Studiotyöskentely ›

Kertokaapa ihmiset tästä vähän lisää, kun meni tuo Miksaaja buukattu -topic kiinni. Punkbändillä tehtiin muutama studioäänitekin ja joka kerta oli koko trio myös miksauksessa mukana. Basisti luki tosin suurimman osan ajasta pornolehtiä, mutta kyllä hänkin mielipiteensä antoi muutamassa kysymyksen paikassa. Ongelmia ei minun mielestäni ollut missään vaiheessa, tiedä sitten miksaajien näkemyksiä.. Onko siis ongelma se, että studiossa on liikaa mielipiteitä, ts. bändillä ei ole yhteistä näkemystä siitä, mikä on oleellista?

Onko siis ongelma se, että studiossa on liikaa mielipiteitä, ts. bändillä ei ole yhteistä näkemystä siitä, mikä on oleellista?
 
Ei se ole ongelma, vaan se, että se johtaa rahan, hermojen tai yleensä molempien loppumiseen. Sitäpaitsi ryhmätouhut on aina kompromissi, ja mun mielestä ainakin on parempi olla 100% jotain, eikä 25% sitä, 25% tätä ja 50% jotain kolmatta.

Aika harvalla soittajalla tuntuu olevan kykyä kuunnella kokonaisuutta. Yleensä sitä omaa suoritusta katsotaan suurennuslasilla ja halutaan tehdä miksaus sen ehdoilla. Se taas harvemmin toimii.

Ei se ole ongelma, vaan se, että se johtaa rahan, hermojen tai yleensä molempien loppumiseen. Sitäpaitsi ryhmätouhut on aina kompromissi, ja mun mielestä ainakin on parempi olla 100% jotain, eikä 25% sitä, 25% tätä ja 50% jotain kolmatta.

Juuri noin. Toi on tärkeä asia oikeasti.

Onko siis ongelma se, että studiossa on liikaa mielipiteitä, ts. bändillä ei ole yhteistä näkemystä siitä, mikä on oleellista?
 
No kyllä se itse asiassa useinmiten on just suuri ongelma. Bändistä kannattaa miksauksessa olla yksi (korkeintaan kaksi) jolla on näkemystä kokonaisuudesta ja tietää miltä bändin pitäisi kuulostaa. Karkeana yleistyksenä vois sanoa, että suurin osa soittajista ei tiedä miksaamisesta mitään ;-)
 
Kun otetaan huomioon, että eri miksaajienkin näkemykset voi poiketa toisistaan oleellisesti niin soppa on valmis kun asiaa tuntemattomat päästetään vaikuttamaan lopputulokseen. Meilläkin aikanaan basisti olis halunut joka paikkaan vaan pirusti kaikua. Ei liene vaikea arvata miltä sen omat demot kuulosti ;-)

Kaikennäköisiä sessioita nähneenä oon myös tullut tulokseen, että ainoa järkevä tapa toimia studiosessiossa on sellainen, että yksi henkilö päättää viime kädessä asioista. Asia pitää sopia ennen studioon menoa. Henkilö voi olla bändin sisältä tai ulkopuolelta, mutta liian monta näkemystä johtaa aina kompromissiin. Kompromissit kuuluu mun mielestä politiikkaan, ei taiteeseen. Ja oon myös sitä mieltä että on parempi tehdä 100% yhdellä tavalla kuin 50% kahdella tavalla. Jos bändissä on isoja egoja, kannattaa erimielisyyksien välttämiseksi ottaa ulkopuolinen tuottaja. Myös jos tuntuu siltä ettei kukaan halua kantaa vastuun tuomia mahdollisia jälkipalautteita (huonot soundit, basso liian hiljaa ym. valituksia), kannattaa ottaa ulkopuolinen tuottaja.

Monasti ongelma kun kaikki saavat tulla, on se että kaikki joko haluavat omaa juttuaan kovemmalle (tai niinku tykimmäks) tai sit että kaikki pitää kuulua yhtä paljon - "onks mun kitara yhtä kovaa kun ton toisen kitaristin?". Välillä tuntuu että miksauksen tulis olla jokinlainen henkilöstöpoliittisesti tasapuolinen otos bändin jäsenistä...
 
Miksaajana sitä yleensä pyrkii kuuntelemaan biisiä ja luomaan yhtenäisen ja eheän kokonaisuuden tarjolla olevista osasista, jolloin on hyvin epäolennaista se kuka mitäkin on soittanut. Tässä kohtaa tulee sitten tuo näkemys ja sen toteutuminen. Yleisesti otttaen: mitä useampi näkemys, sitä mitäänsanomattomampi ja epätasaisempi lopputulos.
 
parempi olla 100% jotain, eikä 25% sitä, 25% tätä ja 50% jotain kolmatta.
 
just näin.

Itseasiassa toi nyt jo lukittu miksaajaketju oli mun mielestä hirveän tärkeä, koska se käsitteli aihetta, joka on hyvin yleinen ja usein aika pirun hankala. Ja siihen liittyy myös tämä "bändidemokratia" jutska, jolla on monta levyä pilattu.

Toinen aika usein nykyään esiin nouseva juttu on se, että usein lyödään läjä aivan vitun kalliilla tehtyjä jenkkilevyjä käteen ja sanotaan että TÄLLASTA! Jos ja kun se suomimiksaaja ei sitten samaan pysty, usein paljon pienemmillä resursseilla/soitolla/lähtösoundeilla, on pettymys suuri.

Kolmas on se, että lyödään taas ne kalliit jenkkilevyt käteen...mutta ne on ihan eri tyylisiä. Kuulostaa isolta ja kalliilta joo, mutta siitä härmän kasarihevikitarasta ei kyllä Lord-Algea ja postemogrungesurinamurinasoundia tee itse isoherrakaan. Enkä siis nyt viittaa mihinkään tietyyn bändiin, vaan ihan noin yleisellä tasolla.

Toinen aika usein nykyään esiin nouseva juttu on se, että usein lyödään läjä aivan vitun kalliilla tehtyjä jenkkilevyjä käteen ja sanotaan että TÄLLASTA! Jos ja kun se suomimiksaaja ei sitten samaan pysty, usein paljon pienemmillä resursseilla/soitolla/lähtösoundeilla, on pettymys suuri.
 
Tähän törmää usein. Alle 1000€:n budjetilla demon pitäis kuulostaa samalta kuin miljoonatuotannon amerikanlevyn...

Tähän törmää usein. Alle 1000€:n budjetilla demon pitäis kuulostaa samalta kuin miljoonatuotannon amerikanlevyn...
 
Ja sitten vedetään hirveät herneet nenään, jos yrittää selittää, että niitä levyjä on ehkä tehty hieman isommalla budjetilla ;)

Toinen aika usein nykyään esiin nouseva juttu on se, että usein lyödään läjä aivan vitun kalliilla tehtyjä jenkkilevyjä käteen ja sanotaan että TÄLLASTA! Jos ja kun se suomimiksaaja ei sitten samaan pysty, usein paljon pienemmillä resursseilla/soitolla/lähtösoundeilla, on pettymys suuri.
 
Täähän on vähän kakspiippuinen juttu. Jotainhan sille miksaajalle on annettava malliksi ja tuskin kukaan haluaa tarjota jotain halvalla tehtyä köpösoundista matskua referenssiksi. Eli musta on ihan normaalia, että tuodaan jotain hyvältä kuulostavaa. Tietysti faktat täytyy bändille selvittää siitä mihin resurssit riittää.
 
Oma juttunsa on myös sekin, että kovin moni rahaa vastaanottava miksaaja ei varmasti ihan ensimmäisenä ole myöntämässä, ettei omat taidot riitä samaan kuin suurta kunnioitusta nauttivalla huippumiksaajalla ;-)

Kysehän on samasta ongelmasta kuin millä tahansa muullakin alalla: hinnoittelun perustelusta asiakkaalle.
Eikä kyse mistään pienestä jutusta olekkaan. Pelkästään tätä vartenhan isoissa firmoissa on myyntineuvottelijoita ja sen sellaisia läjäpäin. Kyllä mun mielestä niilläkin oma ammattitaitonsa on jota täytyy kunnioittaa.
Studioäijillä ei välttämättä tätä taitoa ole, on vain asennevammaisia asiakkaita.
Vrt. "ei ole olemassa fysiikan lakeja, on vain asennevammaisia livemiksaajia"

Oma juttunsa on myös sekin, että kovin moni rahaa vastaanottava miksaaja ei varmasti ihan ensimmäisenä ole myöntämässä, ettei omat taidot riitä samaan kuin suurta kunnioitusta nauttivalla huippumiksaajalla ;-)
 
Mitähän sä meinaat tällä? Onks tää vaan sun oma fiilis vai käytänön kokemukseen perustuvaa tietoa. Ainakin mun tuntemat miksaajat ovat valmiit tunnustamaan kolleegan paremmuuden mikäli asia näin on.

Täähän on vähän kakspiippuinen juttu. Jotainhan sille miksaajalle on annettava malliksi ja

Jep, se ei olekaan ongelma, vaan se että odotetaan samaa ja kiukutellaan, jos ei soundaa LA:lta. Referenssit on ihan ok. Ja siis pitää myöntää että itsekin on tullut miksaajia kiusattua moisella tavalla :)

Mitähän sä meinaat tällä? Onks tää vaan sun oma fiilis vai käytänön kokemukseen perustuvaa tietoa. Ainakin mun tuntemat miksaajat ovat valmiit tunnustamaan kolleegan paremmuuden mikäli asia näin on.
 
Sikäli käytännön kokemukseen perustuvaa, etten ole törmännyt vielä yhteenkään miksaajaan joka olis sanonut suoraan, ettei osaa. Ja tähän 45-vuoden ikään on jokunen kyseisen lajin edustaja tullut kohdattua. (Harrastelijapiirit on tietysti eri asia.)
 
Vaan eihän tää ole mikään pelkästään miksaajiin liittyvä ilmiö. Kyllä sama pätee aika yleisesti monella eri alalla remonttimiehistä automaalareihin yms. Eikä siinä mitään, jokainenhan vaan yrittää tehdä työtään ja saada voita leivänpäälle.

Ei se ole ongelma, vaan se, että se johtaa rahan, hermojen tai yleensä molempien loppumiseen. Sitäpaitsi ryhmätouhut on aina kompromissi, ja mun mielestä ainakin on parempi olla 100% jotain, eikä 25% sitä, 25% tätä ja 50% jotain kolmatta.
 
Nimenomaan. Tuossa on vielä yleensä niin, että siellä on joku tyyppi jonka mielestä miksausta pitäisi hioa maailman tappiin.
 
"Mun kitara soittaa siinä kohdassa 2:34 - 2:35 sen yhden D-nuotin liian hiljaa, voisko sitä nostaa. Ja sit siinä kertsin alussa on sama juttu, paitsi sitä D:tä ennen tuleva trioli täppinki osa pitäis soida hiljempaa. Ja sit vielä jos vois saada enemmän bassoa ja yläpäätä ja keskitaajuuksia, paitsi X-biisin väliosan loppuun ei ihan niin paljon bassoa, mutta enemmän keskiääniä siinä ennen sitä nostatuksen ensimmäistä virvelin iskua."

Sitten vielä jokaisella vaihtelee kuuntelufiilis, -paikka, -vehkeet ja -seura, mahdollisista piristeistä puhumattakaan. Se on niin subjektiivinen kokemus ja se kun elää kokoajan.
Makuasiat on vaan sellaisia ettei...

"Mun kitara soittaa siinä kohdassa 2:34 - 2:35 sen yhden D-nuotin liian hiljaa, voisko sitä nostaa. Ja sit siinä kertsin alussa on sama juttu, paitsi sitä D:tä ennen tuleva trioli täppinki osa pitäis soida hiljempaa."
 
Mitä, toihan on ihan normaalia! Nimittäin näin lopputuloksesta vastaavan - ja maksavan - artistin näkökulmasta. Kyllä se +-0,5 db:kin voi olla just se juttu... Jos kerran tehdään, niin tehdään loppuun asti. Miksi ei?
 
Miksaaja, joka ei luonnollisestikaan osaa ottaa biisejä yhtä henkilökohtaisesti, kyllä vittuilee moisesta pilkunviilaamisesta aina, mutta siihen on totuttu.

Sitten vielä jokaisella vaihtelee kuuntelufiilis, -paikka, -vehkeet ja -seura, mahdollisista piristeistä puhumattakaan. Se on niin subjektiivinen kokemus ja se kun elää kokoajan.
Makuasiat on vaan sellaisia ettei...
 
Tähän vielä: On varmaan perusteettomiakin nuo pyynnöt usein, mutta kyllähän tuo voi olla harkinnan tulostakin. Että kuunnellaan monilla vehkeillä kotona ja vieraissa muutaman viikon ajan ja sitten pyydetään muutoksia vaihtelun keskiarvoa veikaten.

Mitä, toihan on ihan normaalia! Nimittäin näin lopputuloksesta vastaavan - ja maksavan - artistin näkökulmasta. Kyllä se +-0,5 db:kin voi olla just se juttu... Jos kerran tehdään, niin tehdään loppuun asti. Miksi ei?
 
Jos siitä tappiin asti hieromisesta ollaan valmiita myös maksamaan samassa suhteessa niin mikä ettei. Aina vain ei realismi orkilla riitä.
 
Muutenkin alaa vaivaa vähän it-puolelta tuttu oletus että tekijät ovat loputtomasti käytettävissä muutoksen muutoksiin vaikka alunperin on sovittu tietyn kokoisesta könttäurakasta tietyillä raameilla.