Studiotyöskentely ›

Löysin vanhoista romuistamme vanhan Behringerin kompressorin (n. 15 vuotta sitten ostettu). Käytimme sitä aikanaan limitterinä suojaamassa PA-kamoja.
 
Nyt kiinnostaisi testata sitä äänityshommissa. Mihin väliin tuo vehje kannattaa laittaa, efektilenkkiin, mikserin ja äänityslaitteen väliin vai jonnekin muualle?
 
Minkälaisia asetuksia kannattaisi käyttää lähtökohtana esim. koko bändin livenauhoituksessa (kokonaisuudelle) ja toisaalta tehtäessä moniraitaäänityksiä eri instrumenteille (laulu, rummut, kitarat, basso)?
 
Ratio
Threshold
Attack
Level
 
Voidaanko, tai onko tapana säätää kompressoinnin määrää myös efektilenkissä vai pelkästään kompressorin asetuksista?

Nyt kiinnostaisi testata sitä äänityshommissa. Mihin väliin tuo vehje kannattaa laittaa, efektilenkkiin, mikserin ja äänityslaitteen väliin vai jonnekin muualle?
 
Kanavainserttiin.
 
Minkälaisia asetuksia kannattaisi käyttää lähtökohtana esim. koko bändin livenauhoituksessa (kokonaisuudelle) ja toisaalta tehtäessä moniraitaäänityksiä eri instrumenteille (laulu, rummut, kitarat, basso)?
 
Ei kannata kompressoida koko bändiä Behringerillä.
 
Kysyttäessä nyrkkisäännöistä kompressorin arvoiksi, LLAKYn audiotekniikan opettaja Matti Adolfsen lohkaisi aikoinaan sattuvasti: "Laitteet toimii keskiverrosti, kun potikat osoittavat suoraan ylöspäin." Toinen, varovaisempi mutta yhtä suosittu koulukunta on laittaa potikat osoittamaan kello 10een.
:-)
 
(EDIT: Multa meni monta vuotta oppia säätämään kompressori oikein, enkä osaa sanoa muuta kuin että kannattaa miettiä tarkkaan, mitä mikäkin säädin äänelle tekee. Sellaisia tässä kerrottavia nyrkkisääntöjä ei ole, paitsi että lievä kompressointi on alle 2,5:1, kitaroissa joku 6:1 voi taas toimia hyvin. Behringerin potikoissa olevat numerot eivät kuitenkaan vastaa todellisuutta.)
 
Voidaanko, tai onko tapana säätää kompressoinnin määrää myös efektilenkissä vai pelkästään kompressorin asetuksista?
 
Kompressoria ei laiteta efektilenkkiin. Koskaan.

"Laitteet toimii keskiverrosti, kun potikat osoittavat suoraan ylöspäin." Toinen, varovaisempi mutta yhtä suosittu koulukunta on laittaa potikat osoittamaan kello 10een.
 
Yksi koulukunta kai pistää kaiken yhteentoista (äärimmäinen kaakko). Kiitos vastauksista.

Yksi koulukunta kai pistää kaiken yhteentoista (äärimmäinen kaakko).
 
Klo 11 on roudarin valinta. Marhall 11 on sitten N. Tufnel -koulukuntaa.
 
Tuolta kantsii lukasta myös noi Reiskan jutut läpi kompressoreista & muista: http://www.nettiteatteri.com/reiska/index.htm

Kompressoria ei laiteta efektilenkkiin. Koskaan.
 
Joskus kyllä erittäin paljon puristetun materiaalin sekoittaminen kompressoimattomaan signaaliin toimii erittäin hyvin. Esim. rumpuihin saa sellaista ylimääräistä "räyhää ja napsua", kun laittaa överiksi vedetyn kompuran hiljaa taustalle.

Kompressoria ei laiteta efektilenkkiin. Koskaan.
 
Ei ole olemassa mitään "ei koskaan"...
Lukekaapa vaikka Niklas Flycktin haastattelu tuoreimmasta riffistä. Hän on nk. "paralel compressing" koulukunnan miehiä, eli ajaa kompuroita auxeista ja miksaa sitä sitten sopivassa suhteessa alkuperäiseen ääneen. Mikä on sinänsä ihan perusteltua, nimittäin alkuperäisen soundin transientit ja dynamiikka säilyvät koskemattomina. Samaa suosii mm. Dan tigerstedt laulun työstössä jossa signaali jaetaan kahtia toiseen vähemmän kompuraa ja toiseen enemmän. Itse olen viimeaikoina siirtynyt käyttämään usein juuri laulussa auxissa olevaa kompuraa tuomaan laulajalle "hartiat". Samoin rumpujen NYC kompressointi on todella yleistä.
 
Miten kivellä tollanen kömmähdys pääsi käymään?

Miten kivellä tollanen kömmähdys pääsi käymään?
 
Ei ole kömmähdys, mä olen itse kova NY-kompression diggari, mutta ensin opetellaan säännöt, sitten aletaan rikkoa niitä.
 
Jos mä ajan rinnakkain kompressoitua ja kompressoimatonta signaalia, en suinkaan laita kompressoria pöydän efektilenkkiin (AUX), ne on varattu kaiuille ym. (ja niitä on mulla muutenkin liian vähän, 6), vaan otan kanavalähdöstä (SEND) toiseen kanavaan signaalin, ja sen toisen kanavan inserttiin kytken kompressorin. Sitten näitä kanavia sekoittaen säädän kompressoidun ja kuivan signaalin tasoa.
 
Lopputulos on sama kuin lenkkiä käytettäessä, mutta tällai homma on mun mielestäni tehty nätimmin; yhdellä hyppylangalla pöydän omassa paneelissa. (Ja AUXeihin en palauta mitään mikä olisi menossa tallentimeen (koska aux returneissa ei ole EQ:ita), vaan niihin tulee mm. CD-soitin ym referenssisälää.)
 
Mutta totta kai mitä vain voi kytkeä miten vain, lopputulos ratkaisee. On kumminkin hyvä opetella muutama tavallisempi tapa, ennen kuin alkaa nyhtää piuhoja irti pöydän ja mankan takaa, kytkeäkseen laitteet sinne eikä patchbayhin
;-D

Toi parallel compressing ei varmaankaan toimi jos käytössä on digiteknikalla toteutettu kompressori? Ajattelin vaan kun digilaitteen läpi mennessä kompressoituun signaaliin tulee väkisinkin pieni latenssi, joka alkuperäiseen signaaliin summattuna aiheittaa vaihevirhettä joka saattaa pilata muuten hyvän idean käytännöntoteutuksen.

Toi parallel compressing ei varmaankaan toimi jos käytössä on digiteknikalla toteutettu kompressori? Ajattelin vaan kun digilaitteen läpi mennessä kompressoituun signaaliin tulee väkisinkin pieni latenssi, joka alkuperäiseen signaaliin summattuna aiheittaa vaihevirhettä joka saattaa pilata muuten hyvän idean käytännöntoteutuksen.
 
Jos sulla on digitaalinen tallennusalusta, voit kenties joko:
 
a) laittaa päälle raitakohtaisen latenssinkorjauksen, joka viivästää kuuntelua hieman, mutta mitä väliä sillä on jos et oo trackaamassa = soittamassa?
 
b) valmistaa kompressoidun raidan, ja töniä sitä oikealle kohden.
 
c) tehdä rinnakkaiskompressoinnin plugareilla.
 
EDIT: Äh, eihän näistä oo mitään iloa. Mitä ajattelinkaan? Lisää kahvia, sori!
 
Jos räkkilaite on tarkoitettu käytettäväksi signaalitiessä, siinä ei oikein saa olla niin suurta latenssia että se vaikuttaisi.

Ei ole kömmähdys, mä olen itse kova NY-kompression diggari, mutta ensin opetellaan säännöt, sitten aletaan rikkoa niitä.
 
Jos mä ajan rinnakkain kompressoitua ja kompressoimatonta signaalia, en suinkaan laita kompressoria pöydän efektilenkkiin (AUX), ne on varattu kaiuille ym. (ja niitä on mulla muutenkin liian vähän, 6), vaan otan kanavalähdöstä (SEND) toiseen kanavaan signaalin, ja sen toisen kanavan inserttiin kytken kompressorin. Sitten näitä kanavia sekoittaen säädän kompressoidun ja kuivan signaalin tasoa.
 
Lopputulos on sama kuin lenkkiä käytettäessä, mutta tällai homma on mun mielestäni tehty nätimmin; yhdellä hyppylangalla pöydän omassa paneelissa. (Ja AUXeihin en palauta mitään mikä olisi menossa tallentimeen (koska aux returneissa ei ole EQ:ita), vaan niihin tulee mm. CD-soitin ym referenssisälää.)
 
Mutta totta kai mitä vain voi kytkeä miten vain, lopputulos ratkaisee. On kumminkin hyvä opetella muutama tavallisempi tapa, ennen kuin alkaa nyhtää piuhoja irti pöydän ja mankan takaa, kytkeäkseen laitteet sinne eikä patchbayhin
;-D
Jeps. Aivan totta.

Jos sulla on digitaalinen tallennusalusta, voit kenties joko:
 
a) laittaa päälle raitakohtaisen latenssinkorjauksen, joka viivästää kuuntelua hieman, mutta mitä väliä sillä on jos et oo trackaamassa = soittamassa?
 
Tarkoitin, että jos analogimikserin kanssa käyttää digiefektiä kuvailemallasi tavalla niin silloin digiefektissä efektin prosessointiin käytetty aika eli ylimääräinen viive aiheuttaa vaihesiirtymän kompressoidun ja suoran signaalin välille kun ne mikserissä summataan jälleen yhteen. Ongelmaahan ei ole jos suora ja efektoitu signaali kulkee saman laitteen läpi, mikä lienee normaali tapaus, vaan vasta kun suora signaali ohittaa digilaitteen ja summataan viivästetyn signaalin kanssa niin tällöin syntyy ongelmia. Toisaalta tuohan voi tuoda mielenkiintoisia eq muutoksia kun perinteisen kampasuodinilmiöön lisätään signaalin dynamiikasta riippuva elementti;-)
 
Tämä on vain esimerkki niistä ongelmista joihin sattaa törmätä jos on tottunut analogitekniikkaan ja soveltaa sieltä oppimaansa digitaalivehkeisiin sen kummemmin asiaa ajattelematta.

Puhutaaks tässä nyt digitaalisista kompuroista vai kaikista digivehkeistä? Siis että tulloo ongelmia jos vaikka livenä heitän pitch shiftiin kamaa auxista ja palautan pöytään? Emmätiä. Mä oon varmaan puukorva.
 
Paljos digitaalisessa outboardissa on keskimääräset latenssit? AD- ja DA-konversioon menee ainakin se huikeet x-osa millisekat ja itse DSP:llä pyörittämiseen sitte jotain?

Puhutaaks tässä nyt digitaalisista kompuroista vai kaikista digivehkeistä? Siis että tulloo ongelmia jos vaikka livenä heitän pitch shiftiin kamaa auxista ja palautan pöytään? Emmätiä. Mä oon varmaan puukorva.
 
Miten tän nyt vielä selkeämmin sanoisi? Jos summaat yhteen suoran ja viivästetyn signaalin niin tulee vaihevirhettä, joka taas aihettaa kamapasuodinefektinä tunnetun ilmiön, joka näkyy taajuusvastekäyrässä terävinä kuoppina.
 
Paljos digitaalisessa outboardissa on keskimääräset latenssit? AD- ja DA-konversioon menee ainakin se huikeet x-osa millisekat ja itse DSP:llä pyörittämiseen sitte jotain?
 
Muutama millisekunti ainakin ja olisko tyypillinen lukema nykylaitteille sitten jossain 5-10ms haarukassa. Tarkka tieto löytyy tai pitäisi löytyä laitteen manuaalista. Jos otetaan esimerkkiarvoksi vaikka 5ms niin kampasuodinilmiön "kammanpiikkien" väliksi tulee 200Hz (=1/0,005s) ja taajuusavasteesta tämän näköinen.
 

 
Tähän pieni lainaus, lähde: http://www.project.llaky.fi/audiocrew/vintage/kikka.htm
 
"Viive-efekti, voidan toteuttaa joko nauhurilla tai digitaalisesti. Alle 20 mS pituinen viive ei erotu viiveenä, vaan ai-heutta sekoittuessaan suoran signaaliin taajuusvasteen vääristymisen, ns. kampasuodin- efektin (taajuusvasteeseen syntyy tasaisin välein syviä ja teräviä kuoppia). (ks. flanger)"

Tulipas kun tilauksesta keskustelu :) Justiinsa eilen mietin että kun ei ole näkynyt kompuran käytöstä vinkkejä ja meinasin jus kirjoittaa. Kovasti kun oon koittanut opetella, mutta en oikein kyllä oo päässyt sisään siihen...

Miten tän nyt vielä selkeämmin sanoisi? jne...
 
Eka manuaalista löytämäni arvo M300- eli halvimmasta päästä.
 
Processing delay: 0.8ms
 
AD- ja DA-konversio alle ton. Mites tän nyt sanois. Jos teen miksauksen osittain pöydällä ni pitäis jättää kaikki digi outboardi pois? Ja livenä myös?

Tarkoitin, että jos analogimikserin kanssa käyttää digiefektiä kuvailemallasi tavalla niin silloin digiefektissä efektin prosessointiin käytetty aika eli ylimääräinen viive aiheuttaa vaihesiirtymän kompressoidun ja suoran signaalin välille kun ne mikserissä summataan jälleen yhteen. Ongelmaahan ei ole jos suora ja efektoitu signaali kulkee saman laitteen läpi, mikä lienee normaali tapaus, vaan vasta kun suora signaali ohittaa digilaitteen ja summataan viivästetyn signaalin kanssa niin tällöin syntyy ongelmia.
 
Tehdäänkähän tässä nyt ongelma asiasta, joka ei ole ongelma? Jos nyt jokaisessa digitaaliprosessorissa on prosessointiviivettä, ja tyypillisestihän kuivaa signaalia ja efektoitua signaalia sekoitetaan, niin silloinhan kampasuodinilmiötä tulee väistämättä aina kun jotain digiprosessoria ylipäätään käytetään. Onhan digitaalisia efektejä käytetty analogipöytien kanssa parikymmentä vuotta...
 
Jos nyt efektien tarkoituksena on muutta soundia, niin mitä väliä sillä on, että osa soundin muuttumisesta johtuu kampasuotimesta?

Jos nyt efektien tarkoituksena on muutta soundia, niin mitä väliä sillä on, että osa soundin muuttumisesta johtuu kampasuotimesta?
 
Teoreettisella tasolla se on äärimmäisen olennaista, koska se ei näy spekseissä
:-)
 
Käytännössä kai jokainen osaa äänestää jaloillaan. Minkä vuoksi Alesis Quadraverb GT ei sovi yleislaitteeksi ja siitä tuntuu häviävän ensimmäiset millisekunnit soundia? Miksi Behringer Ultracurve ei soundaa samalta kuin Klark? hyvät laitteet jäävät räkkiin, tai ne laitteet, joille löytyy oikea kytkentä, loput lähtevät.

Kun nyt kompuroista kerran puhutaan, niin heitetään pökköä pesään. Itse olen vasta pikkuhiljaa siirtymässä treenikämpiltä studiopuolelle ja jo nyt kaduttaa, etten monilla studioreissuillani ole pitänyt silmiä ja korvia auki...
 
Tiedän, seuraavaan kysymykseen ei ole olemassa mitään eksaktia vastausta, mutta jonkinlaisia raameja on varmaankin mahdollista luoda. Kun puhutaan standardi popista ja rokista, millaisella skaalalla kompuran nupikat teillä yleensä heiluvat? Puhutaan esim. lievästi kompuroiduista tai vahvasti kompuroiduista lauluista, millä kohdilla namikat suunnilleen pruukaavat em. tapauksissa olla? Entä kitarat jne.?

Niin ja tuo treshold. Huhhuh... Se on ollut monen itkupisaran aiheuttaja. Mulla ei ihan oikeesti oo mitään hajuakaan mihin kohtaa se pitää vääntää? Releasin osaan vääntää jotenkin koska on selkeä kuva miten sitä käytetään. Niin muuten onko jotain hyvää kirjaa kirjoitettu aiheesta, tai missä studiokirjassa siihen perehdyttäis hiukan syvemmin?

Niin ja tuo treshold. Huhhuh... Se on ollut monen itkupisaran aiheuttaja. Mulla ei ihan oikeesti oo mitään hajuakaan mihin kohtaa se pitää vääntää? Releasin osaan vääntää jotenkin koska on selkeä kuva miten sitä käytetään. Niin muuten onko jotain hyvää kirjaa kirjoitettu aiheesta, tai missä studiokirjassa siihen perehdyttäis hiukan syvemmin?
 
Attack. Soittimet eroavat toisistaan selkeimmin siinä, miten ääni syttyy. Jos attack on liian tiukka, tämä kärsii ja soitin menettää ominaisluonteensa.
 
Release säätää sitä, kauanko kompressori on päällä sen jälkeen kun ääni on taas palannut kynnystason alle. Olisi rytmisesti luontevampaa, jos release laskettaisiin kynnystason ylittämisestä, mutta se ei vain ole niin.
 
Ratiolla säädetään suhdeluku, jonka mukaan kompressori thresholdin yläpuolella alkaa toimia. 2,5:1 tarkoittaa että jokaiset kaksi ja puoli desibeliä kynnystason yläpuolelta tiivistetään yhdeksi, ääretön:1 taas tarkoittaa, ettei mikään kynnystason ylläpuolella ylitä yhtä desibeliä; sitä kutsutaan limitoinniksi.
 
Threshold eli kynnys on yksinkertaisesti se piste, missä kompressori alkaa toimia. Mitä alempana threshold on, sitä enemmän kompressori ääneen vaikuttaa - korkealla thresholdilla siivotaan vain kaikkein kovimpia piikkejä. Kompressorin toiminta-aluetta säädetään gainilla, joka nostaa tai laskee koko signaalia, ja thresholdilla. Kuvittele threshold katoksi ja gain lattiaksi, niin saat käsityksen siitä, miten ääni puristuu kasaan niiden välisessä käytävässä.
 
Mulle opetettiin aikoinaan, että kompressoria säätäessä attack ja release säädetään gain normaalia kovemmalla ja mahdollisesti threshold normaalia alempana, niin että kuulee mitä tekee. Sen jälkeen thresholdia nostetaan ja gainia pudotetaan, kunnes kompressorin toimintaa ei enää kuule, mutta mittareissa näkyy selvä ero, jos pistää bypassin päälle
:-)
 
Näin ennen. Nykyään kompressoria käytetään useammin efektinä, ja sen annetaan usein kuulua, jopa pumpata musiikin tahdissa. Mikä kuulostaa hetken rajulta, mutta väsyttää korvat aika pian.
 
Tällai pintapuolisesti raapaisten.
 
EDIT: lisäilin pari selventävää kohtaa.