Studiotyöskentely ›

Mä jotenkin kuvittelin että niissä kaiuttimissa olisi ollut volasäätimet, kuten monissa aktiiviskobeissa on tapana olla...
 
Juuei. Tuli ekalla käyttökerralla opittua ns "kantapään kautta".

Juuei. Tuli ekalla käyttökerralla opittua ns "kantapään kautta".
 
Haluatko kertoa lisää? :)
 
Siis Trutheissa ON vai EI OLE volasäätimiä?

Meikäläinen kysyy välillä. Seuraavanlainen tarina:
 
Äänitin ja miksasin toverille lyhytsoiton. Pyysi masteroimaan, vaikka varoitin, etten hommasta mitään tajua. Laitoin siis Logic Expressiin masterkanavaan jotakin monialuekompuraa ja lopuksi limitterin, jolla vedin tasot siihen vajaaseen nollaan (-0,1dB).
 
Noh, toveri kuunteli levyä ja sanoi, että on kovasti hiljaisempi kuin kaupalliset levyt. Testailin sitten kompressorin asetuksia, mutta en saanut nostettua äänenvoimakkuuden tuntua tekemättä soundista epäkelpoa. Tasot analysaattorissa kuitenkin pomppivat selvästi nollan alla. Sitten piruuttani nostin masterkanavan volat täysille (+6 dB) ja totesin, että ei ala rutisemaan. Bouncetin siitä ensin mp3:n ja todensin säröttömyyden kavereilla, bouncetin AIFFit, poltin CD:n eikä sekään särkenyt omassa, eikä muiden laitteissa.
 
Sitten vain masteria painotaloon (poltettavaksi), mutta kas perhanaa: lopputulos rätisee joissakin soittimissa (toisissa, heikkotasoisemmissa soittimissa ei). Siis painoon mennyt masteri-CD-R ei rätise, mutta painotalossa poltettu CD-R kyllä. Painotalossa myös olivat testanneet, eikä ollut rätissyt.
 
Voiko olla meikäläisen vika? Itselle tuli mieleen sellainen juttu, että jos materiaalissa olisi jotakin liian voimakasta komponenttia taajuuksilla, jotka eivät normilaitteissa soi, niin voisivatko ne aiheuttaa rätinää kuljettuaan tuotantolinjan läpi?

Haluatko kertoa lisää? :)
 
Siis Trutheissa ON vai EI OLE volasäätimiä?
 
Ei ole. Niissä on simppelit taajuuskorjaimet, mutta vahvistin on aitoon aktiivityyliin koko ajan "täysillä" kuten pitääkin.

Meikäläinen kysyy välillä. Seuraavanlainen tarina:
 
Äänitin ja miksasin toverille lyhytsoiton. Pyysi masteroimaan, vaikka varoitin, etten hommasta mitään tajua. Laitoin siis Logic Expressiin masterkanavaan jotakin monialuekompuraa ja lopuksi limitterin, jolla vedin tasot siihen vajaaseen nollaan (-0,1dB).
 
...
 
Voiko olla meikäläisen vika? Itselle tuli mieleen sellainen juttu, että jos materiaalissa olisi jotakin liian voimakasta komponenttia taajuuksilla, jotka eivät normilaitteissa soi, niin voisivatko ne aiheuttaa rätinää kuljettuaan tuotantolinjan läpi?
 
Noinhan se käy, että toisilla rutisee toisilla ei.
 
Kokeilepa limitteriarvoksi vaikka -0,3dB niin volaa on käytännössä yhtä paljon, mutta limitterin overshoot-marginaali on kolminkertainen. Edes brickwall-limitteri kun ei ole ihan tasainen katto, vaan vähän overshootia saattaa esiintyä, ja esiintyykin.
 
CD-formaatti on sen verran vanha ja väljä standardi, että mukaan mahtuu monen tasoista cd-pyöritintä, virheenkorjausta ja muunninta. Jos lähdetään hakemaan maksimivoimakkuutta, pitää jossain vaiheessa vain toivoa, että suurimmalla osalla laitteista selvitään ilman pahaa häiriötä.

Mulla on jäänyt hyllylle pölyttymään Röde NT3 ja mun hankintalistalla olisi jokin stereopari rumpujen overeiksi.
Mitäs olette mieltä,kannattaisko mun ostaa toinen NT3 ja käyttää niitä ko tehtävään,vai kuinka tärkeää on,että mikit olisi keskenään matchattu.
Rahan ollessa vähän niinku kortilla,joten ajattelin säästää:)
Ei kuitenkaan liene ole niin halpaa suht kunnollista stereoparia markkinoilla,että sen saisi halvemmalla,kuin yhden kappaleen NT3:sia?

Mitäs olette mieltä,kannattaisko mun ostaa toinen NT3 ja käyttää niitä ko tehtävään,vai kuinka tärkeää on,että mikit olisi keskenään matchattu.
 
eiköhän roden kohdalla toleranssit pysy sen verran aisoissa, että toiseen samanmoiseen uskaltaisi investoida.

CD-formaatti on sen verran vanha ja väljä standardi, että mukaan mahtuu monen tasoista cd-pyöritintä, virheenkorjausta ja muunninta. Jos lähdetään hakemaan maksimivoimakkuutta, pitää jossain vaiheessa vain toivoa, että suurimmalla osalla laitteista selvitään ilman pahaa häiriötä.
 
Kiitosta Kivelle taas vastauksesta. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että tehtaalle lähtenyt masteri ei särkenyt, kun taas valmis tuote kyllä. Onko noilla monistusfirmoilla yleisesti jotakin perus tasonnostoa käytössä, joka selittäisi tämän eron?
 
Jep, mutta limitteriä pitänee koventaa vastaisuudessa.

Kiitosta Kivelle taas vastauksesta. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että tehtaalle lähtenyt masteri ei särkenyt, kun taas valmis tuote kyllä. Onko noilla monistusfirmoilla yleisesti jotakin perus tasonnostoa käytössä, joka selittäisi tämän eron?
 
Ei pitäisi olla, onhan kyseessä "1:1 digital transfer" eli pitäis olla just niinkuin alkuperäinen. Käytännössä kuitenkin kaikkea kummallista sattuu.
 
Selkeimmin eroja on siinä, millä soittimella kuunnellaan: klippaako vai ei?

Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että tehtaalle lähtenyt masteri ei särkenyt, kun taas valmis tuote kyllä.
 
Ensinnäkin, -0,3dBFS:n katto on sopivan yleispätevä. Joidenkin soittimien muuntimet ovat yksinkertaisesti niin surkeita, että ne on mitoitettu juuri selviämään hengissä nollatasosta, ja rutisevat takuulla.
 
Mutta jos valmis tuote rutisee ja master ei, jotain siellä on tapahtunut välissä.
 
Rippaapa valmis levy WAViksi ja laita se samplen tarkkuudella (täysin kohdalleen!) rinnan oman masterisi kanssa. Polariteetti nurin toisesta, ei väliä kumpi. Jos mitään ei kuulu missään kohdassa, se on digitaalinen kopio. Jos kuuluu, se ei ole sitä.
 
Sitten se, mitä on voinut tapahtua..
 
1) Joku on ollut urpo, ja ajatellut että "eihän tätä ole vielä masteroitu, mä vähän tästä"
2) Jos toimitit masterin fileinä, se meni eri sampleratella kuin mikä lopputulos on (sampleratekoversiossa tule yliampuvia piikkejä, jotka tosin eivät yleensä rutise)..?
3) Jos masterisi oli audio-CD, ja se sisälsi niin paljon datatason virheitä että sitä ei voinut suoraan monistaa, joku on vetäissyt sen kopioivalla CD-soittimella DA/AD-muunnosten läpi (olen joskus kuullut tällaistakin tehdyn, kuulostaa kyllä urbaanilegendalta)
4) Joku on ripannut virheellisen masterin ja tyrinyt jotain
 
Kokeile tehdä tuo vertailu, kiinnostaa itseänikin. Yritän aina välillä tehdä näitä itsekin ihan vain tsekatakseni mitä ketjussa tapahtuu.

Moi vaan!
 
Tähän alkuun jo ennen kysymystäni ilmoittaisin, etten oo lainkaan varma, onko tämä oikea palsta tälle kysymykselle. Eli jos on joku parempi paikka tälle aiheelle, niin kertokaa ihmeessä, ettei lähde keskustelu väärään suuntaan tai jotain...
 
Mutta kuitenkin:
 
Olen tässä aikeissa alkaa nauhotella juttuja koneelle, perus rummut ensin ja sitten kitarat, bassot ja laulut perästä päin. Kysymykseni koskee interface-valintaa. Ulkoisen aion hankkia, sen olen jo päättänyt. Oikeestaan koko ongelman voisi tiivistää näin:
 
Olen kahden vaiheilla: Alesiksen Multimix 16 FireWire vai Presonuksen Firepod (tai nykyään ilmeisesti fp10...)? Onko helpompaa ottaa vaan tavara koneelle tolla Presonuksella, vai onko Alesiksen mikseriosa hyvä juttu? Siis kannattaako ääntä muokata pahemmin ennen koneelle menoa? Presonuksessa kiinnostaa se, että niitä voi linkittää yhteen, eli kasvunvaraa on, toisin kuin Alesiksessa. Kertokaa mielipiteitä/kokemuksia.
 
Tässä kirjoitellessani tajusin, että olisin tietysti voinut vaan kysy, kumpi on parempi? Mutta mennään nyt näillä. Kiitoksia.

Mitenkä raitojen summaus analogitiskissä käytännössä toimii? Raitoja sisään koneelta ja jostaki mix outista ulos ja purkkiin? Olis mukava vaan oikeilla nupeilla säätää miksausta, hiirellä vääntely leipäännyttää. Ilmeisesti ois olemassa jonkinmoisia kontrollereita softille, vaan oliskohan analogihärveli kuitenki parempi, sais lisää etusia? Kontrollerin kanssa pelatessa tosin tulis vähemmän dada-muunnoksia..

Olen kahden vaiheilla: Alesiksen Multimix 16 FireWire vai Presonuksen Firepod (tai nykyään ilmeisesti fp10...)? Onko helpompaa ottaa vaan tavara koneelle tolla Presonuksella, vai onko Alesiksen mikseriosa hyvä juttu? Siis kannattaako ääntä muokata pahemmin ennen koneelle menoa? Presonuksessa kiinnostaa se, että niitä voi linkittää yhteen, eli kasvunvaraa on, toisin kuin Alesiksessa. Kertokaa mielipiteitä/kokemuksia.
 
Alesiksen mikseriosa on äänityskäytössä "tarpeeton". Mulla ainakin on kaikki eq:t jne aina flattina kun nauhotan.
 
Alesiksen hyvä puoli on se että siitä saa koneelle 16 raitaa - joskin vain kahdeksassa on mikkietuset, loput on stereolinjasisäänmenoina. Lisäksi saa vielä koneelle erikseen masterbussit jos haluaa äänittää 18 -raitaisesti. Toi bussien käyttöon kyllä aika kömpelöä käytännössä. Presonuksessa on taas vain 8 kanavaa, toiset 8 saa ostamalla toisen presonuksen, mutta ymmärtääkseni kolmatta ei enää voi samalla kertaa laittaa koneeseen kiinni - voin kyllä olla väärässäkin.
 
Eli kiteytyksenä:
 
Alesis = 16 raitaa joista 8 mikkisisäänmenoilla, seuraavat 8 saa käyttöön hommaamalla mikkietusia.
 
Firepod = 8 raitaa joissa kaikissa mikkietuset, seuraavat 8 saa käyttöön ostamalla toisen firepodin.

Alesis = 16 raitaa joista 8 mikkisisäänmenoilla, seuraavat 8 saa käyttöön hommaamalla mikkietusia.
 
Kiitti vastauksesta! Sen verran vielä tosta 16 raitasesta systeemistä, että sullahan on etusien virkaa ajamassa joku pikkumikseri, eikö? Siis inserteistä Alesiksen linjasisääntuloihin? Millainen? Voisitko ehdottaa jotain Alesiksen kaveriksi?

toiset 8 saa ostamalla toisen presonuksen, mutta ymmärtääkseni kolmatta ei enää voi samalla kertaa laittaa koneeseen kiinni - voin kyllä olla väärässäkin.
 
Max. 3 Firepodia voi kytkeä samanaikaisesti. Presonuksen sivuilla on ohjeet tätä varten jos kolme noita aikoo hankkia.

Kiitti vastauksesta! Sen verran vielä tosta 16 raitasesta systeemistä, että sullahan on etusien virkaa ajamassa joku pikkumikseri, eikö? Siis inserteistä Alesiksen linjasisääntuloihin? Millainen? Voisitko ehdottaa jotain Alesiksen kaveriksi?
 
Mulla on satasella Mnetin torilta ostettu käytetty 16 -kanavainen Behku hoitamassa etusten virkaa. Ihan hyvin pelittää, mitä nyt muutaman kanavan gainit vähän pätkii... Pitäisi varmaan hommata joku toimiva miksutin, tai ainakin huoltaa toi ;-)
 
Käytännössä mikä vaan mikseri tosiaan käy, kunhan siinä on insertit tai direct outit kanavissa. Mulla itselläni on kytketty se Behku inserteistä, koska ne tulee ennen eq:ta ja kanavaliukua. Inserttien käyttö vaatii erikoispiuhat, mun tapauksessani behkun päässä on 6.3mm stereoplugit joiden tip ja ring on juotettu yhteen (monotettu), alesiksen päässä tavalliset 6.3 mm monoplugit. Tällä kytkennällä tota ulkoista mikseriä voi käyttää normaalisti (meillä lähinnä vaan laulut PA:han), ilman että EQ ja volasäädöt vaikuttavat koneelle siirtyvään matskuun.

Max. 3 Firepodia voi kytkeä samanaikaisesti. Presonuksen sivuilla on ohjeet tätä varten jos kolme noita aikoo hankkia.
 
Ok - kits tiedosta.

Terve!
 
Tämä ketju vaikuttaa sopivalta paikalta kyssärille:
Mulla on pidemmän aikaa ollut NT-3-pari käytössä. Hiljattain huomasin, että toinen mikrofoni antaa n. 10dB hiljaisempaa ääntä samoilla gaineilla samassa kohteessa. Äänenlaadussa en huomaa kuitenkaan eroja (en ole ihan suoraa AB-vertailua kumminkaan tehnyt, lähinnä erilaisia stereomikityksiä). En ole vielä mikkejä uskaltanut kunnolla avata, sillä mikki oli kasattu vähän hankalanoloisesti. Mikäköhän ihme on voinut kosahtaa ja voiko tuota korjata itse?

En ole vielä mikkejä uskaltanut kunnolla avata, sillä mikki oli kasattu vähän hankalanoloisesti. Mikäköhän ihme on voinut kosahtaa ja voiko tuota korjata itse?
 
eihän niissä vaan ollut pad-kytkintä, kun rungon ruuvaa auki paristokotelon kohdalta? vai muistelenko nyt milabin puikkoja...

Varsinaisesti ei ole tullut paljoa testailtua kaikkia mikkejä mutta tämä nyt kummastuttaa. Pistin AKG C1000 mikin Audiointerfaceen ja nauhoittelin,toimii. Nyt tänään testasin ekan kerran mikserillä.
Laitoin mikin ja piuhat kiinni,mikserin päällä,phanthomin päälle ja test, test,, Mitään ei kuulu vaikka kuinka volaa säätää :( Muut mikit kyllä toimii mutta ei kumpikaan C1000.. Kuullokkeilla siis testasin..
Mikserinä toimii Behringerin MX 802A.
Apuvaaa,,,,