Studiotyöskentely ›

Myönnän, olen humalassa.
 
Siitäkin huolimatta ajattelin että voisi olla hyvä rako avata pieni thread, jossa voisi viisastua aiheesta digitaali- ja analoginauhoituksen hyvät ja huonot puolet. Itse aloittelevana Cubase-miehenä vieroksun ajatusta "vanhahtavasta" analogitekniikasta. Lukuisat asiat hoituvat niin paljon helpommin digitaalitekniikalla. Ammattitaitoni ei riitä erittelemään sen kummemmin tarkkoja teknisiä speksejä, mutta olisi mukavaa kuulla "vanhojen jäärien" mielipiteitä kumpaisenkin tyylisuunnan hyvistä ja huonoista puolista. Tottakai tutut sloganit "analogin lämmöstä" ja muusta sellaisesta on jokaisella tiedossa mutta kaipaisin sellasta yleistä debattia esim seuraavista aiheista:
 
-kuinka helposti nauhaprojekti siirtyy studiosta toiseen?
-miten nauhan mekaaninen kulutus vaikuttaa soundiin?
-miten helppo analogitekniikalla on toteuttaa esim Sen Suuren Soolotilutuksen vaatimat 150 ottoa? kuluuko nauha?
-millaiset projektit toteuttaisit ehdottomasti nauhoilla, mitkä digitaalisena?
-yms yms.
 
Tälle 90-luvulla varttuneelle "hukatulle sukupolvelle" olisi varsin hyödyllistä kuulla kokemuksia ja mielipiteitä siitä, miten hommat "silloin vanhaan hyvään aikaan" toteutettiin.
 
(tällä hetkellä tän threadin aloitus tuntuu järkevältä, jos kuitenkin tuli humalatilasta johtuva virhearvio niin poistakaa/antakaa tippua)

Ookko tehnyt suurta miksausta Cubasella, ja ihmetellyt kun sitä valmista tiedostoa kuunnellessa tuntuu että jotain puuttuu, verrattuna siihen miltä teos kuulostaa Cubasessta kuunnellessa? Ajattelin jotta jos kiertäisi tämän silleen että tekisi loppumiksauksen analogisena. Raidat sopivasti ryhmiin ja äänikortin 10 ulostuloa käyttöön -> mikseri -> takaisin koneelle. Jos ois vielä joku komea vähän hyvempi mikseri.
 
Rummut ja särökitarat äänittäisin mieluusti kelalle, ja sitten ehkä siitä koneelle 192khz:nä :). Tuolla kaapissa on 8-raitainen kelamasiina, mutta ei sitä oikein tule käytettyä. Painaakin mokoma 30kg, ja vaatisi vähän huoltoa. Asian vierestä, olettekos koskaan katsonut miltä näyttää 10khz-siniaalto 44.1 khz:nä, siinähän on vain neljä näytettä per aalto.

Asian vierestä, olettekos koskaan katsonut miltä näyttää 10khz-siniaalto 44.1 khz:nä, siinähän on vain neljä näytettä per aalto.
 
Ja tällä haluat osoittaa...., mitä? Muutakin, kuin että et ymmärrä digitaalisen äänentallennuksen perusperiaatteita?-)
 
Luepa täältä (http://www.spectrumsdi.com/ch3.pdf) luku "Sampling theorem" (s.39) niin se ehkä valaisee asiaa hieman.
 
Koko "The Scientist and Engineer's Guide to Digital Signal Processing" kirjan voi ladata pdf-muodossa täältä: http://www.dspguide.com/pdfbook.htm . Tuon opuksen kun jaksaa kahlata läpi niin silloin saattaa jo pikkasen jotain ymmärtääkin digitaalisista äänen-, ja vielä yleisemmin, signaalinkäsittelysta.

Eiku sitä vain että se on ruman näköinen. :)

Molemmilla noilla on tietty puolensa, sekä hyvät että huonot. Sanoisin mielipiteenäni, että kun saa molemmat toimimaan kimpassa keskemään ja saa vielä parhaan mahdollisen tuloksen ulos sekä analogi että digi vermeistä, niin on saavuttanut äänittämisen/miksaamisen korkean (ei korkeimman) tason.
 
J. Pekka Mäkelä sanoo kotistudio kirjassaan jotenkin näin että "kun on analoginen 4-raituri käytössä, joutuu hyödyntämään sen laitteen jokaisen ruuvin ominaisuudet". Yhdyn tuontapaiseen helpolla. Mutta onhan se mukavaa kun ei tarvitse tehdä kokoajan välimiksauksia, kun jo keskiverto pc:llä pyörii 32 raitaa ja nippu plugareita ihan kivasti.
 
Rummut on ainakin minusta mukava äänittää nauhalle jo ihan nauha kompression ja fiiliksen takia, ja siirtää siitä sitten koneelle.
 
Pakko loppuun huomauttaa, että "vanhahtava" analogitekniikka on edelleen kovassa käytössä esim. etusissa (putkien lämpöä) ja miksereissä... Ymmärrän toki että tarkoitat tässä analogista äänentallennusta. :)

Kyllähän mäkin oon analogisaundin puolestapuhuja. Vaivalloisuus vain arveluttaa. Mutta just kaikki tollaset jipot että äänittää eka instrumentin koneelle, siitä nauhurille ja siitä takas koneelle on aika vekkuleita. En oo kokeillu tosin.

Vanhahko threadi, mut pakko sanoa että paras koskaan käyttämäni yhdistelmä äänittäessä oli 48 raidan Protools HD kytkettynä isoon inline-analogitiskiin. Tuli 'best of both worlds' sangen vaivatta, ja noissa isoissa analogitiskeissä on useesti ns. patchpanel jossa voi reititellä signaalia sangen vapautuneesti paikasta toiseen, ja kun kerran inline-kapineessa on kaksi erillistä signaalitietä, oli sangen lystikästä kun tajus, että about jokaisen soittajan luurikuuntelun voi väsätä juuri mieleisekseen eq:ta ja kaikuja myöten - protoolsiin menevää signaalia kun ei juuri equtella tartte. Sen voi tehdä sitten downmixiä vääntäessä.

Kyllähän mäkin oon analogisaundin puolestapuhuja. Vaivalloisuus vain arveluttaa. Mutta just kaikki tollaset jipot että äänittää eka instrumentin koneelle, siitä nauhurille ja siitä takas koneelle on aika vekkuleita. En oo kokeillu tosin.
 
Niin, 'digitaalilapsi' täälläkin. Isolla ANAtiskillä miksaaminen on kyllä hupia... Mutta toimii tuo ITB:kin.
 
Olen parhaimmillani ajanut laadukkaan kelan läpi joku 40-50 raitaa alunperin diginä äänitettyä matskua. Sitten kun saa ne takasin synkkaan alkuperäisten kanssa voi Playlistiltä valita kumpaa käyttää! Anaa olen sitten yleensä käyttänyt... :)
 
Mutta tämä vaan semmoisiin proggiksiin jotka tuntuvat TARVITSEVAN moista efektiä. Kaikkia en näin tee, myös budjetti- ja vaivalloisuussyistä.

Niinhän ne isot pojatkin sanoo että digitaalivehje on parhaimmillaan vain moderni kun analoginen on aina ajaton.

Eipähän tähän varmaan mitään yksiselitteistä vastausta löydy ja asioilla on puolensa. Digitaalinen on helpompaa ja nopeampaa ja halvempaa ja teknisiltä ominaisuuksiltaan yleensä paremmat mittaustulokset omaavaa. Analoginen taas kalliimpaa, työläämpää, epävarmempaa, hankalampaa, hitaampaa mutta ah, niin analogista.
 
Hirveästi ei omia kokemuksia ole todella hyvistä analogisista moniraitatallentimista, joten paha mennä vertailemaan. Ne ketä olen päässyt aiheesta haastattelemaan ja ovat oikeasti itse kokeilleet ja vertailleet ovat liputtaneet analogisen puolesta, mikäli soundi on ainut kriteeri. Ominaisuuksiltaan digitaaliset hakkaavat analogisen mennen tullen. Analoginen master kuulosti oman levyn miksauksesta mielestäni paremmalta kuin DAT (Studer A80 vs.Sony PCM 2700A).
 
Mutta noista kaiken maailman mallintavista digitaalivehkeistä voin sanoa, että yksikään laite tai softa mitä olen kuullut ei ole kuulostanut yhtä hyvältä - saati sitten paremmalta - kuin se alkuperäinen mitä on mallinnettu ja tämä pistää ainakin meikäläisen vielä epäilemään.

En ole mikään kaiken kokenut jäärä mutta kokemusta on analogiäänityksistä jonkin verran. Olen nauhottanut kerran 2" 16-raita Otarille, toisen œ" 16-raita Fostexille ja aika monta kertaa 1/4" 4-raitureille. Täytyy kyllä sanoa että silmät aukes sillä Otari kerralla kun kuuli nauhotettua soundia. Nauhurilla ja nauhurilla on väliä.
 
Nykyään omassa kotistudiossa yritän loihtia analogi/nauha lämpöä digitaalinauhotuksiin sen minkä pystyn.
 
-kuinka helposti nauhaprojekti siirtyy studiosta toiseen?
 
Jos on laitteet niin helpostikin. Siis jos haluaa nauhakakun siirtää tietokoneelle niin tarvii olla vain riittävästi rännejä koneeseen sisään. Voihan niitä esim. 8 kerrallaankin ottaa mutta sitten joutuu vähän synkkailemaan raitoja.
 
Pro tools, paremmat logicit ja varmaan muutkin "pro" softadigiraiturit ymmärtää OMF-tiedostoja joka on kai jonkinlainen stardardi siirrettäessä matskuja tietokoneraitureiden välillä.
 
-miten nauhan mekaaninen kulutus vaikuttaa soundiin?
 
Muutos on niin vähittäistä että sitä on vaikea huomata enkä usko että hyvillä nauhureilla (esim. Otari) edes katoaa kovin paljon. Mulla ei ole kokemusta överiksi menneestä hinkkaamisesta nauhakoneen kanssa.
 
-miten helppo analogitekniikalla on toteuttaa esim Sen Suuren Soolotilutuksen vaatimat 150 ottoa? kuluuko nauha?
 
Kyllä nauha kuluu ja siten 150 ottoa ei ole järkevää tai edes mahdollista (en ole testannut). Kyllä mä näkisin 150 ottoa ongelmana pelkästään harrastelijahommissa. Tosi musiikkitaiteilija ei tarvitse ihan noin montaa ottoa. Tämä digitaalinauhoitus on tehnyt mahdolliseksi sen että ihimiset jotka ei osaa soittaa tai laulaa kovin hyvin välttämättä, voi saada aikaiseksi hyvälaatuisisakin nauhoituksia. Tämä on tietysti hyväkin asia harrastelijapuolella. Tällä mystisellä ns. pro puolella se on huijausta :)
 
-millaiset projektit toteuttaisit ehdottomasti nauhoilla, mitkä digitaalisena?
 
Mulle kelpaisi nauha ihan kaikessa äänityksessä mut laulu,rummut, kitarat, basso, koskettimet, vasket nyt ainakin. Siirtäisin sitten miksausta varten kovalevylle ja miksaus analogitiskillä käyttäen hyväksi kuitenkin koneen digitaalimikseriä esim. plugareissa ja automaatiossa.
 
Tässä mun musiikkiteknologinen toiveuni. Niin ja sais ne biisitkin olla hyviä ;)

Meillä on käytössä Korgin D1600 ja vanha 2-raitainen Revoxin kelanauhuri. Mitä mieltä olette, kannattaisiko ajaa valmis, D1600:lla äänitetty ja miksattu materiaali lopuksi kelanauhurille ja siitä uudelleen masteroitavaksi tietokoneelle? Vai vasta kaikkein viimeiseksi kelanauhurille? Saisi sitä nauhasaturaatiota kehiin ;-)

Meillä on käytössä Korgin D1600 ja vanha 2-raitainen Revoxin kelanauhuri. Mitä mieltä olette, kannattaisiko ajaa valmis, D1600:lla äänitetty ja miksattu materiaali lopuksi kelanauhurille ja siitä uudelleen masteroitavaksi tietokoneelle? Vai vasta kaikkein viimeiseksi kelanauhurille? Saisi sitä nauhasaturaatiota kehiin ;-)
 
Kokeiluhan ei ihan hirveästi vaadi ponnisteluja... itse kyllä kokeilisin. Sormet syyhyää mullakin päästä ton nurkassa seisovan Otarin (MX-5050 MKIII) masternauhurin kimppuun sopivan mikasuksen kanssa. Niin ja ainakin ensialkuun kokeilisin niin päin, että ennen masterointia nauhalle ja siitä nauhalta sitten masteroiden.

Pro tools, paremmat logicit ja varmaan muutkin "pro" softadigiraiturit ymmärtää OMF-tiedostoja joka on kai jonkinlainen stardardi siirrettäessä matskuja tietokoneraitureiden välillä.
Tohon OMF:ään en luottais. Omat kokemukset siitä on kyllä negatiivisiä. Ihan uusimmasta Logicista en tiiä mut ei toimi viel oikein kuutosessakaan...tai sit vika on PT:ssä.

Tohon OMF:ään en luottais. Omat kokemukset siitä on kyllä negatiivisiä. Ihan uusimmasta Logicista en tiiä mut ei toimi viel oikein kuutosessakaan...tai sit vika on PT:ssä.
 
Joo usein kuulee ihmisiltä kuinka OMF ei toimi mutta on se joskus mulla toiminutkin (vain pari kertaa oon joutunut käyttään). OMFistakin on useita eri versioita joka sekottaa soppaa niinkuin minkä tahansa muun softan kanssa. On totta että OMFin varaan en laskisi yhtää ennen perusteellista testausta.

Tohon OMF:ään en luottais. Omat kokemukset siitä on kyllä negatiivisiä. Ihan uusimmasta Logicista en tiiä mut ei toimi viel oikein kuutosessakaan...tai sit vika on PT:ssä.
 
Joo-o. Kandee ensin testata ja selvittää toiminta kahden käyttämänsä ympäristön välillä, ennen kuin mitään oikeaa rupeaa siirtelemään. Nimimerkillä: Hollolan ja Helsingin väliä OMF-fileiden vuoksi kalliilla studioajalla suhaillut.