Studiotyöskentely ›

Tehrve.
 
Hankin Rode NT1-A mikrofonin ja art tube mp:n etuasteen.
 
Eli kysymys on varmasti typerä, mutta jos saisin lyhyen selkeän vastauksen olisin eri kiitollinen:
 
Miten eri säädöt input ja output namikoista vaikuttaa äänen tallentammiseen? Eli ääriesim. jos input täysillä ja output pienellä vs. output täysillä input pienellä?
 
Kiitti

Output täysillä säröttää enempi seuraavaa osaa signaaliketjussa, kun taas gainia kääntämällä säröytyy etunen enempi. Testaamalla kuulet soundieron. Mun vanhalla systeemillä sain makeampaa säröä kyykyttämällä Creamwaren muuntimia ThreeQ:n outputilla, kuin gainia lujalle kääntämällä.
 
EDIT: Btw, tuossa on toi aloittelijaketju ylempää. Tää kysymys on luonteeltaan ehkä paremminkin sinne sopiva, siellä saa hyviä vastauksia kyllä.

Jonkinsorttinen lähtökohta voisi olla, että outputti keskiasentoon, inputti sellaisiin asentoihin ettei punainen clip-ledi syty, siis mahdollisimman lujaa, mutta ei punaiselle. Sen jälkeen pyörittelee outputtia sen verran, että saa tallentavasta päästä mittarit samalla tavalla "täyteen", mutta ei liian lujaa. Jos on kovin hentoinen laite vastaanottavana, niin voi joutua jopa laskemaan outputia.

Ja jos tallennus tehdään tietokoneelle 24b-tarkkuudella ni ei tartte saada mittareita läheskään tappiin. About puoleen väliin ennemmin.

Ja jos tallennus tehdään tietokoneelle 24b-tarkkuudella ni ei tartte saada mittareita läheskään tappiin. About puoleen väliin ennemmin.
 
No tää nyt on taas tämmöstä... Riippuu mittareistakin tosi paljon. Ei oo kiva jättää mihinkään -32 tasoihin. :) Suosittelen menemään niin kuumana, kuin mahdollista, pienen pelivaran siltikin jättäen. Koskaan ei siitä mitään haittaa ole ollut, päinvastoin jopa.

No tää nyt on taas tämmöstä... Riippuu mittareistakin tosi paljon. Ei oo kiva jättää mihinkään -32 tasoihin. :) Suosittelen menemään niin kuumana, kuin mahdollista, pienen pelivaran siltikin jättäen. Koskaan ei siitä mitään haittaa ole ollut, päinvastoin jopa.
 
No eipä siitä mitään hyötyäkään ole. Helpompi asettaa tasoja, kun ei tarvii vahdata clippausta.

No eipä siitä mitään hyötyäkään ole.
-6dB:sta -16dB:hen laskettaessa lopputuotoksen kohina suhteessa hyötyääneen kasvaa 10dB:llä, koska kuitenkin lopputuloksen piikit päätyvät äänitystasosta riippumatta samoiksi. Ja kun äänität kymmenen raitaa näilä säädöillä, niin alkaa jo kuulua.
 
Jokainen tietenkin taaplaa tyylillään.

-6dB:sta -16dB:hen laskettaessa lopputuotoksen kohina suhteessa hyötyääneen kasvaa 10dB:llä, koska kuitenkin lopputuloksen piikit päätyvät äänitystasosta riippumatta samoiksi. Ja kun äänität kymmenen raitaa näilä säädöillä, niin alkaa jo kuulua.
 
Ei nimenomaan ala 24-bittisenä vedettäessä. 16-bittisillä vehkeillä kyllä, mutta kahdeksan bitin tuoma 48dB lisää headroomia tarkoittaa nimenomaan sitä että ne pohjakohinat erottuvat vasta huomattavasti alhaisemmilla tasoilla.
 
Kannattaa myös testailla jos matematiikka ei vakuuta.

Eipä oo kohina paljoo 24b resolla vaivannu, vaikka en oo aikoihin yrittäny vetää kuumana kovalevylle.

Ei nimenomaan ala 24-bittisenä vedettäessä.
Tsorry.. no joo, mulla oli pieni ajatuserhe tuossa. Jos mikkiin hönkii 10dB:tä hiljempaa (=kauempaa) niin sitten signaali/kohinasuhde huononee. AD-muuntimesta tulevat pyöristysvirheet tulevat 10dB:tä ylemmäs, mutta pysyvät silti aika kaukana signaalista.
 
Sen verran asiassa oli kuitenkin tolkkua, että jos etuasteen gain on pienellä ja lähtövola isolla, niin silloin etuasteen itseiskohina nousee suhteessa hyötyääneen riippumatta tallennusresoluutiosta.