Studiotyöskentely ›

Eli miten saan väännettyä tollasen herkästi särölle menevän ohuehkon "actionrocksärö" laulusoundin? Paska halpismikki vai jotain muuta?

Aikanaan kun treenikämpällämme ei ollut kunnon laulukamoja, niin solisti lauloi skittastyrkkariin. Se soundasi oikeastaan hyvältä joitakin treenikämppänauhoituksia kuunnellessamme.
 
Yritin myöhemmin simuloida tuota soundia eräässä demosessiossani laittamalla Sans Ampin laulumikin ja moniraiturin väliin. Snadisti rupea soundiin ja alapäätä pois. Siitä tuli mukava lo-fi-efekti. Multakurkku-laulaja tykkäsi kun äänensä ei kuulunut liian puhtaasti.

Tuollahan on kiva artikkeli Strokes äänityskuvioista.
 
http://www.avalondesign.com/strokes-news.html
 
Sieltä löytyy muun muassa tälainen tiedonjyvänen:
 
... the second technique was something that Julian had discovered on his own at home while making the demos. He liked to sing through his Peavey practice amp, which is about eight inches tall, and I'd mike that with a Neumann TLM103, so he'd still be singing into the Audio-Technica (Julian found the Neumann distasteful!), but I'd be Neumanning it in order to get the exact details of what this horrible little amp sounded like. He wanted it shitty, but not too shitty.
 
Tarinan opetus: huononkin soundin voi äänittää hyvin ja kunnon vehkeillä.