Studiotyöskentely ›

Jep, olisko kellään tietoa mistä sais materiaalia kuoron äänityksestä. Olis tässä yks isompi projekti missä pitäs kyseinen juttu toteuttaa ja vähä pohjatietoa olis paikallaan.
 
Elikkä olisko jollaki jotai netti sivuja tai yms. aiheesta?

Moi! Nettisivua en nopealla haulla löytänyt, mutta pari sanasta voin kertoa omista kokemuksista.
 
Normaalisti kuoro on normaalissa konserttimuodostelmassaan - eri stemmat omilla paikoillaan. Isolla kuorolla mikkejä on muistaakseni ollut yhteensä ehkä kymmenisen kappaletta. Kaksi isoa ambienssikonkkamikkiä kaukana ja sitten noin parin metrin päässä laulajien edessä konkkamikkejä.
 
Mikkien asettelu kannattaa tsekata rauhassa ja löytää se optimaalisin sijoittelu soundin kannalta.
 
Kuoron pitää olla tietenkin hyvin valmistautunut ja pitää löytää sellanen rento tunnelma, jolloin jokainen voi laulaa vapautuneesti. Yleensä kuoron äänityksessä täytyy kappale äänittää alusta loppuun yhdellä kertaa. On vaikea lähteä parsimaan erillisistä otoista - etenkin jos kyseessä a cappella! Äänittäjällä tai tuottajalla tulisi olla erittäin hyvä korva, jotta epätarkat otot karsitaan heti kättelyssä pois. Kuoronjohtaja keskittyy ainoastaan johtamiseen.
 
Tarkistakaa, että ylimääräistä ääntä ei tule mistään. Kun kyseessä on kymmeniä ihmisiä, pienetkin asiat kertaantuvat. Narisevat kengät, nariseva tai kopiseva lattia, kolikoita, avaimia taskussa, kännykkä...
 
Äänitystekniikasta en tämän enempää osaa itse sanoa.

Tää on pikkasen aiheen vierestä mutta kuitenkin riittävän läheltä.
 
Eli jos mulla on biisissä kolmiääninen kööri joista jokainen ääni on vielä tuplattu, niin mikähän mahtaa olla yleinen tapa kaikkien kuuden äänen panorointiin. Laitetaanko (vaihtari 1) kaksi kolmiäänistä nippua vastakkaisiin laitoihin vai (vaihtari 2) kannattaisko noi kolme eri stemmaa tuplauksineen sijoittaa eri pisteisiin?
 
Jos teen ykkösen mukaan niin tuntuu, että stereokuva menee liian täyteen ja jos teen kakkosen mukaan niin tuntuu, ettei synny kunnon ehjää harmoniavaikutelmaa.
 
Olikohan tää nyt liian monimutkainen sepustus...

Tuntuisi, että ykkönen olisi oikea vaihtoehto.
 
Jos taajuudet menevät liian täyteen, niin kokeile kaivella kullekin stemmalle oma tila EQ:lla. Bassot pois ja sitä rataa?
 
E: tai sitten vois kokeilla "kampa"-EQ:ta, eli vasemmanpuoleisista stemmoista jotain taajuuksia pois, ja oikeanpuoleisista niiden välisiä taajuuksia pois. Niin että mikään taajuusalue ei tule sekä vasemmalta että oikealta. Vähän niin kuin laittaisit kädet ristiin, sormet toistensa lomaan.

Tuntuisi, että ykkönen olisi oikea vaihtoehto.
 
Jos taajuudet menevät liian täyteen, niin kokeile kaivella kullekin stemmalle oma tila EQ:lla. Bassot pois ja sitä rataa?
 
E: tai sitten vois kokeilla "kampa"-EQ:ta, eli vasemmanpuoleisista stemmoista jotain taajuuksia pois, ja oikeanpuoleisista niiden välisiä taajuuksia pois. Niin että mikään taajuusalue ei tule sekä vasemmalta että oikealta. Vähän niin kuin laittaisit kädet ristiin, sormet toistensa lomaan.
 
Just täsmälleen noin olen tehnytkin mutta silti tuntuu täyttävän vähän liikaa.

Jaa'a. Vaikea sanoa kuulematta. Voihan sitä toki kokeilla vaikka jotain valmista plugaria. PSP StereoPack?
http://www.pspaudioware.com/
 
edit: siis tarkoitin tietysti ensisijaisesti StereoControlleria. Siinä on hyvät säädöt stereokuvan korjailuun. Myös StereoEnhancer on loistava värkki.

Riippuu myös musatyylistä. Mitä klassisempi kuoro, sitä enemmän tilaa ja vähemmän mikkejä. Ja mitä klassisempi kuoro, sitä enemmän äänittämistä (mikkien valintaa ja sijoittelua) ja vähemmän jälkimuokkausta.
 
Klassista musaa äänitetään yleensä monena eri ottona, joita leikataan peräkkäin ja ristiin, kuten elokuvaan kohtauksia. Omaa kokemusta ei vielä löydy mutta uskon, että tässä on hyvä olla muistiinpanot.
 
Popimmassa musiikissa ei sitten ole väliä oikeastaan ollenkaan, miten hommat hoitaa. Voi vaikka lähimikittää jokaisen laulajan erikseen ja ajaa mastersärön läpi. :)

Jaa-a. Tuntuu, että klasaripuolella on välillä kaiun ja selkeyden välillä jumalaton ristiriita. Tekstistä ei saa tolkkua, mutta se ei liene tärkeää. Outoa.

Täällä ainakin jotain aiheesta:
http://www.soundonsound.com/sos/sep99/articles/location.htm
http://www.soundonsound.com/sos/oct99/articles/location.htm
http://www.soundonsound.com/sos/feb05/articles/qa0205-5.htm

Ala-asteella olin kuoroäänityksissä hoilaavana osapuolena.
Portaat oli kasattu alttarin eteen josta parin metrin päästä alkaa penkkirivit ja pari riviä taaksepäin oli 2 tilamikkiä kahta puolin kuoroa.
Jokaselle äänelle yksi oma mikki.
 
Yksi vinkki nauhottajalle.
Riittävästi TAUKOJA!
Ei siellä jaksa seistä ja laulaa kovin montaa ottoa peräkkäin ilman jaloittelua..

Seuraavanlaista vinkkiä sain eräältä studiojampalta kun kysyin acapella-kvartetin äänittämisestä:
 
Mulla on käytössä 2 hyvää Audio-Tecnican konkkaa, yks Röden NT-1 ja yks AKG:n C2000. AT:n konkat parin metrin päähän kvartetista XY-muodostelmaan (eli vierekkäin, n. 15cm päähän toisistaan, 90 asteen kulmaan). Tästä haetaan hyvä soundi asetelmaa siirtämällä. Jos vie kauemmas niin bassopuoli ohenee ja päinvastoin. Röde bassojen eteen poimaan bassostemmoja ja AKG vastaavasti tenorien eteen. Haetaan vaihevirheet pois monottamalla kaikki ja kuuntelemalla. Sitten ei muuta kuin ottoja kovalevylle.
 
Huh, onneksi on yksi kuorokonkari tuottajana, saa itse keskittyä saundeihin tuottajan valikoidessa ottoja.
 
29.4. sen näkee että mitä hommasta tulee.
 
Ja äänityspaikkana tosiaan on kappelitila, melko kaikuisa. Stereoparin paikalla voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon tilasaundia tulee mukaan.

AT:n konkat parin metrin päähän kvartetista XY-muodostelmaan (eli vierekkäin, n. 15cm päähän toisistaan, 90 asteen kulmaan).
...
Röde bassojen eteen poimaan bassostemmoja ja AKG vastaavasti tenorien eteen.
 
Äänitin kvartettia loppuvuodesta aika lailla tuolla systeemillä, jälkikäteen huomatakseni pari ongelmaa.
 
Laulajilla on tietysti erivoimakkuiset äänet, ja ne ujoimmat tietysti vetäytyy hieman taka-alalle luonnostaan. No, hölökohtaiset mikit käyttöön. Eipä onnistu. Laulajat on sen verran lähellä toisiaan, että vaihemössö ei toiminut. Kukin laulaja siis oli ~20cm päässä omasta mikistään ja vähintään metrin päässä naapurin mikistä. Näin ollen stereoparilla mentiin miksauksessa. Kuulokkeista tietysti kaikki kuulostaa hyvältä äänityksen jälkeen. Löytääpä jostain oikeasti hyvät suljetut luurit.
(Vinkki: C_SuperStereo on pelastava ilmaisplugari:
http://userpage.fu-berlin.de/~thman/VST/vst-alleff.htm)
 
Ja mitä kappelin ambienssiin tulee, se on noista lähimikeistä jopa vielä tylsemmän kuuloista mitä se oli livenä. Onneksi oli ambienssimikit kappelin perällä. Olishan ne tietty plugarien väännöllä korvannut, mutta nopeampaa oli muokata plugareilla siitä mihin salin oma kaiku riitti.
 
Ja jos sattumalta teet Otakappelissa, se humina todella on häiritsevä. Jos et saa tuuletusta pois, varmista että sulla on hyvät denoiserit ja aikaa.
 
Ja samaisen tilan 1,2KHz on etenkin sopraanon tunteenpurkauksien kohdalla aika hirvittävä.
(Vinkki: Nyquist EQ on mainio ilmaisplugari:
http://www.smartelectronix.com/~magnus/#NyquistEq)
 
:o)
 
Ja mitä noihin vaiheiden hakemiseen monona tulee, itse aloittaisin viivästämällä lähimmäisiä mikkejä ihan sen laskennallisen 3ms/m. Kattoo sitten korvalla jos tarvetta on. On nimittäin sämple kerrallaan raitojen siirtäminen vaihetta hakiessa vähän tylsää pidemmän päälle jokatapauksessa, tolla pääsee hyvään alkuun.

Joo kiitos Aki, tosiaan Otakappelissa mennään tekemään. Ja mieskvartetti PK:sta on tulossa laulamaan. Näillä vinkeillä pääsee eteenpäin jo enemmän!

EDIT: moka.

AT:n konkat parin metrin päähän kvartetista XY-muodostelmaan (eli vierekkäin, n. 15cm päähän toisistaan, 90 asteen kulmaan).
 
Tuo ei ole XY-asetelma, siinä kapselit ovat päällekkäin samalla pystyakselilla, vaan lähinnä DIN-asetelma.
 
X/Y:
http://www.dpamicrophones.com/page.php?PID=123
 
DIN:
http://www.dpamicrophones.com/page.php?PID=124
 
Kuoroäänityksestä:
http://www.dpamicrophones.com/page.php?PID=369
 
DPA sovellusohjeet:
http://www.dpamicrophones.com/page.php?PID=368

Mulla oli tuossa sellainen prokkis että piti äänittää erään mieskuoron juhlakonsertti. Halusin siitä tietysti mahdollisimman laadukkaan, jos vaikka saisivat tilaisuuden lätylle ja siitä vähän myyntiä. Oikeastaan koko kalusto oli kaksi Röde NT1:stä, mikseri ja MiniDisk.
 
Mikkien sijoittelusta tuli ongelma koska tilaisuuden päätarkoitus oli live-esitys. Mikkejä ei siis voinut suin päin tyrkätä yleisön ja kuoron väliin, koska ne olisivat olleet tiellä.
 
Mitäs herrat gurut tällaisessa tilanteessa tekisi mikeillensä? Itse en sitten lopulta ollut paikanpäällä sitä tekemässä, mutta yritin ohjeistaa tuuraajan laittamaan mikit DPA-asentoon. Sanoin vain että kato niin etteivä ole kenenkään näköyhteyttä estämässä. Tila oli melko ahdas.

Mitäs herrat gurut tällaisessa tilanteessa tekisi mikeillensä?
 
Ripustaisin katosta. Jos ei pääse perääntymään tarpeeksi,
etäisyyttä saa myös nostamalla mikkejä ylöspäin.
 
t. Marko

Ja mitä noihin vaiheiden hakemiseen monona tulee, itse aloittaisin viivästämällä lähimmäisiä mikkejä ihan sen laskennallisen 3ms/m. Kattoo sitten korvalla jos tarvetta on. On nimittäin sämple kerrallaan raitojen siirtäminen vaihetta hakiessa vähän tylsää pidemmän päälle jokatapauksessa, tolla pääsee hyvään alkuun.
 
Mä kyllä unohtaisin erilliset tilamikit ja käyttäisin yhtä paria, Vie ne niin kauas, että suoran äänen ja tilan balanssi on sopiva. Tarvitset kaiuttimet monitorointiin, kaiun oikea määrä on mahdotonta päättää kuulokekuuntelun perusteella.
 
Aloittaisin ortf -tyylisellä parilla, lähemmäs/kauemmas säätää kaiun määrää, ylös/alas balanssia/soundia (nostamalla ylöspäin etummaisten ja taaimmaisten välinen voluumiero pienenee), kulmaa muuttamalla säädät stereokuvan leveyttä. Se on vähän epäintuitiivista, koska mitä leveämpi kuoro, sen pienempi kulma, kapean äänilähteen kohdalla taas kulmaa pitää kasvattaa.
 
Kovin kaikuisassa tilassa suosittelen hyperkardioideja ortf -tyylisessä asetelmassa.
 
t. Marko

Mä kyllä unohtaisin erilliset tilamikit ja käyttäisin yhtä paria, Vie ne niin kauas, että suoran äänen ja tilan balanssi on sopiva. Tarvitset kaiuttimet monitorointiin, kaiun oikea määrä on mahdotonta päättää kuulokekuuntelun perusteella.
 
Kaiuttimien roudaaminen sessioon mukaan saattaa olla este. Myöskin, esim tuossa Otakappelissa on niin raju kaiku, ettei samassa tilassa kuunnellessa saisi touhusta mitään käsitystä. Tän takia ottaisin kahdella parilla. Jos ei ambienssina niin yksi pari lähempänä, toinen vähän kauempana ja käyttää miksauksessa jompaa kumpaa paria.