Studiotyöskentely ›

Eli kondensaattori mikki kaikkeen äänittelyyn kotistudiossa ekana mikkinä?
ja millaista suosittelette luokassa 100-150e. mistä voisin oppia koska dynaaminen on parempi kuin konkka mikki ja toisinpäin.

Käynti kirjastossa helpottaa. :)

Eli kondensaattori mikki kaikkeen äänittelyyn kotistudiossa ekana mikkinä?
ja millaista suosittelette luokassa 100-150e. mistä voisin oppia koska dynaaminen on parempi kuin konkka mikki ja toisinpäin.
 
http://www.thomann.de/fi/oktava_mk319_grossmembranmikrofon.htm
 
Suosittelen. SarkaPro myy suomessa noita, hinnatkin t-luokkaa tai halvempaa. Ja palvelu ihan loistavaa: asiantunteva meininki, toimitus oli nopea ja varmistivat vielä jälkeenpäin että olin mikkeihini tyytyväinen.
 
Jaa että miksi? Hyväsoundinen mikki, järeän laadukas ulkomuoto, ihan muuta kuin nämä perus kiinabulkkikonkat. Isokalvoisella konkalla voi äänittää oikeastaan mitä vaan.

Kannattaa tutkia tätä palstaa vähän taaksepäin tai vaik haulla. Toi on yks yleisimmistä aiheista tällä palstalla.
 
Perustietoa mikeistä on netti pullollaan. Aloita vaik täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikrofoni

Isokalvoisella konkalla voi äänittää oikeastaan mitä vaan.
 
Paitsi ehkä halpaa, muovisen ja suht riipivän kuuloista HB:n elektro-akustista. Pienikalvoisella saa parempaa soundia, kun soittimen "laadukkaasta", oikeasta soundista ei tartu (onneksi) kaikki koneelle.
 
Parhaimman (tässä kohtaa aika suhteellinen käsite) soundin sai, kun laittoi pienen (elektriteetti-konkka) klippimikin, purukumivirityksellä kaukukopan sisään, sentin - pari kielten alapuolelle. Mikkijohto kiinni Zoom H2:n mikkiliitäntään ja menusta "Plug-In = On".

Paitsi ehkä halpaa, muovisen ja suht riipivän kuuloista HB:n elektro-akustista. Pienikalvoisella saa parempaa soundia, kun soittimen "laadukkaasta", oikeasta soundista ei tartu (onneksi) kaikki koneelle.
 
Stop! Nyt pitää pysäyttää vähän, ja kelata.
 
Jos sulle on jäänyt käsitys, että pienikalvoinen poimii vähemmän, kapeammin, epätarkemmin tms. kuin isokalvoinen, niin olet ehdottoman väärässä. Totuus on toisinpäin.
 
Isokalvoinen mikrofoni värittää enemmän, ja on herkempi leikkaamaan ääntä suuntakuvion laidoilla, minkä vuoksi (ja koska niitä nykyään on saatavissa) isokalvoisia käytetään nykyään taiteellisina työvälineinä. Pienikalvoiset ovat pääsääntöisesti neutraalimpia.
 
Sulle saattaa tulla yllätyksenä, että parhaat klassisen musiikin taltioinnit joissa taajuusalueet on todella tehokkaasti käytössä (varsinkin jos mukana on vielä urut) äänitetään yleensä mittamikeistä kehitetyillä pienikapselisilla konkilla.

Sulle saattaa tulla yllätyksenä, että parhaat klassisen musiikin taltioinnit joissa taajuusalueet on todella tehokkaasti käytössä (varsinkin jos mukana on vielä urut) äänitetään yleensä mittamikeistä kehitetyillä pienikapselisilla konkilla.
 
Suurimmaksi osaksi kyllä näyttäis olevan pienikalvoisia, mut kyl aika usein näkee myös isokalvoisia varsinkin kuorojen edessä, samoin kuin bassojen ja patojen spottimikkeinä sekä solistimikkeinä, mut myös välillä ihan koko orkesterin stereoparina tai decca-puuna ja surround-tilamikkeinä. TV-lähetyksissä suositaan tietty pienikalvoisia ihan koonkin puolesta mut levytyksissä noita isokalvoisia näkee enemmän.

Suurimmaksi osaksi kyllä näyttäis olevan pienikalvoisia, mut kyl aika usein näkee myös isokalvoisia varsinkin kuorojen edessä, samoin kuin bassojen ja patojen spottimikkeinä sekä solistimikkeinä, mut myös välillä ihan koko orkesterin stereoparina tai decca-puuna ja surround-tilamikkeinä. TV-lähetyksissä suositaan tietty pienikalvoisia ihan koonkin puolesta mut levytyksissä noita isokalvoisia näkee enemmän.
 
Jep, kiitoksia tarkennuksesta, ja näinhän toki on. Sanoin "yleensä", en "aina". Ja joo, samalla kuin ilahduttavasti esmes toi Decca-puu -asetelma on tehnyt paluun kehiin, on klasaripuolella haettu viimeisen 10 vuoden mittaan mukaan myös entistä enemmän isokalvoisia. Samat "trendit" ko muussakin äänittelyssä vaikuttaa myös siellä.

Sanoin "yleensä", en "aina".
 
Jep. Ei ollut tarkoitus dumata mitenkään, kunhan vaan jutustelin... tää on kyl kiintoisa aihe josta täällä ei liiemmin ole ollut puhetta.
 
Ja joo, samalla kuin ilahduttavasti esmes toi Decca-puu -asetelma on tehnyt paluun kehiin, on klasaripuolella haettu viimeisen 10 vuoden mittaan mukaan myös entistä enemmän isokalvoisia. Samat "trendit" ko muussakin äänittelyssä vaikuttaa myös siellä.
 
Toinen mitä on ruvennut tapahtumaan on mikkimäärän lisääntyminen. Koko orkesterin mikkien lisäksi on vähintäänkin joka soitinryhmällä omat mikit. Ainakin suomessa paskat salit ajavat tähän että mennään lähemmäs orkesteria ja otetaan tila sit jopa jostain purkista... Yks mikä itelle oli jossain vaiheessa yllätys on et klasari-orkesteiäänityksissäkin kootaan kappale monesti useista otoista editoimalla.
 
Ja näkeepä dynaamisiakin välillä olevan spottimikkeinä :D RE20/421/441/57...

Yks mikä itelle oli jossain vaiheessa yllätys on et klasari-orkesteiäänityksissäkin kootaan kappale monesti useista otoista editoimalla.
 
Joo, mä muistan kans, kuinka tuo tieto järkytti (tosin siitä on aika kauan kun tuonkin opin), mutta kai sitä on tehty "aina" tai siis siitä lähtien kun siirryttiin suora-asetaattikaiverruksesta käyttämään ensin ääninauhaa.
 
Klasaripuolella mennään muuten usein ihan älyttömillä resoluutioilla. Klasariäänityksen maailmanluokassa on jatkuva ongelma, että raudan rajat tulee vastaan, olipa kyse tallentimista tai muuntimista.
 
Mut on se hienoa, kun on hyvin soiva sali, ja oikein valittu "puu" katossa, decca tai 5.1 ja kokonaisuus vedetään yhdellä otolla sisään. Se kuuluu äänitteeltä.

Mut on se hienoa, kun on hyvin soiva sali, ja oikein valittu "puu" katossa, decca tai 5.1 ja kokonaisuus vedetään yhdellä otolla sisään. Se kuuluu äänitteeltä.
 
Kulttuuritalon esitteessä lukee: "Akustiikaltaan 1400-paikkainen Aino-sali on edelleen maamme parhaita" :D Mitähän se kertoo tän maan salien tasosta?!? Tai esitteen tekijän Aallon värisistä silmälaseista...

Kulttuuritalon esitteessä lukee: "Akustiikaltaan 1400-paikkainen Aino-sali on edelleen maamme parhaita" :D Mitähän se kertoo tän maan salien tasosta?!? Tai esitteen tekijän Aallon värisistä silmälaseista...
 
Riippunee siitä, minkälaista pöhinää paikalla on tarkoitus pitää. Tai sitten tarkoitus on sanoa "Akustiikaltaan 1400-paikkainen Aino-sali on edelleen maamme parhaita 1400-paikkaisia saleja" mikä rajaa tarjontaa sen verran, että varmaan ollaan sadan parhaan joukossa.
:-D
 
No joo, noi Alvarin Akustiikkaratkaisut on suomessa sellainen pyhä asia, joka kannattaa vain skipata vaivihkaa. Usein ne toimivat yhdellä äänenpaineella ja yhdessä tarkoituksessa paremmin kuin toisessa. Suomessa kuitenkin ON hyviä varsinkin kamarikoon saleja, ne vain kannattaa käydä kuuntelemassa omin korvin, esitteissä niitä ei useinkaan mainita, suurin osa kun on hyviä sattumalta eikä minkään akustikon suunnitelmien mukaan.