Studiotyöskentely ›

Monissa ohjeissa annetaan esimerkiksi ohjeeksi, että threshold tulisi olla tietylle instrumentille esimerkiksi välillä 6-8 dB. Eikö tuo nyt kuitenkin ole täysin kiinni siitä, millä tasolla kyseinen instrumentti on äänitetty? Jos on niin, ettei tuo kyseinen th kompressoi vielä yhtään, niin pitää kait sitä nostaa, vai olenko ymmärtänyt asian väärin, ja tällä tarkoitetaan nimenomaan sitä kompressoinnin määrää, joka usein näkyy pumppaavana mittarina? Hyvin usein on sitten annettu ohjearvo myös kompressoinnin ratiolle, mutta gainistä ja attack/release timestä ei puhuta mitään.
 
Millä tasolla "ammattimaiset" äänityslevelit kuuluisi pääsääntöisesti olla?

Monissa ohjeissa annetaan esimerkiksi ohjeeksi, että threshold tulisi olla tietylle instrumentille esimerkiksi välillä 6-8 dB. Eikö tuo nyt kuitenkin ole täysin kiinni siitä, millä tasolla kyseinen instrumentti on äänitetty? Jos on niin, ettei tuo kyseinen th kompressoi vielä yhtään, niin pitää kait sitä nostaa, vai olenko ymmärtänyt asian väärin, ja tällä tarkoitetaan nimenomaan sitä kompressoinnin määrää, joka usein näkyy pumppaavana mittarina? Hyvin usein on sitten annettu ohjearvo myös kompressoinnin ratiolle, mutta gainistä ja attack/release timestä ei puhuta mitään.
 
Millä tasolla "ammattimaiset" äänityslevelit kuuluisi pääsääntöisesti olla?
 
Saattaisivatko desibelimäärät viitata kompressoinnin määrään, ts. kuinka paljon signaalin tasoa kompressori milläkin hetkellä syö?
 
Attack riippuu siitä, kuinka paljon äänen luonteeseen kuuluu sen alussa olevat äännähdykset (plektran napsahdukset, tms.) esim. perusurulla atakki saa olla lyhyt ja luonnollista soundia johonkin kielisoittimeen haettaessa taas pidempi.
 
Release kannattaa säätää siten, että kuulostaa hyvältä. Jos kyseessä on komppiosaston soitin, se kannattaa usein säätää esim. neljäsosanuotin mittaiseksi. Tästä seuraa kiva biisiä tukeva pumppaus. Jos haussa ei ole pumppausefekti, muut asiat ratkaisevat.
 
Ratio voipi olla joskus 2:1, joskus 5:1, ja joskus 1,5:1. Mikä nyt sattuu fiilis ja käyttötarkoitus olemaan
 
Mitä äänitysleveleihin tulee, niin tärkeämpää on se, että kohinaa on vähän suhteessa ääneen. Sitten voidaan pumppailla sitä volaa kyllä vaikka kompressorilla. Digiäänityksissä on tärkeää, ettei klippaa, koska se kuulostaa pahalta. Vintagevehkeillä saa sitten vähän klipatakin, tyylisuunnasta riippuen.

Pyritään äänittämään niin että korkein piikki on mahd. lujaa elikkäs sen 0db, näin saat parhaiten bitit käyttöön, noi thresholdit sun muut sitten kuunnellaan korvalla, riippuen halutusta soundista ja soittajasta ja soittimesta, eipä ole sääntöjä.

Pyritään äänittämään niin että korkein piikki on mahd. lujaa elikkäs sen 0db, näin saat parhaiten bitit käyttöön
 
Tämä päti viimeksi 16-bittisessä maailmassa.

Monissa ohjeissa annetaan esimerkiksi ohjeeksi, että threshold tulisi olla tietylle instrumentille esimerkiksi välillä 6-8 dB.
 
Luulenpa että tuolla tarkoitetaan gain reductionia, eli treshold pitää säätää niin, että kompura napsii tuon verran dynamiikasta. Kuulostaisi järkevämmältä. Tai sitten tarkoitetaan rautavärkkiä. Analogivehjes käyttäytyy erilailla kuin digi.

Hyvin usein on sitten annettu ohjearvo myös kompressoinnin ratiolle, mutta gainistä ja attack/release timestä ei puhuta mitään.
 
kompuran tärkein namiska on ATTACK ja toisiks tärkein RELEASE. nämä tulisi säätää niin, ettei kompura kajoa soundin atakkiin vaan sointiin, ja hellittää vasta juuri ennen seuraavaa aluketta. samasta laitteesta ei koskaan saisi rajoittaa 6dB enempää - jos tarvetta on, useita peräkkäin ja miel. eri valmistajan.
 
Millä tasolla "ammattimaiset" äänityslevelit kuuluisi pääsääntöisesti olla?
 
piikit -5dB, näin plugarit pystyvät pyörimään vielä järkevillä bittisyvyyksillä, mutta headroomiakin jää.

Kiitoksia selventävistä vastauksista.

kompuran tärkein namiska on ATTACK ja toisiks tärkein RELEASE. nämä tulisi säätää niin, ettei kompura kajoa soundin atakkiin vaan sointiin, ja hellittää vasta juuri ennen seuraavaa aluketta.
 
Joo, tämä on tärkeää. Itse katson oskilloskoopilla soundin atakin pituuden ja säädän kompuran ATTACK säädön sen mukaisesti (siitä potikan nimikin). Ja RELEASE samoin juurikin noin kuin kirjoitit. Huomattavaa on, että esim bassoa kompressoidessa pitää tehdä release-automaatio kompuraan basistin taimin mukaan. Jos kompressoidaan otb, tulee miksausta printattaessa olla tarkkaavainen potikkakäden kanssa.
 
samasta laitteesta ei koskaan saisi rajoittaa 6dB enempää - jos tarvetta on, useita peräkkäin ja miel. eri valmistajan.
 
Tämä on myös näin. Joskus tosin kun haluan heittäytyä villiksi, saatan kompressoida jopa 10db. Mutta sen kyllä kuulee jäljessä. Kytkin myös kerran vahingossa 1176:n ja LA4:n peräkkäin, ja voin yhtyä mielipiteeseesi siitä, että saman valmistajan kompurat kuulostavat sarjaan kytkettynä vähän hassulta.
 
Mutta unohdit mainita kokonaan RATIO-säädön vaikutuksen. Yleinen sääntö on, että yli 3:n ratiota ei suositella, jos ei halua pilata miksaustaan. Jossain laitteissa ja plugareissa saattaa olla jotain käsittämättömiä 20 ratioita, mutta näillä on yhtä paljon tekemistä todellisuuden kanssa, kuin autojen nopeusmittarien ääripäälukemilla.
 
piikit -5dB, näin plugarit pystyvät pyörimään vielä järkevillä bittisyvyyksillä, mutta headroomiakin jää.
 
Tämä on myös hyvä huomata. Vielä nykyäänkin plugarien & audiosoftien sisäiset bittisyvyydet ovat niin alkeellisella tasolla, että yhtään hiljempaa äänitty kama kuulostaa muroiselta. Samoin lähes kaikki plugarit klippaavat nollassa, joten headroomia pitää ehdottomasti jättää.

Jossain laitteissa ja plugareissa saattaa olla jotain käsittämättömiä 20 ratioita, mutta näillä on yhtä paljon tekemistä todellisuuden kanssa, kuin autojen nopeusmittarien ääripäälukemilla.
 
Kyllä mä käytän limitteriä mm. spiikkiäänityksissä ihan järestään.

Mutta unohdit mainita kokonaan RATIO-säädön vaikutuksen. Yleinen sääntö on, että yli 3:n ratiota ei suositella, jos ei halua pilata miksaustaan. Jossain laitteissa ja plugareissa saattaa olla jotain käsittämättömiä 20 ratioita, mutta näillä on yhtä paljon tekemistä todellisuuden kanssa, kuin autojen nopeusmittarien ääripäälukemilla.
 
voxuilla 2-4:1 on käyttökelpoinen alue ja bassolle jopa 8:1 saattaa toimia, mutta näiden arvojen jälkeen kompura muuttuu efektilaitteeksi.

voxuilla 2-4:1 on käyttökelpoinen alue ja bassolle jopa 8:1 saattaa toimia, mutta näiden arvojen jälkeen kompura muuttuu efektilaitteeksi.
 
No joo, ehkä tuo neljä menee vielä voxuilla. Mutta yhtään yli ei saa kyllä mennä ;)

No joo, ehkä tuo neljä menee vielä voxuilla. Mutta yhtään yli ei saa kyllä mennä ;)
 
No saa jos toimii. Mulla on aika monesti vaikkapa kaks LA-4:sta peräkkäin jolla toisella 12:1 tasoitellaan huippuja ja sit sen perään 2:1 lenseenpää kompressointia. Muutenkin kaikki tollaset "ei saa missään tapauksessa olla sitä tai tätä" -ohjenuorat on vähän onttoja - jos toimii niin sit toimii. Kyllä mä myös käytän vaikkapa rumpujen rinnakkaiskompurassa joskus UAD:n 1176:n 20:1 -asentoa ja hyvin toimii. Kokeilkaa ihmiset ja kuunnelkaa korvilla.

Tämä on myös hyvä huomata. Vielä nykyäänkin plugarien & audiosoftien sisäiset bittisyvyydet ovat niin alkeellisella tasolla, että yhtään hiljempaa äänitty kama kuulostaa muroiselta.
 
En ymmärtänyt. Vähintään 32 bittisiä ovat kaikki hostit ja esim. Wavesin plugarien VST -versiot 64 bittisiä.

Tämä on myös hyvä huomata. Vielä nykyäänkin plugarien & audiosoftien sisäiset bittisyvyydet ovat niin alkeellisella tasolla, että yhtään hiljempaa äänitty kama kuulostaa muroiselta.
 
90-luvullako tässäkin ollaan?
 
24-bittisenä sisään piikit -10db on ihan ok, riippumatta softasta tai plugareista.

Joo, tämä on tärkeää. Itse katson oskilloskoopilla soundin atakin pituuden ja säädän kompuran ATTACK säädön sen mukaisesti (siitä potikan nimikin).
 
Mittareihin on toki ihan hyödyllistä joskus turvautua mutta kyllä mä suosittelen ensisijaisesti kuuntelemaan korvilla oikean säädön... Oikeaa ja väärähän ei ole, on vain miksaajan mielipide/näkemys halutusta soundista, oli sitten huono tai hyvä.
 
Mutta unohdit mainita kokonaan RATIO-säädön vaikutuksen. Yleinen sääntö on, että yli 3:n ratiota ei suositella, jos ei halua pilata miksaustaan. Jossain laitteissa ja plugareissa saattaa olla jotain käsittämättömiä 20 ratioita, mutta näillä on yhtä paljon tekemistä todellisuuden kanssa, kuin autojen nopeusmittarien ääripäälukemilla.
 
Tää kuulostaa että on jostain oppikirjasta luettu että yli 3 ratioo ei suositella hehe, ainakin moni tunnettu äänittäjä/miksaaja aloittaa normaalisti kompresoinnin ratiolla 4:1. Oon vaan lukenu useampia haastatteluja... Ja riippu myös paljon kompressorin laadusta. Hyvällä kompuralla voi lyttää aika paljonkin ennen kuin alkaa kuulostaa huonolta.

Joo, tämä on tärkeää. Itse katson oskilloskoopilla soundin atakin pituuden ja säädän kompuran ATTACK säädön sen mukaisesti (siitä potikan nimikin).
 
Toi kuulostaa vähän samalta, ku duunikaverini opettajan läppä joskus 90-luvun alussa ttvo:lla. Kompuraan ajetaan siniaaltoa, jonka mukaan säädetään threshold-taso, johon ei sitten enää kosketa! Ja ratio on aina 2:1! Käyttäkää korvia mielummin...
 
Kytkin myös kerran vahingossa 1176:n ja LA4:n peräkkäin, ja voin yhtyä mielipiteeseesi siitä, että saman valmistajan kompurat kuulostavat sarjaan kytkettynä vähän hassulta.
 
Aha...Itse olen ihan päinvastaista mieltä ja usein tulee käytettyä varsinkin laulussa noita kumpaakin peräkkäin. Nehän on aivan erityyppisiä kompuroita. Kuulostaa mielestäni vähän samanlaiselta läpältä kuin että putkimikrofonia ei kannatta vahvistaa putkietuasteella. Käyttäkää korvia mielummin...
 
Mutta unohdit mainita kokonaan RATIO-säädön vaikutuksen. Yleinen sääntö on, että yli 3:n ratiota ei suositella, jos ei halua pilata miksaustaan. Jossain laitteissa ja plugareissa saattaa olla jotain käsittämättömiä 20 ratioita, mutta näillä on yhtä paljon tekemistä todellisuuden kanssa, kuin autojen nopeusmittarien ääripäälukemilla.
 
Niin ku mitä?!?!? Jos meet tutkimaan vähän räkkejä miksaajien jäljiltä, ni toi 3:1 on todella outo väite... Sieltä löytyy ihan just sellasia ratioita, mitkä palvelee koko miksausta. Tollaset väitteet kuulostaa vähän niin ku ne olis suoraan jostain kotistudion abc:stä napattuja "yleissääntöjä", eikä niissä sinällään ole mitään pahaa, mutta käyttäkää korvia mielummin...

Audiomiehen postaus oli hauskin pitkään aikaan täällä. Melkein asiaa, muttei sitten kuitenkaan.

Ettekö te nyt härregud sentään tajua, että audio-mieshän on selkeesti vitsihuumorimäen miehiä...!

Ettekö te nyt härregud sentään tajua, että audio-mieshän on selkeesti vitsihuumorimäen miehiä...!
 
Ah, totta, olet oikeessa.

Audio-mies on audio-mies!