Studiotyöskentely ›

En oo ihan varma mikä noista palvelis tarkoituksia parhaiten. Kotipajaan hommaisin lisää tavaraa. Mielessä on pyörinyt että joku putkella toimiva värkki olisi seuraava hankinta.
 
Eli perusmikkejä on jo ne 57:t ja58:t + pari tsm 87 isokalvosta konkkaa ja Akg 2000b konkka. ja Akg 430 puikkokonkka.yms.perussälää
 
Mutta olisikos tollasesta putkimikistä lisähyötyä esim lauluille jotka pitäis saada jotenkin "läsnäolevan lämpimiksi"??
Vai millanen olisi sellanen nauhamikki tohon tarkoitukseen/muuhunkin käyttöön?
 
Vai sittenkin putkietunen:
 
Yksi halpis (alto) putkietuaste mul oli mut en ollut tyytyväinen sen aikaansaannoksiin. Olisiko muita mahd. merkkejä
 
Vai kompura?
 
Kuten arvata saattaa tällähetkellä räkissä on vain sitä B:llä alkavaa kompressoriosastoa.
 
Putkikompurallahan olis tietysti ehkä eniten käyttöä äänityksissä mut auttaisko se tohon laulunlämmitykseen oleellisesti?
 

 
Rahaa olis joku 350 eur käytettävissä joten Halpamerkeissä täytyy vielä pysyä. Suositelkaahan jotain jos olette tutkinut moisia. (esim T.bone tai mlx putkimikkejä)
 
Ai niin torilla olis AKG Solid Tube myynnis hinta hieman yli budjetin mut jos söisin vähän vähemmän kuukauden niin kannatasko500 e laittaa tohon?
 
T Janne

Halpaluokan etuasteissa putki toimii lähinnä tehosteena maustamassa signaalia. Suosittelisin tuolla budjetilla ostamaan sen solid tuben, tai sitten vaikka kompuran, jolloin laitteella tekee muutakin kuin ihailee "putkisaundia".
 
Tässä muuten mielenkiintoinen sähköposti Behringeriltä:
 
"Almost any sub-$800 'tube' mic preamp and processor on the market from BEHRINGER and many other brands (and certainly most anything in the 'low hundreds' of dollars) use a similar style of lower-voltage 'starved plate' or a 'tube on the output' design, which allows a manufacturer to impart a controllable 'tube' effect on the sound, without the greatly increased expense involved in running the plates at a high voltage of over 100 volts, such as the much larger and more expensive power supply considerations that would be involved in a high-plate-voltage, class-A design, for example.
 
What it really comes down to is whether the product performs acceptably and sounds good to you and does the job it's supposed to do. If a high-plate-voltage, class-A design is important to you, unfortunately you will need to spend quite a bit more money (closer to $1000, and possibly much more) for something like a Manley, Universal Audio, Avalon, or Sebatron preamp, where the tubes are running at a high plate voltage and the actual amplification stages are done with tubes - however that doesn't mean that other types of designs are a 'trick' if they get the job done in a different way"

Nauhamikki voi olla hyvä esim. sähkökitaran äänitykseen tai rumpujen overheadina. Laulun kanssa on niin ja näin, ainakin täytyy varoa hirveästi ettei puhalla mikkiin koska sen saa puhaltamalla rikki.
 
EH:lla on halpa putkietunen (Electro Harmonix 12AY7 Mic Preamp) joka käyttää korkeampaa anodijännitettä. Sitä voi ostaa esim. Uraltonesta (www.uraltone.com) webshopista Kitaraefektit osastolta 211 EUR hintaan.

Ja sitten sellainen laite joka kannattaa laittaa ostoslistalle: FMR Audion RNLA, eli nimestä päätellen LA4/2A osaston kompura:
http://www.fmraudio.com/RNLA7239.htm

Ja sitten sellainen laite joka kannattaa laittaa ostoslistalle: FMR Audion RNLA, eli nimestä päätellen LA4/2A osaston kompura:
http://www.fmraudio.com/RNLA7239.htm
 
Joo, tota oon ite kattellut, mutta mistähän sitä sais..
 
RNC:kin on kyllä ihan jees, joskin neutraalimman kuuloinen kuin mitä tuosta RNLA:sta luvataan.
 
...

Nauhamikki voi olla hyvä esim. sähkökitaran äänitykseen tai rumpujen overheadina. Laulun kanssa on niin ja näin, ainakin täytyy varoa hirveästi ettei puhalla mikkiin koska sen saa puhaltamalla rikki.
 
Häh. eiks noi kestä ihan hurjia äänenpaineita speksien mukaan? vai tarkoititko puhaltamisella sitä "taiteilijaelämän" aikaansaamaa oksennusrefleksiä.
 
JOO tollanen ameriikan herkku olis aika hyvä luultavasti. Sivujen mukaan Englannissa olis joku jälleenmyyjä. ja virta- adapterejakin on saatavilla. Osaisko joku niinpaljon kauhiasti Englantia et kysyis saako noita tilattua/paljon maksaa Suomeen.

Joo, tota oon ite kattellut, mutta mistähän sitä sais..

RNC:kin on kyllä ihan jees, joskin neutraalimman kuuloinen kuin mitä tuosta RNLA:sta luvataan.

 
Ei muutakun kimppatilaukset taas vetämään...? :)

Ei muutakun kimppatilaukset taas vetämään...? :)
 
Jaa mistä? Kyllä mä olen messissä jossei tarvitse jostain kuusta pistää pakettia noutoon..
 
...

Niin, mikäs se pulju nyt oli mistä viimeksi fmr:t tilattiin? Ruotsistahan se oli. Kyllähän Thomannkin näyttää fmr:ää myyvän, muttei ole tainnut varastossa olla vielä yhtään, ainakaan noita rnla:peja.

Häh. eiks noi kestä ihan hurjia äänenpaineita speksien mukaan? vai tarkoititko puhaltamisella sitä "taiteilijaelämän" aikaansaamaa oksennusrefleksiä.
 
Ei. Nauhamikki ei kestä paljon mitään, mutta herkkä se on.
 
Eräs suht kuuluisa suomalainen muusikko tarvitsi virvelisamplea; no, mikki käteen ja toisella kädellä kopauttamaan virvelin kalvoa. Ihmetys oli suuri kun ääni hävisi kuin isku olisi geitattu heti alusta; tarkemmin tutkittaessa se ribbon-mikin nauha löytyi liiskautuneena mikkirungon perältä.
 
Ribbon on hyvin ohutta haitariksi taiteltua foliota. Sitä pitää varoa tosissaan.

Ribbon on hyvin ohutta haitariksi taiteltua foliota. Sitä pitää varoa tosissaan.
 
Näin. Pienestä puhalluksesta lähtee yläpäät ja kunnon puuskasta ääni kokonaan. Sama homma jos vaikka tiputat vehkeen - fatal error.

Kyllä noi monet ribbonit itseasiassa kestävät äänenpainetta isojakin määriä, mutta ilman liike tappaa helposti. Vaikkapa noi Royerin mikit kestää säröytymäti 130-135db.

Isot pojat maailmalla juttelevat, että tärkeysjärjestys olisi jotain tällaista:
1. hyvä biisi ja sovitus
1. hyvä esiintyjä / lähtösoundi
3. ääni-insinöörin taitavuus
4. tila
5. mikki
6. etunen
7. ad-muunnin
Kannattanee miettiä, että missä kohdin listaa kelattaessa tulee ensimmäinen heikko lenkki vastaan. Itse kompastun viimeistään kohtaan 3...
 
Putkista sen verran, että olen joskus päässyt kuulemaan maailmanluokan putkietusta ja putketonta etusta rinnakkain. Hyvän soundin saa kyllä ilman putkeakin, mutta huonosta etusesta ei välttämättä ole mihinkään vaikka olisi putkikin. Pienellä budjetilla toimittaessa minä kyllä jätän putkivekottimet rauhaan.

Ei. Nauhamikki ei kestä paljon mitään, mutta herkkä se on.
 
Nimenomaan nauhamikit eivät ole tyypillisesti erityisen herkkiä (merkityksessä senisitivity), joten gainia joutuu vääntämään
melko lailla.
 
Tyypillisesti ne kestävät myös suuria äänenpaineita. (Esim Oktava 135 dB SPL)
 
Mitä ne eivät kestä, on suuret ilmanpainevaihtelut, siis ilmapärskäykset, mikrofoniin puhaltaminen esimerkiksi. Sama koskee täräyttämistä pudottamalla, mikrofonia kopauttamalla jne.
 
Että tässä merkityksessä ne ovat herkkiä.
 
Lisäksi jotkut eivät siedä phantom-virtaa.

Isot pojat maailmalla juttelevat, että tärkeysjärjestys olisi jotain tällaista:
1. hyvä biisi ja sovitus
1. hyvä esiintyjä / lähtösoundi
3. ääni-insinöörin taitavuus
4. tila
5. mikki
6. etunen
7. ad-muunnin
Kannattanee miettiä, että missä kohdin listaa kelattaessa tulee ensimmäinen heikko lenkki vastaan. Itse kompastun viimeistään kohtaan 3...
 
Eiku kotistudiotahan rakennetaan just päinvastasessa järjestyksessä ;-) noh ehkä mä kompastun jo tohon ekaan oli suunta mikätahansa.
 
Kimppaan olisin lähössä myös mukaan kos joku saa aikaseksi alkaa puuhata sitä fmr..äää