Studiotyöskentely ›

Aloituksena nim. Jone The Bonen tiivistelmä aiheesta,kiitoksia hänelle:
 
Mutta yleissääntönähän lienee se vanha tuttu, eli signaalin suurin vahvistus (jos vahvistusta tarvitaan) kannattaa tehdä heti signaalitien alkupäässä, eli mikkivahvistimessa, sillä ongelmanhan yleensä muodostavat ne alunperin heikot signaalit, jotka pitää saada samalle tasolle vahvempien (linjatasoisten) kanssa äänipöydässä. Tähän tarkoitukseen ovat äänipöydässä nuo GAIN -säädöt. Tällöin signaalitien loppu voi olla unity-gainia (1:1) tai vaimentavaa prosessointia.

Kanavatarkkailussa (PFL) tulee huomioida, näyttävätkö mittarit piikkitasoa (signaalihuippuja, PEAK) vai jatkuvaa (RMS) tasoa. Tällä on merkitystä, kun halutaan varmistua, ettei signaali mene ruvelle, mutta on silti riittävän voimakas.

Itse säädän kanavien gainit niin, että voimakkaimmilla signaalihuipuilla merkkivalot käväisevät "punaisella". Tämähän ei vielä tarkoita sitä, että ääni jo säröytyisi, sillä useimmiten varoitusvalo kanavassa (Clip tms.) syttyy muutama desibeli ennen varsinaista säröytymistä. Jos epäilyyn jää, että jonkin kanavan gain voi olla liian herkällä, pienennän herkkyyttä hieman "selkäytimellä", eli käytännön kokemuksella.

Mutta miksauksen teen aina kanavien fadereilla, sitä vartenhan ne ovat.

Lisäys:
Vaikka digi-mikserit muistipaikkoineen, tarkempine säätöineen yms. hienouksineen ovatkin syrjäyttämässä analogisia pöytiä jopa livekäytössä, on huomattava, että digimikserin kanavan yliohjautuminen ikävämmän kuuloista kuin perinteisen analogisen pöydän. Tästä syystä jättäisin digimikserin gaineja hieman pienemmälle erityisen dynaamisia äänilähteitä miksattaessa, ikäänkuin varmuuden vuoksi.
 
Lisäksi kiinnostaa:
 
Eri mittarien näyttämät: DbU, DbV yms.
S/N ratio
 
Kuinka teette signaalitien optimoinnin ja mittarien kalibroinnin?

Kuinka teette signaalitien optimoinnin ja mittarien kalibroinnin?
 
Analogiaikana studioissa oli yksi (kallis) master-VU-mittari joka oli kalibroitu ja kytkettävissä milloin mihinkin (yleensä ketjun loppupäähän). Kaikki muut mittarit ymmärrettiin suuntaa-antavina ja epätarkkoina. Tää mastermittari oli yleensä erillisenä mötikkänä mittarisillan päällä, ja siitä pystyi lukemaan niin peakit kuin rms:t jos oli tottunut katselemaan pitkiä ledipylväitä.
 
Saturaatiohan oli vain osa soundia :-D
 
Signaalitien optimointi on oikeastaan impedanssien sovittamista. Lähtötaso aina pienemmälle kuin tulotaso (muistan ihmetelleeni tätä jo lapsena, että eikö se vain lisää kohinaa), ja mielellään niin että sisääntulon impedanssi on 10 kertaa suurempi kuin sitä ruokkivan lähdön impedanssi, ellen väärin muista.
 
Hm. Pitäisikin oikeastaan kaivaa vanhat muistiinpanot taas esiin ja tarkistaa nää asiat. Saattaisi tulla uutta kipinää tuon pitkään kaipaamani kunnollisen analogisummauksen rakentamiseen/teettämiseen...

Signaalitien optimointi on oikeastaan impedanssien sovittamista. Lähtötaso aina pienemmälle kuin tulotaso (muistan ihmetelleeni tätä jo lapsena, että eikö se vain lisää kohinaa), ja mielellään niin että sisääntulon impedanssi on 10 kertaa suurempi kuin sitä ruokkivan lähdön impedanssi, ellen väärin muista.
 
Eli jos signaalitie on seuraavanlainen: mikseri -> AD/DA ->äänikortti. Päälleäänityksessä (kuuntelu)/miksauksessa signaalitie päinvastainen.
 
Mikserissä ja muuntimessa valittavissa I/O tulo/lähtö tasot välillä +4dBu tai -10dBV.
 
Tällöin: mikseriltä lähtö = -10dBV -> AD/DA tulo = +4dBu
 
ja paluu, AD/DA lähtö = -10dBV -> mikserille tulo = +4dBu
 
Ymmärsinkö oikein?

Eli jos signaalitie on seuraavanlainen: mikseri -> AD/DA ->äänikortti. Päälleäänityksessä (kuuntelu)/miksauksessa signaalitie päinvastainen.
 
Mikserissä ja muuntimessa valittavissa I/O tulo/lähtö tasot välillä +4dBu tai -10dBV.
 
Tällöin: mikseriltä lähtö = -10dBV -> AD/DA tulo = +4dBu
 
ja paluu, AD/DA lähtö = -10dBV -> mikserille tulo = +4dBu
 
Ymmärsinkö oikein?
 
Eeeeei. Et sä saa sekoittaa -10dbV ja +4dBu -signaaleja keskenään, ne on eri standardi. Ei kulje bensa-auto dieselillä, ei.
 
Periaatteessa ihan gainstagen säädöllä syntyy sovitus. Signaali voi olla vaikka 600 ohmia ja silloin sen saa parhaiten talteen 5-10K pyydyksellä, tai signaali voi olla 20K ja silloin pyydys vois olla vaikka 100K-500K.
 
Katselepa vaikka mikrofoneja ja muita lähtöpään laitteita. Ei ne anna standarditasoa, eikä muuten oo linjalaitteidenkaan +4dBu-lähdöt ja tulot +4:ää dBu:ta. Mittari käteen jos ei spekseistä näy arvoja vaikkapa (milli)voltteina.
 
Ei olis taas pitänyt yrittääkään selittää, jos tuollaisia tulkintoja tulee. Nyt sais olla joku mua parempi selittäjä.
:-(

Periaatteessa ihan gainstagen säädöllä syntyy sovitus. Signaali voi olla vaikka 600 ohmia ja silloin sen saa parhaiten talteen 5-10K pyydyksellä, tai signaali voi olla 20K ja silloin pyydys vois olla vaikka 100K-500K.
 
Jännitteen jaosta vastuksillahan tuossa on kysymys. Pyydyksen impedanssin pitää olla reilusti korkeampi jotta jännite ei jäisi sinne syöttävän pään impedanssiin. Sitten jos halutaankin siirtää tehoa, kuten päätevahvistimesta kaiuttimeen, pitää impedanssien olla samansuuruiset (vaikka siinä sitten jännite putoaakin puoleen).
 
Tuolla näytti olevan juttua näistä http://ari.lepoluo.to/audiokirja/Audiokirja_luku_7.pdf .