Studiotyöskentely ›

pois ei pääse ennen kuin 'se on siinä'.
 
Tuonhan voi käsittää myöskin kahdella tavalla.

Mitähän noita viime aikoina on tullut käytettyä:
- Brian Wilson : Smile
- R.E.M. : Reveal
- Beck : Mutations ja Odelay
- Neil Young - Prairie Wind
- Johnny Cash - Unearthed
- Aimee Mann - Bachelor #2
- Air : Moon Safari
 
Enempi toi on sellasta kuunteluun totuttelua ja korvien lepuutusta. Välillä sit on oikeen musaan sopiva referenssi jo oikein hateaan jotain tiettyä juttua, mut yleensä mielummin ei.

Käsittämätön kysymys... :)
 
Kaikilla olis varmaan 24098 ehdotusta eri soundien referensseiksi. Mikä biisi minäkin päivänä soundaa maailman parhaimmalta. Pitääkseni sepustukset dynaamisina, niin kerronkin metallitotuuden: Kun, on puhe rokkimusiikista (siis elitistisistä korkeakulttuurisista teoksista), niin absoluuttisen referenssin biisin soundille, maun elämälle, tarkoituksen niskanikamille, ammennetun adrenaliinin ja universumin metafyysisen essentian tarjoaa 1 (YKSI) biisi.
 
Toimi seuraavasti: 1. Varmista kodin musiikinkuuntelulaitteiston laadukkuudesta. 2. Varmistu myös, että mahd. naapurit ovat ärsyyntymisvyöhykkeellä voluumin suhteen. 3. Varmistu myös, että seismologit ovat samalla vyöhykkeellä. 4. sijoita kaijuttimet metrin päähän korvista siten, että kumpikin puolillaan 45 asteen kulmassa otsan tangenttikulmasta oikealla ja vasemmalla. 5. Tarkista bassontoiston mielekkyys. lisää bassoa 15% tarkistuksen jälkeen. 6. Istu alas. 7. Paina playta....
...Rage Against The Machine - Maggie's Farm biisille.. ja sulje silmät.
 
ps. tämä ei ole mielipidekysymys, vaan pentatonis-skaalailun viitoittaman oikeauskoisen elämän ehdoton totuus ja kivijalka.
 
pps. esimmäinen 30 sekuntia käännyttää kansakunnat... Hui.. :D

...Rage Against The Machine - Maggie's Farm biisille.. ja sulje silmät.
 
ps. tämä ei ole mielipidekysymys, vaan pentatonis-skaalailun viitoittaman oikeauskoisen elämän ehdoton totuus ja kivijalka.
 
pps. esimmäinen 30 sekuntia käännyttää kansakunnat... Hui.. :D
 
Toi on niitä orkestereita, joissa kukaan ei vaivaudu komppaamaan, vaan kaikki vetää kilpaa ikiomaa sooloa
:-(

Toi on niitä orkestereita, joissa kukaan ei vaivaudu komppaamaan, vaan kaikki vetää kilpaa ikiomaa sooloa
:-(
 
höpö höpö. =)
 
niitä ko soittaa vaan 3. pasisti, kitaroija ja runpali. Siihen nähen jengi groovaa (instrumentaalisti) ihan käsittämättömiä määriä. Minun mielestä siihen omaan mielentilaansa paras pändi. Samaan mielentilaan survoisin audioslaven ekan albumin. Eikä kitaristia ainakaan mielikuvituksen puutteesta sooloilun suhteen saa syytää, vaikka joitakin soolot tuntuu rasittavanki. =) Kuunteles kivi biisi joskus..
 
E: oot ihan oikeassa tuon suhteen, ettei siellä kukaan jouda komppaamaan. ko. päntissähän "laulun" hoiti räppäri, joten bändi oli siinäkin mielessä omantakeinen niin pitkään ku herkkua riitti. Albumit rupes kyllä toistamaan itteään, joten porukan hajoaminen ja Audioslaven perustaminen oli luonnollinen jatke, jossa Morello joutuu jo vähän komppailemaan.
 
EE: ...Mutta soundireferensseistähän tässä puhuttiin? ;)

Eikä kitaristia ainakaan mielikuvituksen puutteesta sooloilun suhteen saa syytää, vaikka joitakin soolot tuntuu rasittavanki. =) Kuunteles kivi biisi joskus..
 
Onkse kitaristi se Tom Morello?
 
Mun piti haastatella äijää joskus, mutta odotteluksi meni, ja lopultakin orkesterista tuli nähtyä vain mustaikkunainen limo, jonka perässä juoksi melko lailla alaston tyttö joka huusi koko ajan "hei, te lupasitte viedä mut takas bileisiin!"
:-D
 
Itse tyyppejä en sitten tavannut.
 
EDIT: ehdit sitten lisäillä sillä välin kun mä vastasin. Ja joo, kyllä olen tutustunut molempiin yhtyeisiin. Diggaan Morellon kitaroinnista, mutta se ei oo mun musiikkiani.

Sen ymmärtänen, ettei kaikkien musiikkia ole. Itellä kolahtaa bändeissä eri asiat, ratmissa se agressio ja semmonen "sanoma" mitä heillä oli. Mutta ku baarien kusiränneihinhän se angsti iän myötä on liuennu aivosolujen kanssa sulassa sovussa. Siksipä Audioslaven tuotanto onki lähempänä sydäntä. Soundireferenssinä käytän omalle musiikille. Pelottaa, että vertailenko biisejä vähän liikaakin... morello-skaalailu on ollu mulle turhanki luontaista.
Jos ei 2 ekaa ääniorja-albumia kolahtanu, niin singlen perusteella on tulossa askeleen aikuisempi levy. Siis tämä relevations, joka tulee ens kuun alussa ulos. Nyt karkailee viitekehyksestä, mutta pakkohan tässä on mielipidettänsä perustella... =)
 
E: Haastatteluhan ois ollu oman aikuisikäni kulminaatiopisteitä, mikäli ois omalle kohalle sattunu.

E: Haastatteluhan ois ollu oman aikuisikäni kulminaatiopisteitä, mikäli ois omalle kohalle sattunu.
 
Jep, verrattain rajallisella arsenaalilla on mies tekniikkafriikin maineensa saanut. erittäin mielelläni olisin haastatellut häntä.
 
Mulla nyt vaan on se ongelma, etten mä diggaa metallia ollenkaan, en mitään mikä on hevimpää tai metallimpaa kuin Motörhead. Siinä kulkee se raja. Stonerkin on mun mielestäni musiikkityylinä epäilyttävän metallivaikutteista.
 
Mä olen sitä ikäluokkaa, jolle hevi ei ollut mitään. Mun lapsuudessani sitä ei edes ollut keksitty, vaan homman nimi oli joko proge tai glamrock ja sitten tulikin jo punk.
 
Vasta aikuisiällä olen itseni sivistämisen nimissä pakottanut itseni kuuntelemaan (ja osin opettelemaan läpi - kuuluupi yleissivistykseen) jotkut Led Zeppelinin tai Black Sabbathin levyt, sillai koko ajan itseäni läimäytellen etten nukahda siihen tylsyyteen, mitä ko orkesterit mulle edustavat
:-D
 
Kyllä Alice Cooper, Free ja Slade oli sentään jotain. Niistä mä tykkäsin.

Mulla nyt vaan on se ongelma, etten mä diggaa metallia ollenkaan, en mitään mikä on hevimpää tai metallimpaa kuin Motörhead. Siinä kulkee se raja. Stonerkin on mun mielestäni musiikkityylinä epäilyttävän metallivaikutteista.
 
Mä olen sitä ikäluokkaa, jolle hevi ei ollut mitään. Mun lapsuudessani sitä ei edes ollut keksitty, vaan homman nimi oli joko proge tai glamrock ja sitten tulikin jo punk.
än jotain. Niistä mä tykkäsin.
 
Ite oon varmasti toistakymmentä vuotta nuorempi. 80-luvun taitteen immeisiä. Sen verran pitää vielä palata tähän Maggies Farm -biisiin, että biisin riffittelyhän on tosi Rock-henkistä. Kitaran aksentti paistaa mukavasti marsun takaa. Semmonen soundi, niinku kunnon firebirdeissä on. Ja biisi on Bob Dylanin biisi alunperin. Joten jotaki old-schoolia siitä löytyy.

Glamrokkia olen kasvatuksen ohessa "joutunu" kuuntelemaan paljon itekki, ja siellähän niitä miksauksen helmiä löytyyki. Suzi Quattro & Gary Glitter -tyylinen rumpusoundihan on sitä mageinta mitä on. =) Slade, Sweet on kans kovia. Alvin Stardustista puhumattakaan.. hehh... Semmosta. Omassa musiikkimaailmassa Audioslave on "kaukana" hevistä. Hendrix'mäisiä riffejä ei oo koskaan maailmassa liikaa. nevör.