Studiotyöskentely ›

Olen tähän asti miksannut pelkillä Genelecin lähikenttämonitoreilla, mutta nyt harkinnut uutta Genelecin settiä, jossa olisi suppanen mukana.
Tiedän kyllä, että suppasesta on jotenkin hyötyä, mutta kertokaapa muutama nyrkkisääntö, miten sitä hyödynnätte miksatessa ?

Tiedän kyllä, että suppasesta on jotenkin hyötyä, mutta kertokaapa muutama nyrkkisääntö, miten sitä hyödynnätte miksatessa ?
 
Errm... siitä on se hyöty että kuulee mitä alakerrassa tapahtuu. Hiukka mukavampi työskennellä kun ei tarvitse arvailla kuinka solmussa vaikkapa alle 55Hz alue on ja ylipäänsä kuulee koko miksauksen dynamiikan oikein. Vai tarkoititko nyt jotain vähemmän ilmeistä?

Luulen, että Nick Leeson tarkoitti miten muut testaavat alapäätä miksauksen aikana? Eli esim. tyyliin low pass 100 Hz, tai kuinka paljon korostella jotain instrumentteja balanssia etsiessä.
 
Itse ainakin lähden ihan siitä perusjutusta, että nostan bassoalueen instrumenttien äänentasoa reilusti ylöspäin ja sitten siitä lähden tiputtamaan hiljemmälle, kunnes ovat sopivalla tasolla. Muista pistää muutettava instrumentti äänettömälle tasonlaskennan aikana, sillä ihmiskorva ei ole hyvä vertailemaan lennosta kahta eri vertailukohdetta. Eli siis lyhyesti: 1) soita kohdetta kaikkien instrumenttien kanssa, 2) pistä muokattava bassoraita äänettömälle, 3) laske sen tasoa jonkin verran, 4) aukaise raidan ääni taas ja tunnustele oliko sopivasti.
 
Toinen vinkki liittyy heikompitasoisempien laitteistojen simulointiin. Pistä master-efektiksi EQ, jolla leikkaat high passilla kaikki alle 200 Hz ja kaikki yli 8 kHz low passilla. Kun efekti on päällä, miksaa basso niin, että se kuuluu edelleen joten kuten myös näillä asetuksilla. Sama oikeastaan koskee kaikkia instrumentteja.
 
Sitten vielä kolmas: kuuntele miksausta hiljaisella äänentasolla. Niin hiljaisella, että hädin tuskin kuulet biisiä, ja siitä aivan pikkuisen lujempaa. Nyt kuuntele tarkasti ilman ulkoisia häiriötekijöitä miltä kappaleen balanssi vaikuttaa. Erityisesti basso, ja lisäksi tarkista myös ettei mikään instrumentti "syö" kaikkia muita. Ihmiskorva on erittäin tarkka erottamaan hiljaisesta äänestä pikkukohtia ja nyansseja. Jos balanssi on kunnossa erittäin hiljaisella, on se sitä myös kovalla.
 
Em. jutut muuten toimivat täysin myös subbarittomissa monitorointijärjestelmissä.

Olen tähän asti miksannut pelkillä Genelecin lähikenttämonitoreilla, mutta nyt harkinnut uutta Genelecin settiä, jossa olisi suppanen mukana.
Tiedän kyllä, että suppasesta on jotenkin hyötyä, mutta kertokaapa muutama nyrkkisääntö, miten sitä hyödynnätte miksatessa ?
 
Miksaan aina ilman subbaria, koska äärimmäisen harvoin subbari on todella tarpeellinen, sen sijaan olen onnistunut olemaan töissä useassa miksauksessa jossa väärin säädetty tai jopa vastavaiheinen subbari (kyllä, ne säädettiin tarkkaan ekana miksauspäivänä, mutta sen jälkeen joku puuha-pete on käynyt vähän fiilistelemässä kun silmä vältti) pakotti tekemään monen päivän työn uusiksi.
 
Hyödynnän siis subbaria niin, että kun päivän työt on tehty, otan pikku snapsin, sytytän ison sikarin (jos tarkkaamossa saa polttaa), laitan subbarin päälle ja oikaisen "asiakaspaikalle" nauttimaan miksauksesta.
:-D

Toinen vinkki liittyy heikompitasoisempien laitteistojen simulointiin. Pistä master-efektiksi EQ, jolla leikkaat low passilla kaikki alle 200 Hz ja kaikki yli 8 kHz high passilla. Kun efekti on päällä, miksaa basso niin, että se kuuluu edelleen joten kuten myös näillä asetuksilla. Sama oikeastaan koskee kaikkia instrumentteja.
 
tossa taisi mennä low- ja high-pass väärinpäin...

äärimmäisen harvoin subbari on todella tarpeellinen
Vähän musatyylisidonnainen juttu...
 
sen sijaan olen onnistunut olemaan töissä useassa miksauksessa jossa väärin säädetty tai jopa vastavaiheinen subbari (kyllä, ne säädettiin tarkkaan ekana miksauspäivänä, mutta sen jälkeen joku puuha-pete on käynyt vähän fiilistelemässä kun silmä vältti) pakotti tekemään monen päivän työn uusiksi.
 
Genelecin subbarissa, ainakin siinä mallissa mikä mulla on ei ole mahdollista säätää sitä väärin, siinä on ainoastaan volume ja jakotaajuus on kiinteästi 85 hertsissä. Tosin se on helppoa sijoittaa väärin...
 
Onko muuten kukaan käyttänyt noiden kanssa erillistä jakosuodinta? Itsekin tahtoisin välillä sammuttaa sen, mutta ei aina viitsisi ruveta räpläilemään niitä säätimiä kaiuttimien takana ja irrottelemaan piuhoja. Lisäksi jakotaajuuden saisi ehkä parempaan kohtaan huoneen kannalta.

Vähän musatyylisidonnainen juttu...
 
Genelecin subbarissa, ainakin siinä mallissa mikä mulla on ei ole mahdollista säätää sitä väärin, siinä on ainoastaan volume ja jakotaajuus on kiinteästi 85 hertsissä. Tosin se on helppoa sijoittaa väärin...
 
Onko muuten kukaan käyttänyt noiden kanssa erillistä jakosuodinta? Itsekin tahtoisin välillä sammuttaa sen, mutta ei aina viitsisi ruveta räpläilemään niitä säätimiä kaiuttimien takana ja irrottelemaan piuhoja. Lisäksi jakotaajuuden saisi ehkä parempaan kohtaan huoneen kannalta.
 

 
Geneleciltähän saa ostaa sellasen bypass kytkimen...riippuen mikä suppari sulla on. Kaikissa malleissa ei ole tuota bypass-mahdollisuutta...(kait)
 
Jakotaajuus on vakio kaikissa Gentsuissa...se 85hz. siitä ei pääse yli eikä ympäri. En kyl lähtis laittelee mitään extrajakoja väliin. Saattaa tulla vain kasa paskaa ja paha mieli.

Vähän musatyylisidonnainen juttu...
 
Jep, esim. hiukan nihkeää väsätä jotain raskaampaa ambienttia ilman subia varsinkin jos (kun) äänilähteinä on ties mitä. Helposti jää jotain aika karua huomaamatta ja muutenkin homma menee vaikeaksi, koska alataajuudet luovat huomattavan osan fiiliksestä.

tossa taisi mennä low- ja high-pass väärinpäin...
 
Ohopsssssss

Onhan se hyvä kuulla mitä siellä 50 Hz alapuolella tapahtuu.
Ainakin voi tarkistaa ettei sinne ole jäänyt mitään ylimääräisiä jyrinöitä ja kumahduksia. Jos ei ole subbaria, myöskin RTA:n tuijottelusta on hyötyä.
 
Itellä tyypillinen virhe on sijoittaa bassokitaran/rummun sointi liian alas isolla genelec-järjestelmällä puuhaillessa, taajuusvaste kun on oikeasti suora todella alas.
Kotivehkeillä jytinää ei oikein kuule mutta päätevahvistin huutaa hoosiannaa.

Itellä tyypillinen virhe on sijoittaa bassokitaran/rummun sointi liian alas isolla genelec-järjestelmällä puuhaillessa
 
Oui, tää on semmoinen ongelma minkä tajuamiseen mulla meni ainakin todella pitkään. Siks miksailinkin (ja usein edelleenkin miksaan) mielelläni ilman subbaria. Se on hyvä olla olemassa, mutta sitä pitää osata käyttää "oikeaan" tarkoitukseen.
 
Isolla genet + sub-setillä on niin saakelin helppo saada alapää möyryämään, mutta annas olla kun kuuntelet samaa miksausta 40 egen Creativen pöytäpurkeista.. Juu ei.
 
...

Kiitos kaikille erinomaisista vastauksista.
On niin montaa miestä ja mieltä - tottahan toki.
Kaverini toteaa niinkuin moni muukin, että hanki myös suppanen kun olet vaihtamassa koko kuuntelua, niin kuulet mitä alapäässäkin tapahtuu. Näin varmaan onkin.
On sitten myös niitä, jotka miksaavat ilman suppasta niinkuin minäkin ja kuten
Kivi totesikin, että kun miksaus on valmis, otan snapsin ja avaan suppasen - ihan vaan fiilistelyn vuoksi:))
Noh - mukavahan se on tuotostaan kuulla kun jytisee olan takaa - tottakai.
Mutta sitten - toden totta kun jostakin halpatötteröstä pitäisi sama miksaus
saundata, niin vielä herää kysymys : Auttaako suppanen oleellisesti lopputulokseen
vai pääseekö lähikentillä samaan ? Se on tuo lähinnä bassopuolen rakentelu...
Kas siinäpä kysymys. Olen näjes juuri vaihtamassa vanhoja Genelecejä veks ja
on uuden tsydeemin aika.
Mielenkiintoista kuulla vastauksia.

Auttaako suppanen oleellisesti lopputulokseen
vai pääseekö lähikentillä samaan ?
 
Subin kanssa kannattaa olla aika varovainen. Sen kanssa työskentely ei ole helppoa. Hyvän miksauksen tekeminen on paikkapaikoin jopa helpompaa hyvillä lähikentillä, mun mielestä.
 
Subbarin sijoittelulla ja virityksellä on iso merkitys. Ja kuuntelussa subbari on aika iso muuttuja, pakka saattaa helposti mennä sekaisin.
 
Mä itse, huom, miksaan musaa kokonaan ilman subia. Miksaan kahdella erilaisella Genen setillä, 1032+sub, sekä 1031+sub, ja kummassakaan en tarvitse subia mihinkään muuhun kuin tsekkaamaan esim. post-hommissa efektien ja tehosteiden tasoja, ja sitten kun haluaa musahommissa fiilistellä ni pistän subin päälle.
 
Mulle sub on lähinnä vaan "ihan kiva peli" tsekkaukseen, mutta pärjään ilmankin.

Auttaako suppanen oleellisesti lopputulokseen
vai pääseekö lähikentillä samaan ? Se on tuo lähinnä bassopuolen rakentelu...
Kas siinäpä kysymys. Olen näjes juuri vaihtamassa vanhoja Genelecejä veks ja
on uuden tsydeemin aika.
Mielenkiintoista kuulla vastauksia.
 
Pelkillä lähikentillä ihan alin alapää jää pikkasen arvailuksi, varsinkin jos ei ole ihan huippuunsa asti rakennettu tarkkaamo (kuten yleensä ei ole). Ongelma on kyllä aina ratkaistavissa hyvillä kuulokkeilla, niillä kun kerran tarkistaa bassot, voi olla suhteellisen varma että materiaali siirtyy ja toistuu.
 
PS. Mun mielestäni myös subbarin kanssa jää alin alapää arvailun varaan. Siitä kun ei koskaan voi sitten kuitenkaan olla ihan varma...
 
Lisäksi korostunut / liian hyvä bassotoisto saattaa innostaa tekemään sellaisia levyjä joiden soundimaailma saa haukkomaan henkeä - mutta joita ei voi tavallisilla stereoilla kuunnella ilman että kartioista tulee kalliita kesähattuja. Tori Amos'in Floridan-live on hyvä esimerkki tällaisesta.

Miksaan subbarin kanssa, ja tarkistelen sit ilman subia/jollain subbarittomalla setillä siinä samalla. Jotenkin on vaan tottunut siihen botneen, ja tuntuu et tulee tehtyä aika tukkosta matskua, jos botnea uupuu monitoroinnista.
 
En miksaa paikoissa, jossa jollain on tarvetta sotkea piuhoja niin että vaiheet kärsivät, tai jos olen vieraassa paikassa, tarkistan kuuntelun ongelmat ennen töihin ryhtymistä. Miksausten tekeminen omalla pajalla säästää hermoja, kun tuntee paikan työkalut ja mahdolliset miinat. Sama asia on myös asiakkaan lompakolle ystävällisempää.
 
Kyllä se ala-ääripään kuuleminen helpottaa dynamiikan ja taajuusbalanssin hahmottamista, sekä auttaa kuulemaan hi-passin tarpeen...

En miksaa paikoissa, jossa jollain on tarvetta sotkea piuhoja niin että vaiheet kärsivät, tai jos olen vieraassa paikassa, tarkistan kuuntelun ongelmat ennen töihin ryhtymistä. Miksausten tekeminen omalla pajalla säästää hermoja, kun tuntee paikan työkalut ja mahdolliset miinat. Sama asia on myös asiakkaan lompakolle ystävällisempää.
 
Siellä tehdään minkä asiakas on valmis maksamaan. Yllättävän usein se tarkoittaa että vaikka kuinka olis lockouttina tila, joku käy silti "ihan vaan poikkeamassa" jonkun projektin kanssa (ihan vaan nopea vocalup A&R:n valvonnassa, tai ihan vaan äkkiä soittaa tää sessio asiakkaalle - ja molemmat on sellaisia caseja joissa tekee varmaan mieli lyödä karkkivaihde silmään;-).
 
Ja sit ihan vakavasti - kuinka paljon sitä kuuntelua tekee mieli tarkistaa enää kahden viikon 16-tuntisten päivien jälkeen. Vaikka pitäisi.
;-)
 
Edit: PS. Mä en ole koskaan tuntenut tarvetta rakentaa mitään täyden palvelun studiota, vaan oma verstas on aika lailla erikoistunut puuhahuone, jossa ei paljon levyjä äänitellä. Siitäkin syystä meen mieluummin muualle tekemään, ja se on yleensä myös nopeampaa niin. Ei kylläkään asiakkaalle halvempaa, koska tinkimisvara häviää.

Siellä tehdään minkä asiakas on valmis maksamaan. Yllättävän usein se tarkoittaa että vaikka kuinka olis lockouttina tila, joku käy silti "ihan vaan poikkeamassa" jonkun projektin kanssa (ihan vaan nopea vocalup A&R:n valvonnassa, tai ihan vaan äkkiä soittaa tää sessio asiakkaalle - ja molemmat on sellaisia caseja joissa tekee varmaan mieli lyödä karkkivaihde silmään;-).
 
Ja sit ihan vakavasti - kuinka paljon sitä kuuntelua tekee mieli tarkistaa enää kahden viikon 16-tuntisten päivien jälkeen. Vaikka pitäisi.
;-)
 
Edit: PS. Mä en ole koskaan tuntenut tarvetta rakentaa mitään täyden palvelun studiota, vaan oma verstas on aika lailla erikoistunut puuhahuone, jossa ei paljon levyjä äänitellä. Siitäkin syystä meen mieluummin muualle tekemään, ja se on yleensä myös nopeampaa niin. Ei kylläkään asiakkaalle halvempaa, koska tinkimisvara häviää.
 
Meillä on oma stuudio, jossa koko proggis monesti tehdään. Joskus joissain lokaatiojutuissa sitten viedään pikkugenet (subin kera) paikalle, ja hierotaan kuuntelu kuntoon paikanpäällä. Miksaukset aina mieluiten kuitenkin omalla pajalla, jonka kuunteluun korvat on parhaiten tottuneet... kesken projektin "paikalla poikkeavat" vierailijat eivät sanktion uhalla tee kuunteluun muutoksia, niinkuin ei muulloinkaan. Alati muuttuvista olosuhteista kärsisivät kaikki... Kerran kunnolla tehtyä ei tarvitse jatkuvasti rukata.
 
Omalla pajalla, tai muuallakaan teen harvoin 16-tunnin työpäiviä... Ainakaan jos proggis vaatii korvien käyttöä. Mulla väsyy oma pää nopeemmin kuin 16 tunnissa, ja väsyneillä korvilla en juuri saa järkeviä päätöksiä tehtyä... : )

Pelkillä lähikentillä ihan alin alapää jää pikkasen arvailuksi, varsinkin jos ei ole ihan huippuunsa asti rakennettu tarkkaamo (kuten yleensä ei ole). Ongelma on kyllä aina ratkaistavissa hyvillä kuulokkeilla, niillä kun kerran tarkistaa bassot, voi olla suhteellisen varma että materiaali siirtyy ja toistuu.
 
PS. Mun mielestäni myös subbarin kanssa jää alin alapää arvailun varaan. Siitä kun ei koskaan voi sitten kuitenkaan olla ihan varma...
 
Lisäksi korostunut / liian hyvä bassotoisto saattaa innostaa tekemään sellaisia levyjä joiden soundimaailma saa haukkomaan henkeä - mutta joita ei voi tavallisilla stereoilla kuunnella ilman että kartioista tulee kalliita kesähattuja. Tori Amos'in Floridan-live on hyvä esimerkki tällaisesta.
 
Jeps.
Kyllähän se on niin, että lähikentillä meinaan miksailla kuten tähänkin
asti. Se on tietysti ammattitaito-kysymys, pystyykö niillä sitten kaivamaan basso-
-taajuudet ja paljon muutkin jutskat jetsuulleen. Kuten tähänkin asti, kuuntelen aikkas paljon referenssejä ja teen niistä sitten omat johtopäätökset ja aika hyvin se on toiminutkin. Ajattelin koko ketjun alullepanijana, jotta pitäisikö jostakin vielä "viilata", kun kajareiden hankinta on edessä.
Suppasen hankin sitten kun fiilistelyyn on varaa.
Vielä noista Geneleceistä, olisi pari mallia ja en osaa oikein ratkaista, kumpi sopisi
minun suht. keskisuureen tarkkaamoon. Tilat on - ainakin mittausten perusteella rakennettu hyvin ja kuuntelu pelaa.
Osoitteessa :http://www.lohenette.fi/brand_14_47.html
on mallit : 8140 A ja 8130 A. Jälkimmäisessä' oli kaiketi jotakin eroa digitaaliliitännöissä...
Kummathan hankkisi ? Onko kokemusta ja se oleellisin ero siinä vielä kiinnostaa.

Riippuu kans monitoreista. 8020A:sta loppuu kaista sen verran ajoissa et mä kyllä pidän sille suunnitellun (ja tehtaan miehen säätämän ja sijoittaman ja mittaaman) 7050B-suppasen koko ajan päällä. Subin kanssa soundi on taasen erittäin tasapainossa koko alueelta.

Mulla on 1092 ja siinä ainakin on bypass toteutettavissa ihan 3,5€ osilla. Eli ihan normaali lamppukytkin ja johtoa väliin. Se on siinä.