia mun mielestä perusteettomia käsityksiä Gentsuista. Sanotaan, että ne soundaa kylmältä tai että niitä ei jaksa kuunnella kauan tai että korvat väsyy. Puppua sanon minä vuosien kokemuksella Gentsuista. Korvat väsyy musiikin kuunteluun joka tapauksessa pitkään kuunneltuna. Kaiuttimia vaihtamalla se ei muutu.
 
No ei se kyllä mitään taikauskoakaan ole, saati psykoakustiikkaa. Eikä rajoitu Suomeen - kyllä Genelecit on ihan varteenotettavien kaiuttimien maineessa kaikkialla maailmassa, ja kutakuinkin aina mukana vertailussa varsinkin kun keskustellaan lähikentistä.
 
Mut on myös totta että 1029:n ja 1030:n välillä tapahtui jotain joka oli iso muutos, enkä nyt tarkoita sitä että alakertakin alkoi kuulua. 1030 ja 1031 on selkeästi tavallista tilakriittisempiä pönttöjä joilla pienetkin ongelmat tilassa aiheuttaa rajua kuuntelurasitusta (joka korjautuu kaiuttimia vaihtamalla). Tää on ihan omakohtaisesti koettu. Uudemmilla malleilla tätä ongelmaa ei enää niin ole, ja on ikävää että tää maine on seurannut perässä.
 
Ysäväni Adameita olen kuullut parissa studiossa. Itse en niistä tajua mitään. Ne ovat hyvin lofit. Taajuusvasteen on oltava surkea. (Taajusvasteita ei julkaista.) Mutta mikäs siinä, jos tykkää sellaisesta keskiäänisoundista, mutta pakko sanoa, että soundiin nähden ne ovat kyllä hyvin kalliit.
 
Ei kuulosta tuo kuvaus niiltä ADAMeilta mitä mä oon kuullut. On totta että tasapainoinen soundi saattaa aluksi kuulostaa keskiäänipainotteiselta tai tylsältä, mutta sun en uskoisi siihen halpaan menevän, etköhän sä osaa aika hyvin arvioida kuulemaasi. Nauhadiskantti on tietysti aina nauhadiskantti, mutta taitettu rakenne kompensoi sen tasapaino-ongelmia mun nähdäkseni varsin hyvin. Kannattais ehkä kuunnella joitain muita yksilöitä, jos noi kaverisi ADAMit on vaikka jotenkin rikki? Ja tämän sanon muutenkin kuin työn puolesta.
;-)
 
Se on sitten taas jokaisen oma preferenssi, millä tykkää kuunnella. Muutamakin sellainen miksaaja joiden työtä arvostan todella paljon vetää kuulemma pelkillä Auratoneilla.
 
Genelecit on mullakin sellainen perusvalinta jota toivon paikalle, jo siitäkin syystä että niihin on niin tottunut, ja sen seurauksena miksaukset matkustaa hyvin. Jos masteroinnissa kuulostaa siltä mitä haettiin, niin sehän on tärkeintä. Kaikki muu on sit vähän niinkuin sivuseikka. Ei tauluissakaan kysytä lopulta, oliko sivellin näätää vai oravaa, jos tulos on hyvä.
 
Aattelis tää.

Roberto: Se erottelevuuden tuntu johtuu nauhadiskantin toimintaperiaatteesta syntyvästä akustisesta säröstä.
 
Aika moni valmistaja/jälleenmyyjä joka ei ole tekemisissä nauhadiskanttien kanssa sanoo noin. Silti Adamit ja jopa Samson Rubiconit kuulostavat hyviltä ja saavat mainioita arvosteluja myös kriittisemmiltä tahoilta kuten Sound On Sound, Future Music ja Tape Op.
 
Eipä sillä, mua vaivas omissa P11:ssa se ettei oikein tiedä miltä materiaali kuulostaisi muissa kajareissa. Musan nautiskeluun noi sen sijaan oli erinomaiset.
 
Mutta jäivät silti hyvin kauas jälkeen Focalin Solo6Be:stä joka on mulla nykyään käytössä. Aiempi suosikki Dynaudio BM6 ei myöskään millään yltänyt Focalin luonnollisuuteen, kun niitä Arabian Studioilla pitkään vertailtiin. Quested-pari kävi mulla kotona, mutta siinä oli tosi rajut ongelmat jossain 150Hz:n paikkeilla. Millään muulla kajarilla ei moista ole tässä huoneessa havaittu, joten vähän jäi outo fiilis tapauksesta. Q oli muutoin kyllä oikein hyvänkuuloinen.
 
Focalilla on nykyään paljon ylistystä saanut hieman edullisempi CMS-sarja. CMS50 maksaa 900€/pari, eli vain satkun enemmän kuin A7:
 
http://www.thomann.de/fi/focal_cms_65.htm
http://www.thomann.de/fi/focal_cms_50.htm
_
 
Sitten kommenttia noihin Gelenecceihin.
 
Genelecit on hyvät kaiuttimet.
 
Mä en kutsuisi niitä hyviksi jos niillä ei voi tehdä työtä. Genellä toki on myös hyviä malleja, mutta 1000 ja 8000 -sarjalaiset eivät niitä ole.
 
Korvat väsyy musiikin kuunteluun joka tapauksessa pitkään kuunneltuna.
 
Sanoo Genelec-mies. Usko pois, ei muuten väsy kun on oikeat kajarit käytössä. Genelec 1000-sarjan ongelma oli järkyttävä 3,5KHz-alue. Siihen ei dippikytkimet auta. 8000:ssa ei tuo alue ole yhtä ongelmallinen, mutta mä en oo koskaan oppinut ymmärtämään 8-sarjalaisia. Ne sopisi mahtavasti leffojen katseluun, mutta musta tuntuu ettei nekään kerro mitä keskialueella tapahtuu.
 
Itse saatan pitkän pohjasession aluksi laittaakin yläpäitä pois juuri sen vuoksi, että äänitystilanteessa joutuu yleensä kuuntelemaan pakostakin kovaa pitkiä aikoja.
 
Eikö susta itestäsi tunnu että tossa toimintamallissa, sekä dippien vekslaamisessa että lujaa kuuntelussa, on jokin perustavaa laatua oleva ongelma?
 
Genelecit on aivan erikuuloiset kuin muut käytetyt ammattimerkit. Ei ole mikään ihme että jos on Genelecceihin tottunut, niin kaikki muu kuulostaa sen jälkeen liian tummalta/kevyeltä/honottavalta. On aina tärkeä muistaa miettiä/testailla/vertailla minkälaisina ne omat miksaukset välittyy muihin kaiuttimiin.
 
Nämä vahvat asenteet siksi että en ole ikinä onnistunut tekemään Geneleceillä hyvää jälkeä, vaikka sitä on yritetty aikoinaan mm Finnvoxilla päivittäin vuoden ajan. Ne vaan ei toista asioita tavalla jonka minä koen luonnolliseksi.

Aki: Focalilla on nykyään paljon ylistystä saanut hieman edullisempi CMS-sarja. CMS50 maksaa 900€/pari, eli vain satkun enemmän kuin A7:
 
http://www.thomann.de/fi/focal_cms_65.htm
http://www.thomann.de/fi/focal_cms_50.htm
 
Nuo vaikuttaa aika mielenkiintosilta. DV247:lla tommosen CMS 50 -parin saisi hintaan 820e. Toi 5 tuuman woofferi kuulostaa kyllä aika pieneltä, mutta eipä se koko lopulta kaikkea kerro. Ite vaan pyrin pärjäilemään ilman subbaria, jos vaan mitenkään mahdollista.
 
Adam A7 ois taas 746e, john kuuluisi vielä tommoset Vibro Padit skobejen alle - onko tommosista isosti apua?
http://www.dv247.com/studio-equipme … iversal-acoustics-vibro-pads--62775
 
Hyvää tekstiä Akilta muuten.

perusteettomia käsityksiä Gentsuista. Sanotaan, että ne soundaa kylmältä tai että niitä ei jaksa kuunnella kauan tai että korvat väsyy. Puppua sanon minä vuosien kokemuksella Gentsuista.
 
Noh,
 
Mä ainakin perustan Genelec-kommenttini siihen, että meillä on studiolla Genen 5.1-setti (8030 + 7060) sekä Dynkyn BM6a:t ja lisäksi mulla on himassa Adamin P11a:t + subi.
 
Ite tykkään noista eniten Adameista, niillä pystyy tekemään mun mielestä päätöksiä ja analyyttista kuuntelua pienellä volalla, päinvastoin kuin Geneillä. Genejä pitää ajaa mun mielestäni merkittävästi isommalla volalla kuin Adameja ennenkuin matskusta saa pienistä yksityiskohdista selvää, ja niiden yleissoundi on mielestäni selvästi Adameja tukkoisempi.
 
Se ei tarkoita sitä etteikö Geneillä pystyisi tekemään hyvää matskua, päinvastoin, mutta missään nimessä niitä ei ole mielestäni yhtä miellyttävä kuunnella pitkään kuin Adameja.
 
Dynkyt on sopivassa tilassa helvetin hyvät pöntöt, bassopäästään todella tiukat, mutta soundiltaan pienessä huoneessa ne ovat selvästi Adameja kireämmät.
 
Makuasioita, sano. Ja huoneen akustiikka vaikuttaa luonnollisesti kans.
 
...

kivi: Dynaudioista on kertynyt jonkun verran kokemusta, ja parasta niissä on se, että ne on erittäin miellyttävät kuunnella. Kaikki malliston kaiuttimet soundaa samalta (!) ja (itsemittaavalla) AIR-järjestelmällä niistä on helppo rakentaa esimerkiksi tasapainoinen 5.1-kuuntelu vaikka lennossa ja yhdistellen erikokoisia kaappeja. Kuitenkin, tää miellyttävyys oli mulle henk koht myös suuri ongelma: miksaaminen vaatii nopeita definitiivisiä ratkaisuja, ja Dynaudioiden kanssa mulla oli koko ajan olo että "no, tääkin kuulostaa hyvältä" ja "ei tääkään väärin ole" minkä seurauksena päätöksentekoon käytetty aika kasvoi järjettömyyksiin, kun kaikki kuulosti hyvältä.
 
Uskokaa tai älkää, vähän ajan päästä korva kaipasi Genelecin paineistettua ylämiddleä. Sitä ei ehkä oo nasta kuunnella, mutta siitä tietää suunnilleen missä mennään. Tietysti siinäkin on kasautumien vaara - Genet ei oo kauhean herkkiä kertomaan koska kamaa on middlealueella liikaa, sen kertoo Auratonet tai Avantonet. Joita taas on vaikea kuvitella ainoiksi hägäreiksi.
 
Kovasti tuntuu olevan monenmoisia ja kärkkäitä mielipiteitä pöntöistä ihmisillä, mutta mulla on tasan samanlainen kokemus tuosta Dynaudio/Genelec -hommasta. Dynaudiot vois olla enemmänkin kuuntelukaiutimiksi olohuoneeseen.
 
Varmaan nää moninaiset mielipiteet tulee siitä että monet ei ole päässy samassa tilassa ja ihan suoraan vertaamaan erimerkkisiä kaiuttimia jolloin menee ihan fiilispuolelle koko vertailu. Ja toisekseen hirvee yleistäminen ja tää urbaanilegenda "Genelecit väsyttää korvia" tai että "1000- sarjan Genelecit väsyttää korvia". Onhan niillä nyt sentään suunnaton ero vaikka 1029 ja 1019 välillä ylämiddlessä. Eihän kukaan oo väittänytkään että miksaamisen pitäis olla joku nautinto, eikä se voikaan olla jos aikoo kuulla sen mitä tarvii.

Dynaudiot vois olla enemmänkin kuuntelukaiutimiksi olohuoneeseen.
 
Joo, no toisaalta esim toi meidän studion Joonas miksaa helvetin hyvää kamaa noilla Dynkyillä. Mulla on noiden kanssa ollut vähän se ongelma että kaikki soundaa hyvältä ja leveeltä enkä oikein osaa sanoa milloin soundi on kohdallaan.
 
Kiva noita on kuunnella kyllä.
 
Eihän kukaan oo väittänytkään että miksaamisen pitäis olla joku nautinto, eikä se voikaan olla jos aikoo kuulla sen mitä tarvii.
 
Ei, mut esim mulla on vähän sellainen näkemys et kajareiden pitäis olla sellaiset et sit kun niistä kuunneltuna hyvin miksatussa musassa ei v*tuta mikään ja huonosti miksatussa v*tuttaa, niin aletaan olla totuuden alkulähteillä :-)
 
...

Mä en kutsuisi niitä hyviksi jos niillä ei voi tehdä työtä. Genellä toki on myös hyviä malleja, mutta 1000 ja 8000 -sarjalaiset eivät niitä ole.
 
Itse olen tehnyt töitä niillä jo 10 vuotta. Päätelköön muut, miten tähän kommenttiin pitäisi suhtautua.
 
Sanoo Genelec-mies. Usko pois, ei muuten väsy kun on oikeat kajarit käytössä. Genelec 1000-sarjan ongelma oli järkyttävä 3,5KHz-alue. Siihen ei dippikytkimet auta. 8000:ssa ei tuo alue ole yhtä ongelmallinen, mutta mä en oo koskaan oppinut ymmärtämään 8-sarjalaisia. Ne sopisi mahtavasti leffojen katseluun, mutta musta tuntuu ettei nekään kerro mitä keskialueella tapahtuu.
 
Minulle toi alue ei ole ongelma. Sen toki tiedän, että erityisesti särökitaroita miksattaessa nimenomaan toi alue on kriittinen. Jos sille ei tehdä mitään, musaa ei jaksa kuunnella pitkään. Vika on kuitenkin tällöin itsessä eikä kajareissa. Hyvät levyt soivat aina hyvin myös tältä alueelta, monet aloittelijoiden rock-miksut eivät. Suurin piirtein tuolla alueella on myös useiden kaksitiekaiuttimien jakotaajuus, mikä on taas ongelma hyvin monilla kaiutinvalmistajilla kuten Dynaudiolla, joilla taajusvaste heittelee valtavasti jakotaajuudella. Genelec hoitaa homman suuntaimella oikeaoppisesti ja käytännössä sekä mittauksissa toimivasti. Mun kokemuksen mukaan Dynaudioiden keskialue on juuri tästä syystä raaempi.
 
Eikö susta itestäsi tunnu että tossa toimintamallissa, sekä dippien vekslaamisessa että lujaa kuuntelussa, on jokin perustavaa laatua oleva ongelma?
 
Ei. Suosittelen sitä kaikille. Sitä voisi verrata vaikkapa siihen, että tykkään soittaa ja miksata eri luureilla.
 
Genelecit on aivan erikuuloiset kuin muut käytetyt ammattimerkit. Ei ole mikään ihme että jos on Genelecceihin tottunut, niin kaikki muu kuulostaa sen jälkeen liian tummalta/kevyeltä/honottavalta. On aina tärkeä muistaa miettiä/testailla/vertailla minkälaisina ne omat miksaukset välittyy muihin kaiuttimiin.
 
Noh, esimerkiksi tätä palstaa selattaessa Gentsut kuulostavat vähän joka jampan mielestä erilaiselta.
 
Nämä vahvat asenteet siksi että en ole ikinä onnistunut tekemään Geneleceillä hyvää jälkeä, vaikka sitä on yritetty aikoinaan mm Finnvoxilla päivittäin vuoden ajan. Ne vaan ei toista asioita tavalla jonka minä koen luonnolliseksi.
 
Finnvoxilla ongelmat ovat akustiikassa. Samat vehkeet eri paikassa kuulostavat erilaiselta. Todella paljon erilaiselta. Huoneiden erot ovat keskimäärin paljon isompia kuin samantyyppisten kaiuttimien.
 
Joka tapauksessa minusta on olennaisinta tehdä työtä hyvässä ja tutussa paikassa. Minulle on tietyssä mielessä aivan sama, millä kaiutimella miksaan, kunhan tunnen sen soundin. Olennaista on se, että hyvät levyt kuulostavat hyviltä ja huonot huonoilta. Monissa studioissa erot ovat pienemmät. Luottamuksen tunnetta herättää myös se, että tämän hetkisessä studiossa, josssa työskentelen, soundi vastaa hyvin paljon Svante Forsbäckin studion soundia, jota taas käytän masteroitsijanani aina kun mahdollista. Täällä soundi on piirun verran tummempi ja ihan alimmat bassot puuttuvat. Muuten perussävy on saman tyyppinen.

Aki:
Mä en kutsuisi niitä hyviksi jos niillä ei voi tehdä työtä. Genellä toki on myös hyviä malleja, mutta 1000 ja 8000 -sarjalaiset eivät niitä ole.
 
Hmm... mä oon tehnyt töitä 8020+7050 -geneillä about 4 vuotta ja mun mielestä ne ovat hyvät. Mä tunnen monta miksaajaa jotka tekevät työtään mielellään Geneleceillä ja monta studiota jossa Genelec-kuuntelu. Noilla sun huonoksi arvoimilla geneillä on myös miksattu valtavat määrät levyjä eikä pelkästään Suomessa. Lisäksi ne on arvioitu hyviksi tai erinomaisiksi myös noissa sun kriittisiksi arvioimissa julkaisuissa (jossa kyl mun mielstä kehutaan melkeen mitä tahansa). Tämä kaikki ei tietenkään tarkoita että kaikkien pitäis niistä tykätä, mut silti mun mielestä ei oo riittävästi perusteitä julistaa niitä huonoiksikaan.

Master Fader: toi alue on kriittinen. Jos sille ei tehdä mitään, musaa ei jaksa kuunnella pitkään. Vika on kuitenkin tällöin itsessä eikä kajareissa.
 
Tiedän että tämä on tosi henkilökohtainen juttu, mutta esim 1031:sten raakuus on sellasta minkä läpi mä en jaksa kuunnella yhtään mitään. En edes Toton Tambua. 8000-sarjalaiset ovat tuossa mielessä paljon rauhallisempia.
 
Noh, esimerkiksi tätä palstaa selattaessa Gentsut kuulostavat vähän joka jampan mielestä erilaiselta.
 
Näinhän se on. Tulihan tuossa vähän kärkkäästi julistettua, mutta mua välillä vähän sylettää se Genelecin maine ainoana oikeana labrantarkkana kajarina, ja asiaa huonommin tuntevat ihmiset eivät osaa kyseenalaistaa tuota imagoa. Ja se taas entisestään ruokkii merkin mainetta, oli siihen sitten syytä tai ei.
 
Finnvoxilla ongelmat ovat akustiikassa. Samat vehkeet eri paikassa kuulostavat erilaiselta.
 
Toki, niin tekevät. Mutta 1030 ja 1031 -malleissa mulla on aina ollut se sama 3,5KHz ongelma Finnvoxin B:ssä, F:ssä, E:ssä, ja C:kö se oli siinä käytävällä, sekä Arabian studioilla. Arabialla on toki myös botnessa ongelmia, mutta kun samassa tilassa pääsee vertaamaan 1031:siä, BM6:sia, ja Focaleita, niin aika paljon se jo kertoo.
 
Joka tapauksessa minusta on olennaisinta tehdä työtä hyvässä ja tutussa paikassa.
 
Paino sanalla tutussa, tästä olen samaa mieltä. Ja kun Jussila masteroi NS10:illä, niin kyse on juurikin siitä miten hyvin ne omat pönttönsä tuntee.
_
 
Mikael: Mä tunnen monta miksaajaa jotka tekevät työtään mielellään Geneleceillä ja monta studiota jossa Genelec-kuuntelu.
 
Niin minäkin. Ja niissä yleensä käytetään Pro Toolsia. Mutta ne on molemmat mulle huonoja työkaluja, jos on tarkoitus tehdä asioita nopeasti. Ja yleensä on.
 
Eli julistus sikseen. Monet tykkäävät G:stä. Mulle ne on huonot.

Aki:
Niin minäkin. Ja niissä yleensä käytetään Pro Toolsia. Mutta ne on molemmat mulle huonoja työkaluja, jos on tarkoitus tehdä asioita nopeasti. Ja yleensä on.
 
Eli julistus sikseen. Monet tykkäävät G:stä. Mulle ne on huonot.
 
Juuh, mä meinasinkin muistella, että sähän et myöskään tykkää ProToolssista etkä viisseiskasta, jotka nekin ovat ikäänkuin jonkinmoisia standardeja alalla. Sä oot kapinallinen! :D Mä vaan odotan sitä että sä lakkaat tykkäämästä KM84:sita ja myyt ne mulle halvalla koska ne ovat niin surkeat...

http://www.genelec.com/documents/datasheets/DS1031a.pdf
 
Tuolta löytyy taajuuskäppyrät. Suoraan eteen 1031:n vaste on hyvin suora. Aika harva kaiutin näyttää noin suoralta. Mutta sivusuuntaan sitten tapahtuukin pientä aaltoilua jakotaajuuden kohdalla (2.2kHz), johon muodostuu pieni dippi. 3.5kHz:n kohdalla ei ole mitään erityistä korostumaa. Tehovastetta katsottaessa huomataan, että korostuma piikki on 7kHz:n kohdalla. Kaiuttimien heikoin kohta on varmasti juuri tuo 2k dippi, joka korostuu paljon heijastuksia sisältävässä huoneesa. Tämän saattaa sitten aistia joissain tapauksissa yläkeskialueen korostumana.
 
http://www.genelec.fi/documents/datasheets/DS8050a.pdf
 
Siitä löytyy sitten uudemman version vaste. Vapaakenttävaste suoraan eteen on entistä suorempi, diskantti on hivenen suuntaavampi ja jakotaajuuden dippi on pienempi ja laajempi. Yleisfiilis on varmasti pehmeämpi. Edelleenkään mainitulla 3.5kHz alueella ei ole mitään erityistä korostumaa.
 
Harmi, että muut valmistajat eivät uskalla julkaista taajuusvastemittauksiaan.
 
Noista lehtien testeistä löytää jonkinlaisia käppyröitä Adameista. Viivojen laatu ja resoluutio on mitä sattuu, mutta jotain niistä toki saa irti. Ainakin sen, että kovin ovat surkeita.
 
http://www.adam-audio.de/downloads/A5_stereoplay.pdf
http://www.adam-audio.de/downloads/A5_professionalTest.pdf
http://www.adam-audio.de/downloads/A7_profAudioTest.pdf
http://www.adam-audio.de/downloads/A7_test_ProAudioReview.pdf
http://www.adam-audio.de/downloads/A7_Sound_and_Rec.pdf
 
Analysoisin tota A seiskaa niin, että alamidleä on aika vähän, sadassa hertsissä on on usean desibelin korostuma, jonka jälkeen vaste tippuu hyvin nopeasti. Alimpia bassoja ei juurikaan ole. Keskialue on hyvin värittynyt ja korostunut. 4kHz kohdalla on usean desibelin kuoppa, joka saattaa miellyttää rock-miksaajia. Ei tule kitaran mikkien resonanssit silmille. Tämän jälkeen diskantissa esiintyy valtavaa aaltoilua, mikä on ilmeisesti tyypillistä ribboneille. Sivusuuntaan ylin diskantti vaimenee erittäin nopeasti, alempi diskantti sen sijaan korostuu. Vapaakenttävastetta ei näissä testeissä ole mitattu, mutta veikkaisin siinä näkyvän alemman diskantin korostuneisuus ja ylimmän diskantin puute sekä jakotaajuuden (2.2kHz) vaimentuman. Yleissointi mittausten perusteella on varmasti keskiäänivoittoinen. Taajuusalueen ääripäät ovat vaimeat ja yleissointi varmasti hyvin värittynyt. Mittausten perusteella selvästi heikompi kaiutin kuin vaikkapa Behringer.

Ja joitain muitakin tarttui mukaan.
 
http://www.profel.fi/pdf1/hm032008.pdf
http://www.powerset.fi/ammattiaanen … o/behringer/b2030a-hifimaailma.html

Asiasta toiseen, eli subbareihin. Jos sopii tähän saman otsikon alle laittaa.
 
Mites nuo Adam sub 7 ja 8. Onkos kokemuksia niistä? Mulla on Monitorina behringerin b2031A ja saan kaverilta lainaan Fostexin Fostex PM0.5-Sub Mk11 ihan vain kokeillakseni mitä subbarin käyttö tuo kuunteluun. Nuo Behringerithän toistavat jo itsessään melko alas, mutta täytyy kokeilla mitä subbari tuo hommaan lisää, jos tuo mitään järkevää.
Mun musacorneri sijaitsee rintamamiestalossa, puruseinät ja päällä haltex-levy, kuten myös katossa.Lattia on lautaa. En osaa sanoa sen kummemmin tilan soveltuvuudesta miksailuun ym. mutta ei ainakaan isommin kumise. Mittaillut en tosiaan ikinä ole joten en tiedä uupuuko kuuntelusta jotain taajuuksia kokonaan. Korva sanois että ei, mutta aloittelijoita tässä ollaan ja kaikki on mahdollista.
Noista Adamin subbasista että hinta tuntuisi olevan kohtuullinen ja nähdäkseni jakotaajuutta saa säädettyä joka voisi olla pätevä ominaisuus. Vai onko?
Ja jos joskus jostain syystä mielii päästä b2031A eroon niin olisi mukava jos subbari olisi jo valmiiksi hyväksi havaittu ja hommiin soveltuva.

Master Fader: Mittausten perusteella selvästi heikompi kaiutin kuin vaikkapa Behringer.
 
Ilmoittaudun vapaaehtoiseksi vaihtamaan Behkuni Adameihin, ei tartte edes maksaa väliä.

Vihdoin sain omat A7:t hommattua, viitisen päivää tässä on nyt testiä takana Behringerien jälkeen. Soundin erottelun ja tarkkuuden suhteen loikka on suorastaan jättimäinen, etten sanoisi. Eri instrumentit erottuvat miksauksista ihan uudella tavalla, alkuun ne tuntuivat olevan jopa ylettömän irrallisina.
 
Adamien keskialue on todella hienosti esillä, kuten myös se paljon mainostettu yläpää. Soittimet ja efektit syttyvät aivan uudella tavalla, tätä en ole kokenut edes muutamilla laatuluureillani. Behkujen jälkeen Adam kuulostaa odotetusti keskialuepainotteiselta, sillä noita B:n sinänsä päteviä pönttöjä "vaivaa" tietty hifimäisyys - siis kuoppaisa keskialue. Musandiggailuun joillekin ihan hyvä homma, itelle ei edes siihen. Jopa rokki ja hevanderi potkii nimittäin Adamin soundilla paljon selkeämmin.
 
Bassojen puutetta en ole näistä havainnut, mutta niistä en vielä paljoa uskalla puhua - sen verran kehnoksi on tämä yksiöni akustiikka osoittautut viimeistään näiden Adamien kanssa. Basso kumiseen tietyillä nuoteilla todella ilkeästi... Behringereillä tuota ei niin selkeästi bongannut (yleisesti hiukan hypetetyn basson seasta), mutta A7:n tasaisesta alapäästä nuo käyvät todella ilkeästi korviin...
 
Seuraavaksi taidankin anella jelppiä huoneen akustointiin... Taidanpa kysellä tuosta asiasta muussa yhteydessä... (Vinkkejä saa toki antaa myös tämän perään). Tästä siis bassoansojen ihmemaailmaan tutustumaan.

Seuraavaksi taidankin anella jelppiä huoneen akustointiin... Taidanpa kysellä tuosta asiasta muussa yhteydessä... (Vinkkejä saa toki antaa myös tämän perään). Tästä siis bassoansojen ihmemaailmaan tutustumaan.
 
Ääh, iske jokaiseen huoneen nurkkaan 2 paalia Parocin COS-5:sta päällekkäin, ja pistä heijastuskohtiin (eli kaikkiin niihin kohtiin joista näkisit kaiuttimesi heijastuksen jos seinät olisivat peilaavat) tota samaa COS-5:ttä yks viiden sentin paksuinen levy päällystettynä kankaalla.
 
Ei se kaunista ole mut alkaa basso kuulua :-)
 
...

Mistäs hommasit noi adamit.?Kattelin että stpaullsoundissa noin 800 euroo .

250768: Mistäs hommasit noi adamit.?Kattelin että stpaullsoundissa noin 800 euroo .
 
Maahantuoja on Soundata.

Tuntuu olevan haluttua tavaraa kun näyttää olevan loppu vähän jokapuolella tällä hetkellä.