Studiotyöskentely ›

suurinpiirtein lukea ajatukset että millaista äänimaailmaa asiakas on hakemassa.
 
Luottaisin kyllä itse siihen verbaalikommunikointiin. Aika paljo vähemmän tulkinnanvaraa.

Toinen huomion arvoinen seikka on se, että jos on itsellä jotain kokemusta äänittämisestä ja miksaamisesta harrastuksena, täytyy osata antaa oikeassa studiossa sen ammatilaisen hoitaa hommansa. Siis pahemmin puuttumatta siihen.
 
Se ei välttämättä ole oikea paikka ja aika lähteä tuomaan omaa miksaamisen ja soundin näkemystä kovin paljon esille, koska silloin on sama tehdä koko homma itse kotona. Kannattaa siis mennä studioon ainoastaan bändin soittajana, eikä miksaajana tai tuottajana.
 
Mitä tulee siihen ns. henkilökemiaan, niin sen muodotumiseen vaaditaan aina 2 osapuolta. Joskushan käy niin että kemiat ei pelaa yhteen, mutta silloin on osin syytettävä myös itseään. Mitä vahvempi näkemys on etukäteen luotu tulevasta projektista, sitä vähemmän siinä on elintilaa muiden näkemyksille. Silloin kasvaa myös näiden henkilökemiallisten konfliktien riski melkoisesti.

Se ei välttämättä ole oikea paikka ja aika lähteä tuomaan omaa miksaamisen ja soundin näkemystä kovin paljon esille, koska silloin on sama tehdä koko homma itse kotona. Kannattaa siis mennä studioon ainoastaan bändin soittajana, eikä miksaajana tai tuottajana.
 
No joo ja ei monessakin suhteessa... Tuottajan ominaisuudessa voi joskus hyvinkin olla joku bändin jäsen ja oikeastaan mikäli varsinaista bändin ulkopuolista tuottajaa ei ole on jonkun bändistä syytä ottaa tämä rooli itselleen, sillä mikäli bändi palkkaa vain äänittäjän ja/tai miksaajan (joka tietty voi olla sama ihminen) ei se voi olettaa että tämä henkilö automaattisesti toimisi myös tuottajana (mitä paljon tuntuu tosin tapahtuvan). Se että koko bändi tuottaa ei varsinkaan ensilevyn kohdalla ole kovinkaan hyvä idea, vaikka joskus se kokeneelta bändiltä saattaa onnistua hyvinkin.
 
Sounditoiveet ja tuotannolliset asiat on syytä keskustella ennen äänitystä ja ennen miksausta valmiiksi niin, että koko bändin kanssa ei tarvitse jatkuvasti neuvotella kaikista asioista, vaan tarkkaamossa äänittäjä/miksaajan työpäri on nimenomaan tuottaja, joka keskittyy enemmän taiteelliseen puoleen jolloin äänittäjällä on mahdollisuus keskittyä tekniseen puoleen. Tietty äänittäjä, miksaaja ja tuottaja voivat olla myös sama henkilö, mut silloin tämän pitäis näkyä sekä liksassa että käytettävissä olevassa ajassa. Mikäli tuottaja/äänittäjä/miksaaja on lisäksi vielä bändin jäsen rupeaa yhden ihmisen niskaan kaatumaan aika paljon asioita...
 
Anyway toiveita ja ajatuksia toki saa studiossakin esittää, mut kannattaa otta huomioon käytettävissä olevan ajan rajallisuus. Monesti käy niin että soittaja mielellään käyttäisi paljon aikaa just sen oman soittimen kanssa puuhailuun/kokeiluun ottamatta huomioon, että jos nyt vaikka bassarisoundia hierotaan päivän verran viidestä varatusta niin aika hakoteillä ollaan vaik siitä bassarisoundista tulis kuinka hyvä tahansa.
 
Tulipas tekstiä... :D Ehkäpä se pontti oli se että ajatukset ja toiveet on ok, kunhan ne on jossain järjellisissä rajoissa ajan ja budjetin suhteen. Ja mitä vähemmän miksatessa on jengiä siel selän takana sitä nopsempaan se sujuu ja paremmalta kuulostaa. Ja vielä: yleisesti ottaen.

Mikaelin edellisen viestin ajatukset olivat kuin omasta suusta ulos pullautettuja.
+++
 
Usein joutuu äänittäjänä/miksaajana tuottajaksi vähän huomaamatta. Lisääntyvää toimenkuvaa on kuitenkin vaikea yhtä huomaamatta siirtää laskun loppusummaan. Toisaalta bändin voi saada innostumaan käyttämään aiottua enemmän studioaikaa :-).

Joo, hyvää settiä tässä ketjussa...
 
Mulla alkoi oma harrastus muutama vuosi sitten pikku nauhoittelusta ja sitten se tietty karkasi käsistä. Onneksi nyt alkaa tajuta että kamoista (vaikkei mitään huippulaatua laidasta laitaan olekaan) se ei ole enää kiinni. Viimeksi ostin mikin tossa 2kk sitten. = Pitkä aika. Oiskohan tälläsille jotain vertaistukiryhmää...?
 
Ei vaan, asiaan. Tässä tulee paljon jo sanottua, mutta avataan nyt silti sanainen arkku.
 
Tossa kun parisen vuotta on tullut moniraitanauhoituksia harrastemielessä väsättyä, niin edelleen paras vaihtoehto olisi mennä "oikeeseen" studioon. Ihan jo senkin takia että oman matskun miksaaminen on sitä kaikkein paskinta hommaa. Ei se kuulosta ikinä siltä mitä hakee. Muiden soittoja on paljon kivempi ja helpompi miksailla. Pääsääntöisesti mulla on tullut muiden juttuja nauhoitellessa sellainen fiilis että 'vau täähän toimii!'. Omien kanssa on jo niin turtunut että huomaa heti jos joku juttu ei mene / mennyt niinkuin toivoisi.
 
Oma(kin) vinkki puhtaalta pöydältä aiheen kimppuun lähtevälle on se, että menkää "oikeeseen" studioon, on se sitten hyvä demopaja tai oikeasti ammattistudio. Nollista en suosittele itse alkaa väsäämään, jos nauhan suhteen on oikeasti kovat odotukset.
 
Jos nauhoitushommat kiinnostaa, niin alkakaa rakennella niitä siinä sivussa. Demoilkaa omia juttuja ja kavereiden, reenatkaa. Eivät sulje toisiaan pois.
 
Tosta livenä taltioinnista senverran että moinen on kyllä todella hyvä idis, teette sitten itse tai studiossa.
 
Pistetään vielä referenssiksi (törkeen)snadi pätkä omaa live-taltiointia ihan perusjamittelusta treeniksellä. Eli parin vuoden reenailun pohjalta mulla tulee bauttiarallaa tän tasosta treeninauhaa:
 
http://www.redbound.com/turo/clib.mp3
 
Eli kaikki kerralla livenä sisään 20 neliön kopissa, raitoja joku ~ 12 - 13. Pikanen miksaus iltasella treenien jälkeen. Varmaan saisin muutaman jutun kuulostamaan paremmalta jos lähtisin hieromaan, tai sitten en. Veikkaan että joku oikeasti ammattilainen saisi toimimaan paljon paremmin.
 
Tiedä miltä toi kuulostaa ja treeninauhaa vaan, mutta jutun pointtiin palatakseni: pari vuotta sitten kuulosti paljon karummalta:-)
 
Semmonen sananen vielä että tällainen homma harrastuksena on kyllä nastaa puuhaa. Kunhan vaan on aikaa ja ymmärtää että mopo lähtee kumminkin käsistä:-).
 
Jaarittelun jälkeen vielä se oma vinkki lyhyesti: studioon. Ja sitä omaa nauhoitteluhommelia kasaamaan siinä sivussa, jos siltä tuntuu.

Mä korostan tätä vielä, koska mulla on pheelis että tästä asiasta liian usein laistetaan: Harkitkaa vakavasti tuottajan palkkaamista. Tuottajasta tinkiminen on mun mielestä väärä paikka tinkiä levyä tehtäessä, varsinkin jos bändi tai sen soittajat ovat uransa alkutaipaleella (lue: ainakin eka tai toka levy). Tai sit toisinpäin: Tuottaja on paras sijoitus lähes bändille kuin bändille levyä tehtäessä :D

Joo, luulen, että sain juonesta kiinni mitä ajoitte takaa.
Tuossa kuuntelin keikkatallennetta ja välissä sitten erään tunnetun artistin levyä pätkän välissä ja joo, kyllä, ymmärrän.
 
Tuottaja sanana tuo mieleen, lähinnä sen joka maksaa viulut mutta ilmeisesti sellaista ohjaavaa henkilöä tässä tarkoitetaan. Se on kyllä totta, että ulkopuolinen henkilö tuo objektiivista näkemystä touhuun, mikä monessa tilanteessa ei ole pahaksi. Omille touhuille on tavallaan sokea tai toisaalta sieltä poimii ehkä niitä epäoleellisia asioita muiden varjolla.
Monesti keskittyy soittajana ainoastaan siihen omaan osuuteensa eikä niinkään kokonaisuuteen.
 
Yritin tuossa kuunnellessa olla kokonaiskriittinen ja kyllä siellä paljon parannettavaa on mutta kappaleet on nyt sitten ihan muuta mutta keikkatilannetta ajatellenkin tietysti oppia täytyy ottaa.
Aika karua on meininki välillä.

Mitään maailmanluokan viimeisen päälle hinkattua tuotetta ei olla hakemassa vaan suomalaisen iskelmän/tanssimusiikin/rautalangan kelvollista tuotosta, kelvollista äänenlaatua, musiikista en sitten tiedä.
?
 
Tässä vois tarkentaa mitä tuo kelvollinen tuotos tarkoittaa ja mitä varten se levy tehdään koska se ratkaisis ainakin mun mielestä monta juttua?
 
Onko siitä tarkoitus saada kaupallinen tuotos? lätty kauppaan ja radiosoittoon?
 
Käytetäänkö sitä keikanhankintaan/promoon ja tarkoitus myydä lähinnä keikoilla?
 
Fiilistelläänkö sitä parin kaljan jälkeen kavereitten kanssa ja myydään sukulaisille?
 
Noita asioita kun kelailee niin pystyy jo tekemään monenlaista budjettia ja miettiä mikä on taloudellisesti järkevä vaihtoehto!

Eipä tuo toisaalta mitään maksa kokeilla minkälaista jälkeä sitä saa niillä omilla romppeilla ennenkuin sinne isojen poikien studioon marssii.
 
Aina kannattaa kokeilla ensin itse. Onpahan ainakin mihin verrata.

Eipä tuo toisaalta mitään maksa kokeilla minkälaista jälkeä sitä saa niillä omilla romppeilla ennenkuin sinne isojen poikien studioon marssii.
 
Aina kannattaa kokeilla ensin itse. Onpahan ainakin mihin verrata.
 
Oikeassa studiossa voi kuitenkin keskittyä oleelliseen, eli oman soittimen soittamiseen. Ei sillä että harrastamisessa mitään vikaa olisi, mutta jos homma lähtee liikkeelle siitä että aletaan miettiä mitä kamoja tarvitaan jotta voidaan ylipäänsä äänittää, niin tie on kyllä melko kivinen. Ja lopputuloksesta ei ole kertakaikkiaan mitään takeita, aikatauluista nyt puhumattakaan.
 
Jos harrastaa haluaa, niin tekisin ehkä tässä tapauksessa homman toisin päin, eli menisin ensin oikeaan studioon ja hankkisin ns. virallisen version sitä kautta. Vasta sen jälkeen voisi tehdä kokonaan oman version, jolloin esim. aikataulut olisivat täysin vapaat.
 
Silloin voisi täysillä keskittyä miksaamiseen ja hieromiseen, ja eri juttujen kokeilemiseen/vertailuun/opetteluun, koska virallisen version olemassaolon ansiosta kukaan bändikaveri ei kysele vieressä että "joko,joko,joko se on kohta valmis".
 
Jos ei ole aikaisempaa kokemusta äänittämisestä eikä miksaamisesta, niin molemmat ovat hirvittävän paljon yksityiskohtia sisältäviä juttuja, ja vaativat melkoisen määrän kokeilua ja välillä jopa perse edellä puuhun menemistä ennen varsinaista onnistumista. Se siis ottaa paljon aikaa nimenomaan homman alkumetreillä, kun kokemusta ei vielä ole.
 
Sitä voisi ontuvasti verrata vaikkapa nykyaikaisen auton moottorin korjaamiseen. Jos et ymmärrä kokonaisuuttaa, on vian selvittäminen vaikeaa. On tiedettävä mikä vika voi aiheuttaa minkäkinlaisia oireita, ja mitkä ovat oikeita työkaluja sen korjaamiseen.
 
On siis kyettävä hahmottamaan ongelmatilanteessa kokonaisuus, jotta voit palata ääni- ja miksausketjussa taaksepäin ongelman aiheuttajaan asti. Voihan esimerkiksi yksittäisen soittimen soundi kuulostaa aivan loistavalta, mutta samalla hyvin sopimattomalta siinä kyseisessä kokonaisuudessa tai jossain tietyssä biisissä.

Eipä tuo toisaalta mitään maksa kokeilla minkälaista jälkeä sitä saa niillä omilla romppeilla ennenkuin sinne isojen poikien studioon marssii.
 
Mä jotenkin käsitin että kamoja ei vielä olisi, joten vaihtiksina oli siis hankkia kamoja tai mennä studioon.

No tuota miksaamista mietin kanssa ja sitä, että saisi vaan äänet talteen ja veisi sitten miksattavaksi yms. jälkikäsittelyyn muualle.
 
Tähän on todettava, että äänittäminen on usein juuri se vaihe, jossa se äänitteen soundi luodaan. Ei miksaaminen. Hyvällä tuottajalla on jo äänityksen alkuvaiheessa käsitys siitä, mitä haetaan. Tämän perusteella tuottaja tekee ratkaisuja äänitysmenetelmien, mikkien ja laitteiston käytön suhteen. Nauhalle (tai levylle nykyään) pitäisi aina yrittää taltioida mahdollisimman korkeatasoista ja valmista soundia.
 
Miksaamisen tarkoitus on kaivaa hyvästä aineksesta paras mahdollinen irti, ei korjata virheitä. Hyvin äänitettyä materiaalia ei tarvitse lähteä ensiksi prosessoimaan ja korjaamaan, vaan perusbalanssin löytää usein hyvinkin nopeasti. Tämän jälkeen onkin helpompaa keskittyä maustamaan kokonaisuutta efekteillä jne. Samalla haluan murtaa myytin sen suhteen, että nykylaitteistolla voisi pelastaa huonotasoisia äänityksiä. Toki yksittäisiä tekijöitä voi korjata, esim. trigata huonosti äänitetyn virvelin, mutta esim. huonolta saundaava overhead/huone saundaa aina huonolta.
 
Miten se meni - skeidasta ei saa konvehteja vaikka mitä tekisi.
 
Mut jos alkuperäiseen aiheeseen voisin jotain suositella, niin nauhoittakaa ainakin rummut ja muut akustisesti vaativat instrumentit kaupallisessa studiossa. MIDIn, kitaran ja laulujen hieromista voi hyvinkin harrastaa vaatimattomilla puitteilla ja laitteilla. Eli pohjat studiossa, raidat mukaan ja jatkotuotantoa omilla vehkeillä, mikäli taidot riittää. Näin toimivat nykyään monet maailmanluokan artistitkin.
 
Lopuksi voi kokeilla miksaamista omin eväin - jos kvaliteetti ei riitä, niin takaisin ammattilaisen pakeille. Jos aikaa ja harrastuneisuutta riittää, niin omia miksauksia kannattaa tehdä joka tapauksessa, näkemys ja kompetenssi kasvaa vain itse tekemällä.

Tiistaina pidettiin treenit taasen koko porukalla ja päätettiin, että tingitään määrästä eikä laadusta eli kyllä helmi-maaliskuulla käydään "oikeassa" studiossa mutta ei tässä vaiheessa 12 kappaletta vaan todennäköisesti nyt viisi (ei mikään standardi).
 
Tuota mikki keskelle metodia kokeiltiin samalla (t.bone konkka, mallia en muista) ja suuntaus meni metsään. Tosin menetelmä oli se, että mikki keskelle ja vedettiin treenit läpi ja kotona sitten kuuntelin tuliko mitään levylle. Pienellä testauksella olisi ehkä saanut paremmin balanssiin. Nauhoitusjärjestelmä siis: mikki meni B:n pikkumikseriin ja siitä edelleen sonyn minidiskiin ja automaattisella tasonsäädöllä eli pientä pumppausta ja limitteriä on havaittavissa.
 
Mutta ettei liian vakavaksi mene keskustelu, niin pistetään ääntä kuultavaksi. Musiikkityyli karkasi hiukan meidän tanssiorkesteri luonteesta ja tätä ei ole tarkoitus levyttää.
 
http://www.kolumbus.fi/~g620359/Live_twice_blues_patka.wma
 
Rumpali valitti aiemmista livetaltioinneista ettei rummut kuulu, nyt kuuluu.

(Edit: oho, ihan samaa asiaa oli yllä, jotenkin meni ohi. Olen idiootti.)
 
Onhan sekin vaihtoehto, että tekee osan - vaikka rummut ja laulut - oikeassa studiossa ja äänittelee bassoa ja kitaroita itse. Lähinnä siis noita päälläänityksiä, joissa hyvät etuasteet eivät ole NIIN tärkeitä, mikitys helppoa ja saa sitten kitaristi "ruuvata saundia" siitä vahvistimesta vaikka monta päivää. (Menee huonommaksi koko ajan, myös painiottelut voidaan käydä tässä kohdassa, ei kulu aikaa studiossa siihenkään.) Ja miksaus lopulta sitten taas oikeassa alan pajassa, jos bändi ei ole hajonnut musiikillisiin erimielisyyksiin ja rahoja ei ole jo tuhlattu.
 
Tietty yhtenäiset sessiot yhdessä studiossa on aina parhaita, mutta jos rahaa ei ole monen päivän äänittyssessioihin ja taitoa sekä näkemystä kuitenkin löytyy, tuollainenkin työtapa voisi toimia.
 
Ilmeisiä ongelmia on sitten softayhteensopivuudet, itse pieleen editoidut raidat (tiedän mistä puhun, köh köh) ja niin edespäin. Ei tietty ongelmaa, jos studiosta ja kotoa löytyy tällainen kattaus: http://www.itkevatytto.fi/studio2008/softaa_ja_rautaa.jpg

Ei tietty ongelmaa, jos studiosta ja kotoa löytyy tällainen kattaus: http://www.itkevatytto.fi/studio2008/softaa_ja_rautaa.jpg
 
Noin kattavaa valikoimaa tietty harvoin löytyy. Mutta noistakin yksi ns. "sucks"!

Mikael vastaili:
Mä jotenkin käsitin että kamoja ei vielä olisi, joten vaihtiksina oli siis hankkia kamoja tai mennä studioon.
 
Niinpä näytti olevan asian laita, ymmärsin väärin.

Melkeen mun mielestä studioiden pitäis tarjota joku semmonen koeäänitys että toimiiko homma vai ei ja sit vasta se tarjous.
 
Se on vähä sama ku palkkaa jonku rakentaan sulle talon ja vaatii että autotalli pitää tehdä ilmaiseksi ihan vaan näytetyönä, katotaan sit sitä taloprojektia!!
 
Mitä sun päässä oikein liikkuu????
 
Multa on ainakin ihan turha pyydellä "ilmasia miksauksia", sitähän ne on...

Ite oon tykänny både och -ratkaisusta.
 
Seuraavaa omaa proggista ois tarkoitus tehdä s.e. studiossa rumpubassopohjat ja laulut, kitarat sitten kesämökillä omalla kalustolla. Rumpuäänityksissä on tärkeää hyvä tila. Lauluäänityksissä puolestaan ois hyvä olla paras mikki ja etuaste, sekä hyvä kuuntelu, jotta tämän tärkeimmän elementin saa just kohalleen. Näistä kummatkin ovat vaikeita järkätä omaan projektiäänitystilaan.
 
Sähkökitaroita räimiessä sen sijaan mentiin viimeksi enimmäkseen viisseiskalla, ja paljon gearia kriittisempää oli kokeiluihin saatavilla oleva aika. Akustiikallakaan ei huutavaa ämyriä lähimikitettäessä ollut väliä. Tähän vaiheeseen mökkiäänitykset omalla ilmaisella ajalla sopivat siis varsin hyvin.
 
Tällöin riittää, että päälleäänityksiin ottaa mukaan muutaman mikin, pari hyvää etuastetta ja aktiivimonitorit sekä läppärin mankaksi. Fiiliksen saa aika helposti rennon vapautuneeksi kun hommia voi tehdä oman aikataulun mukaan eikä oo kiire mihinkään.

Jeppistä. Oman bändimme demolle rummut & laulu äänitettiin oikeassa studiossa, kitara ja basso taasen kotosalla sekä treenikämpällä. Miksaus ja masterointi jätettiin myöskin ammattilaisen huoleksi. Siinä pärjättiin mukavasti 2 studiopäivällä. Tiristämällä olisi luultavimmin päästy siihen yhteenkin, mutta olimme hartaita ja halusimme ajan varmasti riittävän.
 
Lopputuloksen (vaikkakin Myspacen runteleman Mp3-version) voi sitten kuunnella allekirjoitukseni linkistä.