Studiotyöskentely ›

Studion käyttäminen demonkin tekoon on varmasti hyvä neuvo, mutta paljonko tuon Bossin hinnalla eli n. 1200€ saisi studioaikaa ja -palvelua?
 
Eli saisiko tuolla rahalla vastinetta, vai onko pistettävä ihan muunlaisia summia peliin? Mikä se hintahaitari nyt v. 2006 onkaan? Jos nyt vaikka käytännön esimerkkinä olisi 4-6 biisin demon teko jonkun hommansa hallitsevan harrastajan tai puoliammattilaisen studiossa.
 
Tuolla rahalla saisi hyvässä demostudiossa melkein kaksi viikkoa. 8-10 työpäivää. Niin kova on kilpailu.
 
Minä ainakin olen ruvennut ottamaan takapakkia koko kotiäänitysvouhotuksessa. Mulle se ei sovi, keskittyminen hajoaa ihan kokonaan kun yrittää sählätä kaikkea samalla. Soittamisen kehittämisessä on niin paljon puuhaa, että mieluummin satsaan siihen ja menen -ehkä joskus- kotiläksyt tehtyäni, luonnos-/muistiinpanoläjäni kanssa ns. oikean äänittäjän pakeille.
 
Ihan oikein.
 
Musiikintekijän ja äänihenkilön roolit ovat kaksi eri asiaa. Ei ole mitään syytä väkisin yrittää revetä molempiin.

Tuommoisen 4-6 biisin demon tekee kovasti treenannut bändi ja asiallinen miksaaja 3:ssa päivässä aivan kevyesti, ehkä vähemmässäkin ajassa. 3 biisin demo on sellanen aika perus ja sen tekee aloittelevakin bändi kahdessa päivässä alusta loppuun.
 
Mun mielestä raitureihin lykätyt rahat menee noissa harjoitteludemoissa hukkaan. Jos sellaisia haluatte tehdä, niin ostakaa ihmeessä joku käytetty ja pieni laite. Sillä sovitukset kuntoon ja sitten oikeaan studioon tekemään hommat kunnolla.
 
Jos taas haluatte kuluttaa mielettömän määrän aikaa ja rahaa kamoihin, niin siitä vain. Se on kuitenkin vähintään yhtä vaativaa harrastamista, kuin soittaminenkin. Huiput on huippuja ja huonot edelleen huonoja. Treenaaminen ja huipuksi tuleminen vaatii tuhansia tunteja ja älyttömän laajaa tuntemusta jokaiselta musiikin osa-alueelta.

Tuolla rahalla saisi hyvässä demostudiossa melkein kaksi viikkoa. 8-10 työpäivää. Niin kova on kilpailu.
 
Ja hyvät demopajat suoltavat parhaimmillaan aivan julkaisukelpoista kamaa. Sekin on tietysti kiinni äänittäjän/miksaajan taidoista. Suomessa on kuitenkin nykyään todella kovia tyyppejä jotka eivät pyöri ns. isoissa ympyröissä.
 
Oikeastaan tekninen taso ei ole enää tänä päivänä suurin ero ison ja pikkupajan välillä. (Toki sitäkin on.) Silloin kun mennään tekemään oikeaa julkaistavaa äänitettä jonkun levy-yhtiön piikkiin on paikalla usein osaava ja maksettu tuottaja joka pitää huolen siitä, että kaikki mitä tehdään tehdään hyvin. Se pitää monen muun asian lisäksi sisällään myös kaikki jipot ja korvaherkut mitkä demohommissa jää usein tekemättä.

8-10 työpäivää! Jeskamandeeraa...
 
Nyt meni koti- ja studioäänittelyn väliset plussat ja miinukset uusiksi! 50-100€/kk säästämistä ja kerran vuodessa olisi siis varaa studioon.
 
Vastedes olen ihan tyytyväinen satasen äänikorttiin, satasen mikkiin, satasen luureihin ja Garagebandiin -jä vähemmälläkin muuten pärjäisi. Enpä enää säästäkään kaiuttimiin, etuasteisiin, parempiin kuulokkeisiin yms. leluihin vaan, jumankekka, PALVELUUN ja OSAAMISEEN.
 
Kiitos tästäkin tiedosta.

8-10 työpäivää! Jeskamandeeraa...
 
Nyt meni koti- ja studioäänittelyn väliset plussat ja miinukset uusiksi! 50-100€/kk säästämistä ja kerran vuodessa olisi siis varaa studioon.
 
Näinpä.
 
Juuri tästä syystä vaikka mulla on pelit ja vermeet, meen omissa demoissanikin aina träkkäämään pohjat jonkun muun pajalle. Saan sitten raidat mukaan ja voin itse laitella laulut ja kitarat kohdilleen omassa rauhassa, siivota raidat ja viimeistellä duunin.

Lisättäköön tähän nyt vielä oma kommenttini joka ei ihan suoranaisesti liity alkuperäiseen kysymykseen;
 
Minulle siitä nauhoittamisesta/miksaamisesta on tullut yksi osa prosessoida musiikkia. Tavallaan se on melkein yhtä olennainen osa kuin säveltäminen, tai ainakin sovittaminen. Varsinkin kun sovittaminen meillä yleensä tapahtuu siinä nauhotusvaiheessa. Me päätimme parivuotta sitten että investoidaan hiljalleen omiin nyrkkipaja vehkeisiin mielummin kuin että maksettaisiin studioajasta. Tuolloin tiedettiin se kyllä että soundi ei mitään hunajaa tule olemaan ja rahaa tulee kulumaan niin pirusti, mutta mitäs sitten? TÄytyyhän ne rahat johonkin tuhlata että ei vaan päätyisi säästötilille ja mikäs sen mukavempaa kuin löytää jälleen uusi tapa hakata päätänsä seinään.
 
Kaikille tämä ei sovi, mutta ainakin meille vähän hitaimmille ihmisille jotka paskottaisiin kyllä allemme oikeassa studiossa (no ollaan me semmoisessakin käyty) ja sitäpaitsi se antaa mahdollisuuden käyttää niin paljon kuin itse haluaa aikaa sen nauhoituksen tekemiseen. Sitä voi vaikka viikonkuluttua palata asiaan uudestaan hinkkaamaan jotakin prechoruksen bassokuviota jos siihen ei ole tyytyväinen. Sitäpaitsi kun miksaa omaa musiikkiansa niin siihen yleensä ja toivottavasti tulee myös vähän toisenlainen näkökulma kuin treeneissä/keikalla jolloin sitä hoitaa vain omaa tonttiansa. Sitä ehkä katsoo hiukkasen objektiivisemmin sitä kokonaisuutta.
 
Tosin kuten aikaisemmin mainitsin tässä niin tämä on pitkä ja kivinen tie jolla ei pääse ihan heti levylistoille keikkumaan, mutta jos se ei ole pääasia niin minulle tästä on ainakin tullut erittäin mukava ja mielekäs harrastus bänditoiminnan oheen. Jotkut tykkää äidistä, jotkut tyttärestä ja minä molemmista...
 
Että semmoista turhuutta tälläkertaa..

Olihan cosmonkin tekstissä oma pointtinsa, mutta tuosta kuuntelun objektiivisuudesta ja ajan rajattomuudesta mä oon aivan eri mieltä. Viimeistään nauhoittaessa kokonaisuus omasta musasta alkaa mulla jotenkin vähän hämärtymään, kun on miljoonia mahdollisuuksia. Myös tuo "paluumahdollisuus" korjaamaan kaikkea on vain rasite, koska aina tulee niitä "no vedetään nyt tälleen tää ja katotaan myöhemmin" -ottoja.
 
Tiukka aikaraja, sen tuoma positiivinen stressi ja ulkopuolisen korvat on parasta, mitä ostetulla studioajalla on soittajan näkökulmasta tarjota.

Olihan cosmonkin tekstissä oma pointtinsa, mutta tuosta kuuntelun objektiivisuudesta ja ajan rajattomuudesta mä oon aivan eri mieltä. Viimeistään nauhoittaessa kokonaisuus omasta musasta alkaa mulla jotenkin vähän hämärtymään, kun on miljoonia mahdollisuuksia. Myös tuo "paluumahdollisuus" korjaamaan kaikkea on vain rasite, koska aina tulee niitä "no vedetään nyt tälleen tää ja katotaan myöhemmin" -ottoja.
 
Tiukka aikaraja, sen tuoma positiivinen stressi ja ulkopuolisen korvat on parasta, mitä ostetulla studioajalla on soittajan näkökulmasta tarjota.
 
Allekirjoitan oikeastaan osaksi näkemyksesi. Se on totta että se loputon mahdollisuus uudelleen ja uudelleen veivata/miksata on suuri kirous ja siihen aluksi sorruimmekin. Mutta samahan ongelma on säveltämisen tai ylipäätänsä harjoittelemisen kanssa. Jossakinvaiheessa pitää vain hyväksyä että tämä tässä ja mennään eteenpäin. Toi on kieltämättä yksi semmoinen kompastuskivi mihin homma yleensä tyssää. Nyt hiljalleen kun on alkanut oppia siihen, että siirtyy myös eteenpäin niin itseasiassa laatu on parantunut ja se stressi siitä työstä on vähentynyt kovasti.
 
Toinen ehkä asia jolla voisin vielä puolustella tuota itse nauhoittamista on kommunikointi. Toki pro studiossa on hemmot töissä jotka on nähnyt ja kokenut kaikennäköistä, mutta siltikään se kyseinen hemmo ei välttämättä nauhoitettavan bändin kanssa ole tehnyt yhdessä töitä ja semmoisen yhteisen kielen löytämiseen voi mennä oman aikansa. Rocki on toiselle Rollareita ja toiselle se Beatlesia. Oman bändin sisällä taas se kommunikointi kieli on kehittynyt ajan kanssa jolloin ihmiset suurinpiirtein ymmärtävät toisiansa ja sitä mitä ollaan hakemassa. Enkä nyt todellakaan tällä yritä sanoa että nämä pro hemmot olisivat mitenkään ammattitaidottomia tai kommunikointikyvyttömiä (tai toisinpäin), vaan kyse on ihan luonnollisesta asiasta. Tämän takia minua ainakin hiukkasen häiritsee ajatus että pitäisi mennä jonkun toisen ihmisen studioon tekemään toisen ihmisen vehkeillä ja sitten tämä herra/rouva pitäisi saada vielä ymmärtämään että mitä ollaan kulloisenkin nauhoituksen kanssa ajamassa takaa. Todettakoon tähän vielä oma bändini ei nyt mitään ihmeellisiä taidesoundeja tai muutenkaan mitenkään erityisen persoonallista soundia hae koskaan. Varmasti se soundi löytyisi ihan helpollakin ammatti studiossa, me vain ollaan koettu että helpompi kommunikoida keskenämme ja yrittää itse sählätä sen levytyksen kanssa jotenkin. Mutta tämä ehkä ihmistyypistä kysymys. Jotkut haluvat tehdä musiikkia ja toiset haluavat kontrolloida jokikistä nappulaa itse (vaikka aina ei edes tietäisi mitä se nappula tekee). :)
 
Niin ja simmottii vielä kannanottona, että minusta on hemmetin hienoa että tämä kotinauhoittelu lisääntyy. Laatu ei nyt varmasti päätä huimaa ja osa karsiintuu ajan kanssa pois kun kyllästyy painimaan niitten ongelmien kanssa, mutta minusta tämä on hienoa kehitystä. Periaatteessa joka jampalla mahdollisuus tuottaa omaa musiikkiansa ja saada se julkisesti kuultavaksi. Eläkäämme toivossa että tämä kasvottaa uuden polven muusikoita joilla on vielä laaja-alaisempi näkemys musiikkiin ja sen tekemiseen kuin meillä. :)

Sitäpaitsi kun miksaa omaa musiikkiansa niin siihen yleensä ja toivottavasti tulee myös vähän toisenlainen näkökulma kuin treeneissä/keikalla jolloin sitä hoitaa vain omaa tonttiansa. Sitä ehkä katsoo hiukkasen objektiivisemmin sitä kokonaisuutta.
 
Siihenhän voisi riittää pelkkä oman muusikin kuuleminen, esim. C-kasettimankalle vaan treeneissä.
 
Tuolla Bossillahan ei yksinään tee mitään, minimissäänkin tarvitaan lisäksi repullinen mikkejä, asialliset kaiuttimet, kuulokkeita ja vasteeltaan riittävän tasainen huone. Silti vielä saattaa puuttua se tärkein eli osaaminen ja tässä vaiheessa rahaa on palanut jo pidemmänkin demostudiosession verran.

Tässähän on kyse kahdesta eri suuntauksesta: yritetäänkö omin käsin onneen vai ostetaanko palveluja alan varsinaisilta taitajilta ;-)
 
Ja tuo sosiaalinen puoli ja kommunikointi on se visaisempi juttu. Paljon isompi osa tekijä kuin studion nappulavainiot ja räkkipinot on se, miten äänittäjä saa parhaan tuloksen syntymään kulloisenkin yhteistyökumppaninsa (asiakas tuntuu tässä väärältä sanalta) kanssa.
 
Musiikki alkaa kuuntelusta, opetetaan nykyään jo muskarissakin.

Kommunikointia helpottaa kummasti, kun bändi hioo sen biisin jo kotona haluamaansa muottiin. Sen jälkeen pistetään suhisevalle kasetille talteen ja lähdetään sitten studiosedän juttusille kasetti mukana. Ensin pistetään kasetti pyörimään ja sitten jutellaan mahdollisista referensseistä joltain valmiilta levyltä. Sitten tehdään se mitä tehtävissä on ja mikä parhaiten toimii.
 
Tuossa jossain välissä on myös todennäköisesti nauhoitettu jotain.

Siihenhän voisi riittää pelkkä oman muusikin kuuleminen, esim. C-kasettimankalle vaan treeneissä.
 
Tuolla Bossillahan ei yksinään tee mitään, minimissäänkin tarvitaan lisäksi repullinen mikkejä, asialliset kaiuttimet, kuulokkeita ja vasteeltaan riittävän tasainen huone. Silti vielä saattaa puuttua se tärkein eli osaaminen ja tässä vaiheessa rahaa on palanut jo pidemmänkin demostudiosession verran.
 
Joo, toisaalta suhisevan c-kasetin kuuntelu on passiivista havainnointia. Kun sitä soundia joutuu ite venkslaamaan sitten sekkari softassa tai millä ikinä sitä tekeekin niin aivot joutuvat aktiivisemmin prosessoimaan sitä kokonaisuutta.

Joo, toisaalta suhisevan c-kasetin kuuntelu on passiivista havainnointia.
 
Sitäkin voi tehdä ihan aktiivisesti, jos tietää mikä vaikuttaa mihinkin. Jos kitara ei kuulu tarpeeksi, muutetaan eq:ta ja volaa jne. Jos ei kuulu vieläkään, muutetaan sovitusta. Jos rumpufilli tukkii koko jutun, muutetaan filliä jne.
 
Perus monoäänite yhdellä kakkamikillä voi olla harvinaisen hyödyllinen opettelukeino vaikka balanssin harjoittelemisessa. Jos se kuulostaa sotkuiselta, on syytä tehdä jotain toisin, koska on tuolla systeemillä ennenkin onnistuttu aivan hyvin.

...jos tietää mikä vaikuttaa mihinkin. Jos kitara ei kuulu tarpeeksi, muutetaan eq:ta ja volaa jne. Jos ei kuulu vieläkään, muutetaan sovitusta. Jos rumpufilli tukkii koko jutun, muutetaan filliä jne.
 
Noi jälkimmäiset oli muuten aika hyviä esimerkkejä siitä kuinka pienistä jutuista biisin toimivuus voi olla kiinni. Yleensä mitä nuorempia soittajia sitä heikompi on kyky nähdä pienten yksityiskohtien merkitys. Joku rumpu- tai kitarafilli voi todellakin olla se mitä pitää muuttaa.

cosmob83:sen kanssa aika samoilla linjoilla!
 
Oman/muiden musiikin äänittäminen on vain puhtaasti mukavaa puuhaa.
Yhtä luovaa kuin itse musiikin soittaminen/säveltäminen.
Eli jos vähänkin tuntuu että intoa piisaa niin hommaamaan vaan kamoja.
 
Aikaahan siihen menee että oppii äänittämään edes jotenkin päin siedettäviä kappaleita, mutta mielestäni se kuitenkin pidemmällä aikavälillä kannattaa.
 
Mielipiteeni on että lähes kaikki bändit saisivat äänittää ja julkaista oman musansa itse!
Isot levy-yhtiöt kyykkyyn ja paljon "pieniä julkaisuja."
Kyllä ne ketkä oikeasti musiikkia tekevät koko sydämellänsä, tekisivät tuon kaiken vaikkei siitä suurempaa taloudellista hyötyä olisikaan! Vaikka sitten opettelemalla äänittämistä ym:ta alusta alkaen. Näin kaikki bisnesmulkut saataisiin pois pilaamasta musiikkialaa! Tarjonta olisi monipuolisempaa ja aitoa, ei rahastusta/tiettyyn muottiin puristamista.
 
Musiikiia tehdään musiikin takia ei rahan!
 
Kaikista toivottomimmat tapaukset voisivat sitten käyttää "ammattilaisten" apua. :)
 
Parempaa tulevaisuutta odotellessa! Ja tuiskua ja flinchiä kuunnellessa...

Ch*LL:
 
Mielipiteeni on että lähes kaikki bändit saisivat äänittää ja julkaista oman musansa itse!
Isot levy-yhtiöt kyykkyyn ja paljon "pieniä julkaisuja."
Kyllä ne ketkä oikeasti musiikkia tekevät koko sydämellänsä, tekisivät tuon kaiken vaikkei siitä suurempaa taloudellista hyötyä olisikaan! Vaikka sitten opettelemalla äänittämistä ym:ta alusta alkaen. Näin kaikki bisnesmulkut saataisiin pois pilaamasta musiikkialaa! Tarjonta olisi monipuolisempaa ja aitoa, ei rahastusta/tiettyyn muottiin puristamista.
 
Musiikiia tehdään musiikin takia ei rahan!
 
Kaikista toivottomimmat tapaukset voisivat sitten käyttää "ammattilaisten" apua. :)
 
Parempaa tulevaisuutta odotellessa! Ja tuiskua ja flinchiä kuunnellessa...
 
Ei se nyt noinkaan mene. Tuo on varmasti sinulle paras ratkaisu, mutta se ei riitä tekemään siitä musiikin standardia. Jollekin toiselle jokin muu järjestely toimi paremmin, ja nykyisellä levybisneksellä on hyvätkin puolensa.
 
Kantasi on itse asiassa jyrkkyydessään aivan yhtä fasistinen kuin kyynisimmän hittitehtailijan, toisin päin vain. Hippiaate on hieno aate, mutta se että annetaan kaikkien kukkien kukkia todellakin tarkoittaa, että niiden kaikkien kukkien pitää antaa kukkia.
 
Taistele vain bisnestä vastaan, hieno homma. Mutta muista, että kyseessä on kaksi eri mielipidettä, ei oikea ja väärä. Bisnestä sietääkin täräyttää liikkeelle, siellähän ei ole tapahtunut mitään sitten hip-hopin synnyn, tai ehkä grungen. Et silti ole yhtään enempää oikeassa kuin levybisneksen luutuneimmat dinosaurukset - olet vain eri mieltä. Mikä on all right.
 
Sori. Mutta kun mä en jaksa, ja mä olen sentään idealisti...

Tää on aika jännää lukea Kiven tekstejä, kun ne muuttuu päivittäessä aina randomilla aivan eri näköisiksi. :)
 
Harrastukset harrastuksina, ammattimiehet tekee sitten ammattimiehien juttuja. Tätä mieltä mä olen. Jos ei äänen kanssa ropeltaminen kiinnosta harrastuksena, niin tuskin kannattaa vain nauhoitusmahdollisuuden vuoksi sijoittaa tuhansia euroja siihen soveltuviin laitteisiin. Varsinkaan uusiin sellaisiin.

Sori. Mutta kun mä en jaksa, ja mä olen sentään idealisti...
:-|
 
Editoidaan nyt nämä tekstit sitten ihan uusiksi! :)
 
Adrenaliini piikki saavutettu! Sydän tasaantuu.... Ja heitellään vielä lopuksi kukkasia ilmaan, niin kukaan ei tajua mitään! Olenhan melkein hippi! :)

Ootkin jo niin vanha! :)
 
Ei vaan en kyllä tajunnut miten tommonen savu alkoi nousemaan?! :)
Sehän vain oli _mielipiteeni_! En tule sinunkaan mielipiteitä paskoiksi haukkumaan!
Kukahan täällä on henkisesti vielä koulumatkalla?
 
Enkä tekstissäni koittanut mitenkään väheksyä äänittäjiä/miksaajia, vaan kirjoitin siitä miten MINÄ yleisesti näen tämän päivän musiikkiBISNEKSEN!
Ja älä vaivaudu et saa mielipidettäni muuttumaan vaikka kuinka avautuisit! :)
 
Sori, lue päivitys niin ymmärrät mitä tarkoitin. Alkuärsyyntymisen jälkeen tajusin, että mun olisi pitänyt valita sanani rauhallisemmin, jos mieli tulla ymmärretyksi.
 
...ja Antti, on totta että mulla on vähän huono päivä. Onneksi on editointi.

Ja heitellään vielä lopuksi kukkasia ilmaan, niin kukaan ei tajua mitään! Olenhan melkein hippi! :)
 
Sovinto?
 
Tuli vähän vaahdottua. Onneksi kuohu laskee.