Studiotyöskentely ›

Päätin avata sisarus-säikeen tuolle aloittamalleni ( Onko md jo katoavaa.. )
Kun on alkanut surukseni ilmetä, että markkinavoimat ajaa yleistä suuntausta myös tähänkin suuntaan tuon md:n ohella.
Harmittaako muita tuo suuntaus?

markkinavoimat ajaa yleistä suuntausta myös tähänkin suuntaan tuon md:n ohella.
 
Voisitkos vähän tarkentaa, että millaisias toimenpiteitä markkinavoimat ovat mielestäsi tehneet? Ja ketä/mitä tarkoitatat näillä markkinavoimilla?

Ei se mua ainakaan harmita, jos vaan on tarjota toimivampaa formaattia tilalle. Kyllä mä siltikin demojani cd-lätysköiksi ajattelin monistaa jatkossakin.

Toisaalta ei harmita yhtään, kun ottaa huomioon kuinka herkästi CD:t naarmuuntuu, eikä se 16bit/44.1KHz mikään ihanteellinen formaatti ole sekään. Sitten taas kun ajattelee mitä ne ovat tarjoamassa tilalle, eli noita ämpärikolmosia niin ei voi muuta kuin pudistella päätä. Mahtuuhan ne pieneen tilaan, tuhansia levyjä yhdelle kovalevylle, päinvastoin kuin nykyinen tuhat levyä per kirjahylly systeemi. Silti kun se laatu on mitä on, ne kansilehtiset loistaa poissaolollaan kokonaan niin ei tosiaan innosta. Yhtenä hyvänä vaihtoehtona näkisin DVD-A:n, mutta siinäkin se tilan tarve olisi aivan yhtä suuri, eikä se naarmuuntuminen ole siinä sen harvinaisempaa.
 
Jokatapauksessa, en näe että CD:t ihan heti katoaisivat.

Yksi on ainakin varmaa, kuluttajia ei kiinnosta yhtään mikään korkearesoluutioisempi formaatti, ellei sitä mene paljon pieneen tilaan.
 
Itse veikkaan, että CD on kuitenkin kuvioissa vielä pitkään. Se on aika demokraattinen formaatti fyysiseksi mediaksi, kaikki pystyvät tekemään sellaisen. Siihen on hyvä koostaa levyllinen tavaraa kuitenkin hyvällä äänenlaadulla, ja siitä on näppärä tehdä MP3:sia.

Voisitkos vähän tarkentaa, että millaisias toimenpiteitä markkinavoimat ovat mielestäsi tehneet? Ja ketä/mitä tarkoitatat näillä markkinavoimilla?
 
No Warnermusic siirsi tukkunsa Suomesta jokunen vuosi sitten ensin Ruotsiin... ja noin vuosi sitten Saksaan. Emi, Sony / Bmg ja Universal käsittääkseni maalliskuun lopussa Ruotsiin. Levymyyntitukkuja lähinnä tarkoitin: Eli esim. Katri Helenan ja vaikkapa Yölinnun cd:t kauppiaat tilaavat nykyään Saksan tukkuvarastosta... toi nyt vaan esimerkkinä.

Liittyykö keskittäminen jotenkin alasajamiseen?

Minä henkilökohtaisesti haluan omistaa fyysisiä tuotteita. Paljon mieluisempaa omistaa kannellinen CD/vinyyli -levy, jossa on myös kansivihko ja hienoa grafiikkaa. Minulle näiden selailu on iso osa uuden levyn ostamisessa. En ole ostanut yhtään biisiä nettikaupoista mp3:sena. Se bittitiedosto ei vain jaksa innostaa siellä kovalevyllä.
 
Vinyylilevyjä ostan vielä tänäkin päivänä. Nekään eivät ole kokonaan kadonneet, mutta niitä löytyy vähemmälti nykyään. En usko, että levyt/kasetit ja muut fyysiset äänilevyt tai -nauhat katoavat minnekkään vielä pitkään aikaan. Aina löytyy ihmisiä ketkä ostavat niitä.
 
Toivottavasti vielä vanhana miehenä saan nauttia CD- ja vinyylilevyistä. Mikään ei ole mukavampaa kuin kaivaa 70-luvun soulklassikko hyllystä ja kuunnella sitä mahtavaa soundia.

No Warnermusic siirsi tukkunsa Suomesta jokunen vuosi sitten ensin Ruotsiin... ja noin vuosi sitten Saksaan. Emi, Sony / Bmg ja Universal käsittääkseni maalliskuun lopussa Ruotsiin. Levymyyntitukkuja lähinnä tarkoitin: Eli esim. Katri Helenan ja vaikkapa Yölinnun cd:t kauppiaat tilaavat nykyään Saksan tukkuvarastosta... toi nyt vaan esimerkkinä.
 
No logistiikan tehostaminen ei mun mielestä liity mitenkään cd:n alasajoon. Varsinkaan levy-yhtiöiden intresseissä tuskin on fyysisen levyn alasajo - päinvastoin.

Liittyykö keskittäminen jotenkin alasajamiseen?
 
Silleen, että mielestäni pienet kauppiaat jäävät jalkoihin noihin netanttiloihin ym. cdoneihin... kuten joskus oli vaikkapa : Viikon pop LP, ja myöhemmin ylex lista, mutta nyt joku: Suomen VIRALLINEN LATAUSLISTA!... näin tää tuntuu vaan menevän....
edit: näppihärö...

No logistiikan tehostaminen ei mun mielestä liity mitenkään cd:n alasajoon. Varsinkaan levy-yhtiöiden intresseissä tuskin on fyysisen levyn alasajo - päinvastoin.
 
En mäkään tuota myös levymyyjänä yhtään pistä vastaan, mutta kun se ei mene ihan noin: Kun saiskin kaikki levyt yhdestä paikkaa, mutta tuo vaan hajoaa entisestään kokoajan....

Minä henkilökohtaisesti haluan omistaa fyysisiä tuotteita. Paljon mieluisempaa omistaa kannellinen CD/vinyyli -levy, jossa on myös kansivihko ja hienoa grafiikkaa. Minulle näiden selailu on iso osa uuden levyn ostamisessa. En ole ostanut yhtään biisiä nettikaupoista mp3:sena. Se bittitiedosto ei vain jaksa innostaa siellä kovalevyllä.
 
Sama täällä. Se on jo osa sitä kuuntelukokemusta, kun ottaa levyn käteen ja päättää, että se on tänään tämä levy, jota haluan kuunnella. Ite voi aina päättää, mihin valinta kohdistuu...
 
Siinä TV-tuolilla istuessa ja kuunnellessa tulee myös selailtua sitä kantta tai vihkoa tarkkaan, keitä on kyseisessä sessiossa ollut mukana ja missä rooleissa. Onks ketään tuttuja ollu turaamassa mukana vai ei, ja ketkä ylipäätään vaikuttaa...
 
Mie uskon, että fyysisen tallenteen kannattajat ei vielä heitä kuppia kehiin heti huomenna, vaikka ylihuominen saattaa meitä kolkuttaa jo ennen eläkeikää
-mkp1964

Minä henkilökohtaisesti haluan omistaa fyysisiä tuotteita. Paljon mieluisempaa omistaa kannellinen CD/vinyyli -levy, jossa on myös kansivihko ja hienoa grafiikkaa. Minulle näiden selailu on iso osa uuden levyn ostamisessa. En ole ostanut yhtään biisiä nettikaupoista mp3:sena. Se bittitiedosto ei vain jaksa innostaa siellä kovalevyllä.
 
Itse olin vielä pari vuotta sitten aivan samaa mieltä, mutta iPodin hommaaminen on selvästi muuttanut kuuntelutottumuksia. Enää niitä kansiakaan ei samalla lailla kaipaa, ellei sitten levykaupassa selaillessa huomaa, että jollain hyvällä levyllä on myös makeat kannet (mitä tapahtuu harmittavan usein). Enemmän tulee nykyään kuunneltua itse biisejä.
 
Mitä mp3/CD vertailuun tulee, niin mulle riittää ihan hyvin hyvälaatuinen mp3 (tosin itse käännän levyt aina AAC-muotoon). Paino sanalla hyvälaatuinen, elikä mielellään pari sataa kbps vähintään. Jos taas innostun jonkun levyn ihan fyysisenä lättynä hommaamaan ostan nykyään lähes pelkästään vinyylejä.
 
EDIT: Tuosta voikin jo päätellä, etten ihan kauheasti lataile niin sanottua laillista kamaa. Lailliset mp3-lataukset kun ovat usein jossain 128kbps muodossa, mikä on aika kaukana hyvästä äänenlaadusta. Tämän vuoksi niiden hintakin on mielestäni aivan liian korkea. iTunes storessa taitaa sentään olla käytössä 160 kbps AAC-mikä on jo mun mielestä ainakin ihan kelpo.
 
Kansivihkojen puutteessa voi sitten surffailla vaikkapa bändin nettisivuja levyä kuunnellessa. Tai ihailla keväistä maisemaa...
 
Loppupäätelmänä voisin sanoa, että mun puolesta CD saa musiikkiformaattina kuolla ihan rauhassa, kunhan vinyylit pysyvät. Vielä kun nuo vinyylien mukana tulevat mp3 latauksetkin saataisiin suomeen asti ulottuun olisi homma hyvin hoidossa. Nykyisellään aika usein kyseiset kupongit ovat käypiä vaan UKssa tai USAssa.

Loppupäätelmänä voisin sanoa, että mun puolesta CD saa musiikkiformaattina kuolla ihan rauhassa, kunhan vinyylit pysyvät. Vielä kun nuo vinyylien mukana tulevat mp3 latauksetkin saataisiin suomeen asti ulottuun olisi homma hyvin hoidossa. Nykyisellään aika usein kyseiset kupongit ovat käypiä vaan UKssa tai USAssa.
 
Mulla on kanssa tämänsuuntaisia aatoksia. Tosin noita mp3:sia en kaipaile, mutta tavallaan kuulostaa hienolta yhdistelmältä modernia ja vanhaa.

Vinyylin suosio on selkeästi nousussa, ja hyvä niin. Multa lähtee ihmeen usein vinyylimaster tätä nykyä.

Uskon että ihmiset jotka aktiivisesti kuuntelevat musiikkia, ostavat jatkossakin levynsä CD-muodossa. Levymyynnit toki saattavat vähetä radikaalistikin koska musiikinkuuntelun rinnalle on ilmaantunut toisenlaisia kilpailijoita, jotka taistelevat verisesti ihmisten, ja erityisesti nuorison, vapaa-ajasta. Pelikonsolit nyt esimerkiksi vievät käsittääkseni nykynuoren vapaa-ajasta enemmän kuin esim. 80-luvulla, puhumattakaan internetistä. Luulenpa että tulevaisuudessa bändeillä on vähenevässä määrin merkitystä vannoutuneiden diggaripiirien ulkopuolella. Itse olen vanhempaa koulukuntaa ja silti ikäisissäni olen huomannut hälyttävän paljon ihmisiä joille musiikki on vain tapettiin rinnastettavaa immateriaalia viihdykettä; "joo, ihan kiva bändi/biisi/video mutta emmä viitsi ostaa ku pitää hommata pleikkaan uus Colin McRae..."
 
mutta jos vinyylikin vielä sinnittelee, ja joidenkin tahojen mukaan olisi jopa kasvattamassa suosiotaan, niin enpä todellakaan usko että CD musiikin tallennusformaattina mihinkään katoaa todella pitkään aikaan. tietenkin jos levymyynnit jatkuvat laskuaan niin taitaapa olla tulevaisuudessa vain hieman vaikeampaa hankkia levyjä - varsinkin jos se Anttilan hittitursu ei ole se tulisimman diggailun kohde.

Kyllähän CD:t suurelta osin ovat jo kadonneet. Nykyään markkinoidaan CD:n nimellä hämmentävän samannäköisiä kiekkoja jotka joko eivät toimi vanhemmassa soittimessasi tai sitten asentavat viruksia tietokoneellesi tai jopa autoosi jos sinulla on sen verran edistyksellinen soitin.
 
Sitä paitsi ne ovat nykyään kompressoitu ihan pilalle.
 
;)

Tässä oli Aamulehdessä ihan hyvä juttu aiheesta. Haastateltiin muutamaa pienemmän levykaupan myyjää. Heiltä kyllä tuli toteamus, että kauppa käy. Erikoisliikkeet on ja pysyy. Ostajat ovat kuitenkin kuulemma jo melkein aina samoja, tuttuja ihmisiä.
 
Mun mielestä CD on hyvä, äänenlaatu on hyvä enkä mä välitä paljonko bittitilaa siihen mahtuu. 8-16 biisiä on ihan hyvä mitta.