Studiotyöskentely ›

Kummasta lienee lähtee mukavampaa soundia studiossa..
Engl Powerball mikitettynä hyvin huudatetuttana vs
linjalla sisään tyyliin line6 pod..?
Näin alkujansa löisin vetoa Englin puolesta..
Raskasta soundia etsitään.
Kyllähän tuossa Podissakin ok soundi on, mutta en usko että tuollaista putkivahvaria pätkii..
Mikitys lienee myös ratkaiseva tekijä.

Kummasta lienee lähtee mukavampaa soundia studiossa..
Engl Powerball mikitettynä hyvin huudatetuttana vs
linjalla sisään tyyliin line6 pod..?
Näin alkujansa löisin vetoa Englin puolesta..
Raskasta soundia etsitään.
Kyllähän tuossa Podissakin ok soundi on, mutta en usko että tuollaista putkivahvaria pätkii..
Mikitys lienee myös ratkaiseva tekijä.
 
Jos ei yhtään tiedä mitä on tekemässä. olettaisin, että line 6 on ainakin paljon helpompi. Vaikeampaa tyystin sössiä sitä ja helposti saa demotasolla ihan tymäkkää saundia. Ei oo kokemusta tosin.
 
Putkivahvistimen mikittämällä saa sitten osaavissa käsissä varmasti paremman lopputuloksen. Tuskin niitä muuten käytettäisiin enää näin digiaikana.

Mä oon aina silloin tällöin yrittänyt noilla mallinnusvehkeillä, mutta lopulta aina oon äänittänyt oikealla vahvistimella koska niin oon päässyt selvästi parempaan lopputulokseen. Mallinnusvehkeillä on paikkansa esim. himaäänityksissä ja demoilussa, mutta oikeille vahvistimille ne eivät ainakaan toistaiseksi pärjää.

Näin alkujansa löisin vetoa Englin puolesta..
 
Onneksi olkoon, voitit vedon.
Ei kannata edes vertailla keskenään.
Terveisin nimim. "n.50 promoa/täyspitkää Voimapallolla tehneenä"
 
Vaatii muuten kunnon kaapin, joko Mesan Standard tai Englin Standard tai Vintage. Vintage vähän skarpimpi muttei vastaavasti yhtä "muhku". Makuasioita ...

Linjasoundi ahdistaa, tekee mieli repiä hiuksia kun sitä tuli jossain vaiheessa koko ajan radiosta. Onneksi taisi mennä ohi kovin buumi siinä, vielä on siis korvat päässä miksaajillakin.

Onhan noita levyjä äänitetty vaikka millä vermeillä.
Oma Engl on sen verran uusi etten ole vielä päässyt äänittämään asti.
Pod kyllä kätevä demoilussa, kerrostalossa ei pinoa luukuteta..

Onhan noita levyjä äänitetty vaikka millä vermeillä.
 
Tätä ei mun mielestä pitäis pitää minään mittarina hyvälle soundille.

Meinasin, että ihte olen soitellut monenmoisilla laitteilla.
Melkoista hakuammuntaa ollut paikoitellen.
Powerball vaikuttaa tähän asti parhaimmalta ostokselta.

No linjasoundi on linjasoundi on linjasoundi. Kyllä siitä PODistakin siedettävää jälkeä saa irti ku kytkee sille kunnon päätteen perseeseen ja lykkää siitä vielä kunnon kaappiin.

Onhan se helppo sanoa, että "älä käytä Podia, osta kunnon putkinuppi!" Karu totuushan nyt on kuitenkin se, että jos ei ole hyväsoundista mikkiä, kaappia, etusta, huonetta ja mahdollisuutta huudattaa sitä nuppia, voipi olla hiljaista kun nauhoja kuunnellaan.. Eli optimiolosuhteissa kyllä sillä nupilla kenties saa parempaa soundia, mutta Podissa voi luottaa siihen, että saa aina hyvää soundia.
 
Eli kyllä minulta lähtee ääni Podille jos semmoista yleis-sveitsinlinkkaria studioon haetaan.. Jos on rahaa, hanki molemmat. :)

Onhan se helppo sanoa, että "älä käytä Podia, osta kunnon putkinuppi!" Karu totuushan nyt on kuitenkin se, että jos ei ole hyväsoundista mikkiä, kaappia, etusta, huonetta ja mahdollisuutta huudattaa sitä nuppia, voipi olla hiljaista kun nauhoja kuunnellaan..
 
Kysyjähän nimenomaan kysyi kumpi parempi STUDIOSSA.
 
Itse en laskisi paikkaa studioksi mikäli mainitsemasi edellytykset eivät täyttyisi.
Kyllä noita mallinnusvimpaimia on nähty ihan riesaksi asti, ja aina ne poikkeuksetta jäävät nurkkaan pölyttymään kun levyjä tehdään.
 
Kotikäyttöön suosittelisin itsekin Podia, säilyy naapurisopu paremmin...

Jep, ei mallintava putkivahvarille pärjää - etenkään jos soittajan tatsi on kohdillaan ja sen on tarkoitus erottua sovituksessa.
 
Kun vedetään suoraa komppia isolla säröllä monta raitaa, ei ero ole iso. Jos taas biisissä on vähän raitoja, joissa soitto polveilee siellä särön ja puhtaan rajamailla, on ero jo hyvin iso. Ainakaan kokeilemani mallintavat eivät ole dynaamisuudessaan lähimaillakaan hyviä putkivahvistimia, jolloin merkittävä osa soundin viehätyksestä katoaa
 
Omat kokemukset perustuu ihan perusmikityksiin ja Orangen ja Voxin comboihin + tonelabiin ja pod xt -purnukkaan.

Onhan se helppo sanoa, että "älä käytä Podia, osta kunnon putkinuppi!" Karu totuushan nyt on kuitenkin se, että jos ei ole hyväsoundista mikkiä, kaappia, etusta, huonetta...
 
Hyväsoundiset mikit sähkökitaran äänitykseen ei ole kovin kalliita. 57 maksaa muistaakseni noin satasen. Ne mikserin etusetkin on useimmiten ihan hyvät. Harvemmin tulee sellaista huonetta vastaan missä sähkökitaraa ei pystyisi äänittämään. Tulee mieleen lähinnä jotkut käytävät jossa kaiku on niin voimakas että se tulee lähimikeistäkin.
 
ja mahdollisuutta huudattaa sitä nuppia
 
Ei kannata hommata liian äänekästä vahvistinta. Liiasta tehosta on vaan haittaa.

Tulee ääniteltyä sillä mitä sattuu olemaan tarjolla. JCM800 parilla säröllä oikeesti hiljaisella äänitettynä ei oo oikeestaan koskaan pettänyt vaikka oha se luukuttaminen maukasta. (http://www.liukuri.com/mp3/mattokauppias.mp3) Ku niitä aitoustekijöitä on riittävästi mukana kuitenki vaikka pihinää äänittääki.

Oikea pääteaste, oikea kaiutin ja oikea mikki sen edessä vs. laite jossa matkiva pääteaste, matkiva kaiutin ja matkiva mikki...
 
(Tai sitte vaa guitarsuitella: http://www.liukuri.com/mp3/ronskiuas.mp3, tirsk)

Prkl. Tuolla alussahan se luki, että huudatettuna.. Arg, väistyn.

Harvassa on ollut studioimmeiset jotka linjavehkeitä ovat puoltaneet, mutta poikkeuksiakin löytyy lähipiiristä.Noh, testataan kaikki laitteet ja katsotaan mitä saadaan aikaan seuraavaksi.
Jos todenteolla alkaa vituttamaan otetaan Landola, tarjoustalon mikki, joka kytketään Bossin säröpedaaliin ja eikun suoraan pöytään.. :)
Se on hifiä se.

Se on hifiä se.
 
Kun soundit ovat parhaimmillaan paskat, voidaan keskittyä olennaiseen.. :)

Jos todenteolla alkaa vituttamaan otetaan Landola, tarjoustalon mikki, joka kytketään Bossin säröpedaaliin ja eikun suoraan pöytään.. :)
Se on hifiä se.
 
Onneksi nykyäänkin pätevät samat vanhat perusperiaatteet, nimittäin se on se biisi joka ratkaisee eikä se kitarasoundi ;)
Vertaapa huvin vuoksi Bodomin ensituotantoa ja nykypäivää soundien osalta, hyvin on silti myynyt aina...

Onneksi nykyäänkin pätevät samat vanhat perusperiaatteet, nimittäin se on se biisi joka ratkaisee eikä se kitarasoundi ;)
Vertaapa huvin vuoksi Bodomin ensituotantoa ja nykypäivää soundien osalta, hyvin on silti myynyt aina...
 
Heh, hyvä pointti lopussa. Eilen meteliä miksaillessa käytin referenssinä niinsanotusti hyvin miksattua nykymetallia. Totesin, että en niin yhtään muista miltä esmerkiks Hatebreeder plätty kuulostaa, vaikka itse biisit ovat jo aikaa sitten syöpyneet mieleen. Laitoin sitten ko. lätyn pyörimään ja kyllä vähän hymyilytti.
 
Tuon ajan Bodomin saundeja tuli pidettyä tosi rajuina ja kitaroita täydellisyyttä hipovina =D
 
Itse tykkään käyttää potukkaa ja Engl fireballia rinnan. Potukasta saa sellasta terävää erottelevaa selkeyttä ja englistä enemmän mulkkua ja rosoa. Itse Andy Sneaphan ihastui myöskin Podiin, kun alko hänen foorumeille ilmestyä muiden pod-klippejä.

Totta kyllä, että biisit tulevat aina ensiksi ja niiden ehdoilla mennään.