Studiotyöskentely ›

Vaimenee sillä rakennuksen runkoa pitkin menevät äänet.
 
No eipä juurikaan. Ääni on väliaineessa etenevää aalotliikettä ja kun ilma loppuu, eteneminen jatkuu rakenteissa. Tuo styrkkarin nostaminen vaimennetulle jalustalle vastaa suunnilleen sitä että seisot sohvalla ja huudat ja sitten nojaat seinään ja huudat. Sama mökä sinne naapuriin kuuluu kuitenkin.

rokkenroll timpuri mietii hetken... ja rakentelussa perusohjeena muistakaamme; minkä materiaalissa säästät sen mitä todennäköisimmin työssä ja loppulaadussa häviät. luonnollisesti kaiken ääneneristyksen lähtökohta on staattisten rakenteiden katkaisu
 
elippä normi ohje kelluvan lattiarakenteen väsäilemiseen on, se että kannattelemme lattian tiiviiden ja jäykkien rakennuslevyjen varaan ilman staattisia (koolaukset yms) runko-kosketuksia. perustapauksessa laittaisimme yht.100mm eps lattialevyä suoraan lattiavalua vasten ja eps (eli styrox) levyjen päälle teemme pintalattian uivana eli irti seinistä max n.1.cm, sillä päästään jo koviin ääneneristys tuloksiin. tärkeintä on on seinän ja pintalattian erottaminen toisistaan sillä rakenteissa resonanssin tappaminen on kuin kuitenkin eriasia kuin eristemateriaalin ilmamäärän tuijottaminen vaikkakin se ilma niissä kaikissa onkin loppupelissä eristeenä, myöskin kaikille rakennusmateriaaleille löytyy ääneneristysarvo. unohdamme siis uretaanit tähän. kovan lattiapinnan ja ja seinän väliä voimme kantamattomana mutta eritettynä 5-10 cm ilman että siitä olisi haittaa käyölle koska on epätodennäköistä että koskaan onnistumme sille osaa seinän ja lattian tienoota kuormittamaan niin paljoa kalusteilla tai askelila että paikka ei olis pomppulinna
 
tietenkin designiä kehittelemällä voisimme esim kiertää huoneen seinät ensim lopullista kellutuskerrosta vastaavalla korolla esim 50mm paksua kovaa villaa, jotta seinän johtavuus suhteessa lopulliseen pintalattiiaan heikkenee (vapaasti valiten voisi toki laittaa 25mm villakaistan vasten betonilattiaa) johon latoa päälle esim 50mm kerros vaikkapa routa/lattia styroxia (tähän väliin voi taas pläjäyttää 25mm villaa) ja tähän lattia eps levy päälle. tähän latoisimme päälle 22mm lattialastulevyn (jotta saisimme hieman painoa ja painumaa rakenteelle) ja siihen sitten pintalattian laittaisimme n. viikon kuluttua edellisestä.
 
tietysti jotkut haluavat miettiä rakenteiden suhteen loppunviimeksi suhteetonta ilmanvaihtoa, tuuletusta jne.- jos niitä nyt ei vesihuuhdella parilla kuutiolla / viikko niin turha itkee

rokkenroll timpuri mietii hetken... ja rakentelussa perusohjeena muistakaamme; minkä materiaalissa säästät sen mitä todennäköisimmin työssä ja loppulaadussa häviät. luonnollisesti kaiken ääneneristyksen lähtökohta on staattisten rakenteiden katkaisu
 
Ja halvaksi tulee t: remonttimies :)

Näin rakennusmiehenä päättelisin betonin ja saven eristyskyvyn tulevan hiekasta joten ehkä itse tekisin niin että rakentaisin koolauksen (eli seinien ja lattian eristämisestä tutun ristikkorakenteen jonka väliin tulee eristemateriaalia) kantillaan olevista kakkosnelosista ja täyttäisin rakenteen hiekalla tai mahdollisesti saviseoksella joka voisi tiheytensä puolesta olla huomattavasti hiekkaa eristävämpää (savi kostuu hyvin pienistä hiekanjyvistä).
 
Pinnan viimeistelyyn käyttäisin jotain levyä tai lautoja jotka ruuvaisin kakkosnelosten kantteihin. Toisaalta, jos käyttää savea, niin pinnasta tulee kovettuessaan siisti ja kova. Lukuunottamatta sitä että savi painuu hieman ajankuluessa ja kakkosnelosten päät putkahtavat pari senttiä koholle.
 
Luonnonmateriaaleina hiekka ja savi ovat ilmaiset (nosto- ja roudauskulut pois lukien) ja kakkosnelosen pätkiä (yms.) voi etsiä raksojen jätelavoilta. Savea lattiiaan menee sen verran runsaasti että sen sekoittamiseen tarvitaan jonkinlainen mylly.

Ja halvaksi tulee t: remonttimies :)
 
Niinpä. Avausviestissä jo sanotaan, että isommat rempat on poissuljettu. Siinä ei paljon muuta jää tehtäväksi, kuin mahdollisten rakojen tilkintä, väliovien tiivistykset tms. Puoli- ilmaista poppakonstia ei ole.
 
Joku tuossa ylempänä suorastaan kerjäsi puuttumaan tuohon "vesihuuhteluun", niin:
- yksi antenniläpivienti (lue 8mm reikä) ja riittävästi aikaa (arvaus 20v?) - tippa silloin - toinen tällöin. Tulos: puoli hirsiseinää uusiksi. Reiänporaaja ja piuhanvetäjä eivät ole paikalla katsomassa vaurioita. Ilmeisesti ovat poraamassa reikiä ja vetämässä piuhoja muualla.
 
terv. mies rempallaan ;-)

Näin rakennusmiehenä päättelisin betonin ja saven eristyskyvyn tulevan hiekasta joten ehkä itse tekisin niin että rakentaisin koolauksen (eli seinien ja lattian eristämisestä tutun ristikkorakenteen jonka väliin tulee eristemateriaalia) kantillaan olevista kakkosnelosista ja täyttäisin rakenteen hiekalla tai mahdollisesti saviseoksella joka voisi tiheytensä puolesta olla huomattavasti hiekkaa eristävämpää (savi kostuu hyvin pienistä hiekanjyvistä).
 
Pinnan viimeistelyyn käyttäisin jotain levyä tai lautoja jotka ruuvaisin kakkosnelosten kantteihin. Toisaalta, jos käyttää savea, niin pinnasta tulee kovettuessaan siisti ja kova. Lukuunottamatta sitä että savi painuu hieman ajankuluessa ja kakkosnelosten päät putkahtavat pari senttiä koholle.
 
Luonnonmateriaaleina hiekka ja savi ovat ilmaiset (nosto- ja roudauskulut pois lukien) ja kakkosnelosen pätkiä (yms.) voi etsiä raksojen jätelavoilta. Savea lattiiaan menee sen verran runsaasti että sen sekoittamiseen tarvitaan jonkinlainen mylly.
 
Et ilmeisesti ole (onneksi) maanrakennusmiehiä.
 
Savessa mitään hiekaa ole vaan se on ihan ehtaa itseään. Sen eristävyys on olematon verrattuna hiekkaan, jota maarakennuksessa erkkarina käytetäänkin.
Saven tiheys on isompi eli se on huonompi eriste; mitä hötömpää kamaa, sen paremmin eristää, noin karkeasti ajatellen.
 
Unohtakaa nuo savenajot sisätiloihin... ellette halu animenomaan "maakellarifiilistä".
Savi myös painaa, joten rakenteiden kantavuuskin saattaa loppua...
 
Jos koolinkipuiden väliin jotain "luomu"eristettä halutaan, voisi vaikka kokeilla ennemminkin perinteistä purua, sanomalehtirivettä tai kutterinlastua yms. kuivaa.
 
Topikissa ilmeisimmin haettiin äänieristysratkaisuja eikä lämpöeristettä vai kuinka?

Topikissa ilmeisimmin haettiin äänieristysratkaisuja eikä lämpöeristettä vai kuinka?
 
Äänieristys on "kelluva" rakenne ja rakenteen sisäpuolella pehmeämpi eriste. Vaikkapa kivivillaa kunnon kerros. Ja kaikki vuotokohdat eristäen.

Et ilmeisesti ole (onneksi) maanrakennusmiehiä.
 
Savessa mitään hiekaa ole vaan se on ihan ehtaa itseään. Sen eristävyys on olematon verrattuna hiekkaan, jota maarakennuksessa erkkarina käytetäänkin.
Saven tiheys on isompi eli se on huonompi eriste; mitä hötömpää kamaa, sen paremmin eristää, noin karkeasti ajatellen.
 
Unohtakaa nuo savenajot sisätiloihin... ellette halu animenomaan "maakellarifiilistä".
Savi myös painaa, joten rakenteiden kantavuuskin saattaa loppua...
 
Jos koolinkipuiden väliin jotain "luomu"eristettä halutaan, voisi vaikka kokeilla ennemminkin perinteistä purua, sanomalehtirivettä tai kutterinlastua yms. kuivaa.
 
Topikissa ilmeisimmin haettiin äänieristysratkaisuja eikä lämpöeristettä vai kuinka?
 
Äänieristeenä savi ois kyllä hyvä, kun se on painavaa. Välipohjaan laitettuna paino voi tosin olla ongelma.

Onko kenelläkään esittää mitään perusteita sille että savi on hiekkaa painavampaa? Itse olen jotenkin elänyt siinä uskossa että tiivis savi painaa noin 2000kg/m3 ja vastaavasti hiekka noin 2500kg/m3...
No samapa tuo, koska koko ajatus saven käyttämisestä on täysin käsittämätön.

Ongelman ydin on se, että ääni kulkee materiaa pitkin. Silloin kelluva lattia on paras ratkaisu. Halvin tapa toteuttaa: Kuplamuovia pohjalle. Pienet koolaukset, joita ei kiinnitetä siis mihinkään. esim 3x1,5 rimaa puolen metrin välein. Päälle levyä budjetin mukaan(esim lastulevyä). Ruuvataan rimoihin kiinni, ja vain rimoihin! Pari kerrosta on tukevampi kuin yksi. Jos laitatte toisen kerroksen, niin levyjen saumat eri kohtiin.

Kuplamuovia pohjalle. Pienet koolaukset, joita ei kiinnitetä siis mihinkään. esim 3x1,5 rimaa puolen metrin välein. Päälle levyä budjetin mukaan(esim lastulevyä). Ruuvataan rimoihin kiinni, ja vain rimoihin!
 
Kuplamuoviin olisi kivempi ruuvata poksahtelua kuunnellessa :) Mutta uskoisin että kivivillalevy aja ihan saman asian kuin kuplamuovi tuossa.

Kyllähän ratkaisuja löytyy mutta ei taida löytyä niitä halpoja ratkaisuja, mitä nyt sitten kukin halpana pitää.

Kuplamuoviin olisi kivempi ruuvata poksahtelua kuunnellessa :) Mutta uskoisin että kivivillalevy aja ihan saman asian kuin kuplamuovi tuossa.
 
En tiiä minkälaista tuo kivivillalevy on mutta kuplamuovissa on se taika, että siinä on ilma äänen eristäjänä. Senhän voi testata ennen ku alkaa tekee. 50cmx50cm palanen kelluvaa lattiaa. Siihen päälle vahvistin ym. vuorollaan ja kuuntelee miten se kuuluu alakertaan. Eihän sitä säkissä olevalle sialle kannata tehdä karsinaa. Kannattaa tosiaan eka selvittää paljon tuommonen auttaisi asiaa.

... ilma äänen eristäjänä...
 
Ääntä eristävä rakenne on:
a) tiivis
b) jäykkä
c) painava
 
Mitä useamman levykerroksen tms lattiaan/seinään/kattoon laittaa, sen tiiviimmäksi/jäykemmäksi/painavammaksi rakenne tulee.
 
Hiekkaa lattioissa/väli-/yläpohjissa on käytetty kautta aikain. Mitä vanhempi tönö, sen todennäköisemmin siltä eristeen päältä löytyy kymmenen senttiä hiekkaa palokatkona. En nyt välttämättä äänieristyksen vuoksi kuitenkaan lähtisi sitä lattian päälle kaatamaan.
 
Senhän voi testata ennen ku alkaa tekee...
50cmx50cm palanen kelluvaa lattiaa. Siihen päälle vahvistin ym. vuorollaan...
 
Kannattaisi. Siis testata ennenkuin alkaa mitään tuommoista tekemään.

Joo ei mitn....

Ääntä eristävä rakenne on:
a) tiivis
b) jäykkä
c) painava
 
Mitä useamman levykerroksen tms lattiaan/seinään/kattoon laittaa, sen tiiviimmäksi/jäykemmäksi/painavammaksi rakenne tulee.
 
Noista allekirjoittaisin kohdan A...ja jos noiden levykerrosten välissä on ilmaa niin eristys toimii. Sekoitat varmaan matalien taajuuksien eristykseen. Silloin tarvii olla paksu seinä.
 
Pieni havainnointi. Jos sulla on kiinteä seinä, vaikka 50cm paksu, koputus kuuluu läpi, mutta jos sen tilalla olisi 20cm seinä 10cm ilmaa välissä ja 20cm seinä koputus ei kuulu.

ei voi kun tukka kauhusta pystyssä lukea "rakennusammattilaisten" neuvoja - no, suomalaisen rakentamisen tasohan on tunnetusti mitä on - jokainen timpuri kun vielä tietää "paremmin" miten tehdään/on aina ennenkin tehty. Hukassa ovat kuitenkin niin fysiikan perusteiden kuin rakennusmateriaalien ominaisuuksien tuntemus.
 
äänen etenemisen voi tappaa joko massalla tai aaltoliikettä johtavan materiaalin katkaisemisella (käytännössä myös lasivillaeristys tarkoittaa massan so. ilmatilan katkaisemista so. jakamista erittäin pieniin osiin - tosin kuitu/ilmatilarakenne muodostaa jousirakenteen). Styrokseja ei ääneneristysrakenteisiin pidä sotkea - vievät vain tilaa... (tähänhän joku edellä viittasikin hienovaraisella viittauksellaan lämmöneritystyksestä)
 
minä en näistä tiedä, mutta aikanaan Riffi -lehden studionrakennusjutussa oli tosi hyvät selostukset perusteluineen rakenteista. Lattian akustiseen eristämiseen parhaiten sopii uiva gyproclaatta riittävän kovan villan päällä. Siinä yhdistyvät massa, eristys runkoraketeista sekä absorboiva välikerros. Rakenne ei paina paljoa, ei syö kohtuuttomasti huonekorkeutta ja on kustannuksiltaankin asiallinen. OHjeita voi etsiä myös materiaalivalmistajien nettisivuilta/tuoteneuvontanumeroista.
 
Em. ratkaisu vaan taitaa olla liian järeä ketjun aloittajan tarpeisiin.

Komppia Leikarille.
Aiheesta ei ole enempää asiallista sanottavaa, ainakaan minulla.

ei voi kun tukka kauhusta pystyssä lukea "rakennusammattilaisten" neuvoja .
 
Älä nyt, mulle kerran yksi oikean tärkeän oloinen lääkäri ( ilmoitti ammatinsa nimenomaan ) selitti että ei kai sen äänieristyksen tekeminen niin vaikeata ole. Kuka tahansa pystyy jonkun levyn seinälle asentamaan ( ei kuitenkaan itse sitä pystynyt jostain syystä tekemään ). Ja piti ratkaisuaan oikeana koska oli akateemisesti koulutettu ;)

Älä nyt, mulle kerran yksi oikean tärkeän oloinen lääkäri ( ilmoitti ammatinsa nimenomaan ) selitti että ei kai sen äänieristyksen tekeminen niin vaikeata ole. Kuka tahansa pystyy jonkun levyn seinälle asentamaan ( ei kuitenkaan itse sitä pystynyt jostain syystä tekemään ). Ja piti ratkaisuaan oikeana koska oli akateemisesti koulutettu ;)
 
Lääkis on yliopiston amis.