Studiotyöskentely ›

Tämä alue lienee sopivin paikka kysyä tätä asiaa, niin laitetaan tänne.
 
Hankin tuossa E-mu 1616 -äänikortin (CardBus-versio) jossa on suoraan vinyylisoitinta varten RCA-liittimet ja RIAA-etuvahvistin. Vinyyliliitännässä on gain-säätö kiinteä eikä sitä pysty säätämään mistään, mikä johtaa siihen, että kun soittaa maksisinkkuja joissa on luja prässäys, säröytyy signaali inhottavasti. Laitteen softamikserissä on kyllä mahdollisuus laittaa siihen trim-säädin, mutta se näyttää vain limitoivan signaalin annettuun arvoon jolloin tuloksena on äänitys joka klippaa mutta taso on vain alhaisempi.
 
Asiaa pähkäiltyäni olen miettinyt, että ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi jonkun potikan hankkimisen äänikortin inputin ja levysoittimen väliin, jolla saisi laskettua sisääntulevan signaalin tasoa sille tasolle ettei etuvahvistin klippaa. Tarvetta olisi maksimissaan 10dB pudotukselle.
 
Kysymys kuuluukin, että osaisiko kukaan sanoa jotain sopivaa stereopotikkaa, johon kolvaamalla RCA-liittimet saisi tuon hoidettua kätevimmin? Potikan arvoakaan en osaa päätellä, että mitä sen pitäisi olla - käytetty äänirasia on Audio Technika AT-95 (https://shop.strato.de/epages/61412 … ath=/Shops/61412864/Products/AT95-E)
 
Katselin että Partcolla olisi mm. tämänlainen potikka: http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?products_id=5422 - olisiko tuosta apua vai olenko täysin hakoteillä?

Kattelin äsken vehkeen manuaalia, ja siellä sanottiin phono-inputin max leveliksi consumer-asetuksilla 15 mV ja professional-puolella 60 mV. Koeta löytää keino pistää tuo professional-moodi päälle, niin eiköhän tilanne taltu ilman potikoita.

Mun mielestä sen sai säädettyä ihan äänikortin piirilevyltä jollain jumpperilla. Tarkempaa infoa ei ole jakaa aiheesta kuitenkaan.
 
EDIT: Eikäku toi ei ollutkaan se PCI-versio aiheesta. Mikä helvetti on cardbus? Joku läppäriväylä vai? Tuskin toimii siinä samalla tavalla.

Asiaa pähkäiltyäni olen miettinyt, että ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi jonkun potikan hankkimisen äänikortin inputin ja levysoittimen väliin, jolla
 
Ei onnaa noin, koska levysoittimen ääni on RIAA-korjaamatonta signaalia, ja sen sorkkiminen passiivielektroniikalla ennen RIAA-korjainta saa taajuudet varmasti sekaisin so. levyt ei kuulosta oikeilta. Etsii hän sen pro-moodin, niin toiminee.

Manuaali, sivu 26: http://www.emu.com/support/files/storage/v2_1616CB-EN.pdf

Kattelin äsken vehkeen manuaalia, ja siellä sanottiin phono-inputin max leveliksi consumer-asetuksilla 15 mV ja professional-puolella 60 mV. Koeta löytää keino pistää tuo professional-moodi päälle, niin eiköhän tilanne taltu ilman potikoita.
 
Kiitoksia, tämä kikka auttoi :-). Kortin DSP-mikseristä pystyy säätämään joko -10dBV- tai +4dBu-herkkyydet inputeille ja kun laittoi kakkosinputin (jonka kanssa tuo phono-input on rinnakkain) herkkyydeksi +4dBu niin ääni ei klipannut enää lujaa soivillakaan levyillä.
 
Laitetaan tähän jatkokysymys, sillä joku varmaankin osaa auttaa tämän kanssa. Nyt joutuu nostamaan vastaavasti keskimäärin 10dB verran softamikserin gain-toiminnolla äänentasoa jotta äänityksen saa tehtyä mahdollisimman lujana (nollatason tuntumassa ilman klippaamista). Vaihtoehtoisestihan tuon voisi tehdä kait äänityssoftalla jälkikäteen. Tuoko tuon kokoinen digitaalinen äänentason nostaminen muuassaan jotain olennaista heikennystä äänenlaatuun?
 
Tuo kait riippunee myös miten hyvät algoritmit softasta löytyy, jolla normalisoinnin/volatason noston tekee. En itse pystynyt selkeästi ainakaan kuulemaan mitään huonontumista äänenlaadussa, sen kyllä kuuli suoraan että kortilla tehdyissä äänityksissä on todella mukavan pehmeä ja erotteleva bassotoisto.

Mun mielestä sen sai säädettyä ihan äänikortin piirilevyltä jollain jumpperilla. Tarkempaa infoa ei ole jakaa aiheesta kuitenkaan.
 
EDIT: Eikäku toi ei ollutkaan se PCI-versio aiheesta. Mikä helvetti on cardbus? Joku läppäriväylä vai? Tuskin toimii siinä samalla tavalla.
 
Cardbus- eli kansankielellä PCMCIA-kortti ;-). Tuli myös huomattua että se alkaa olla poisjäävää tekniikkaa, sillä uudemmassa läppärissä on pelkästään ExpressCard-paikka, en ollut aiemmin edes ajatellut asiaa koska olin tottunut siihen että läppäreissä on vain yhdentyyppinen lisälaiteslotti.

Laitetaan tähän jatkokysymys, sillä joku varmaankin osaa auttaa tämän kanssa. Nyt joutuu nostamaan vastaavasti keskimäärin 10dB verran softamikserin gain-toiminnolla äänentasoa jotta äänityksen saa tehtyä mahdollisimman lujana (nollatason tuntumassa ilman klippaamista). Vaihtoehtoisestihan tuon voisi tehdä kait äänityssoftalla jälkikäteen. Tuoko tuon kokoinen digitaalinen äänentason nostaminen muuassaan jotain olennaista heikennystä äänenlaatuun?
 
Jos äänität 24-bittisenä, niin ei ole mitään aihetta huoleen.

Ei onnaa noin, koska levysoittimen ääni on RIAA-korjaamatonta signaalia, ja sen sorkkiminen passiivielektroniikalla ennen RIAA-korjainta saa taajuudet varmasti sekaisin so. levyt ei kuulosta oikeilta.
 
Periaatteessa potikka vain vaimentaa (kaikilla taajuuksilla yhtä paljon) eli ei se taajuusvastetta sotke. Huonosti suojattu potikka voi kyllä aiheuttaa häiriöongelmia kun signaalitaso on varsin matala. Äänirasian kuormituksen muutos voi hiukan vaikuttaa taajuusvasteeseen mutta sopivasti valituilla vastusarvoilla ei pitäisi olla ongelma. Kovin isokokoinen potikka voi lisätä kapasitiivista kuormaa mutta valitsemalla esim pienikokoisen trimmerin pääsee siitäkin ongelmasta.

Jos äänität 24-bittisenä, niin ei ole mitään aihetta huoleen.
 
Eikä 16bittisenäkään tarvinne köyttä ruveta hankkimaan...;) mutta miksei 24senakin jos tilaa ja vääntöä riittää(tämän vuosituhannen koneilla ei olle tätä ongelmaa...)

Periaatteessa potikka vain vaimentaa (kaikilla taajuuksilla yhtä paljon) eli ei se taajuusvastetta sotke. Huonosti suojattu potikka voi kyllä aiheuttaa häiriöongelmia kun signaalitaso on varsin matala. Äänirasian kuormituksen muutos voi hiukan vaikuttaa taajuusvasteeseen mutta sopivasti valituilla vastusarvoilla ei pitäisi olla ongelma. Kovin isokokoinen potikka voi lisätä kapasitiivista kuormaa mutta valitsemalla esim pienikokoisen trimmerin pääsee siitäkin ongelmasta.
 
Potikkaa ei kannata laittaa koska sen kanavatasapaino on huono ja koska se tuottaa kohinaa. Parilla 1% metallikalvovastuksella voisi gainia tiputtaa, vaimennuspiirin pitäisi säilyttää tuo 47k tuloimpedanssi (MM rasioille yleinen). Impedanssi voi olla suurempikin, liian pieni tuloimpedanssi vaimentaa yläpäätä. Yhdellä sarjavastuksellakin tuota voisi vaimentaa (tuloimpedanssi kasvaisi saman verran), mutta se tuottaisi jonkin verran enemmän kuin jännitteenjako kahdella vastuksella. Kun tuo kohinta vielä vahvistetaan se 60dB niin ei hyvä. Toinen vaihtoehto olisi kokeilla mikkitulon käyttöä ja RIAA:ta softalla jälkikäteen. Rasiasta riippuen kyllä tuo 1.5k tuloimpedanssi voi olla pienehkö. MC-rasialle se olisi kyllä riittävä, mutta sellaisella ei taida irrota gainia mitenkään tarpeeksi.

Periaatteessa potikka vain vaimentaa (kaikilla taajuuksilla yhtä paljon) eli ei se taajuusvastetta sotke. Huonosti suojattu potikka voi kyllä aiheuttaa häiriöongelmia kun signaalitaso on varsin matala. Äänirasian kuormituksen muutos voi hiukan vaikuttaa taajuusvasteeseen mutta sopivasti valituilla vastusarvoilla ei pitäisi olla ongelma. Kovin isokokoinen potikka voi lisätä kapasitiivista kuormaa mutta valitsemalla esim pienikokoisen trimmerin pääsee siitäkin ongelmasta.
 
Uskaltaisin kyllä väittää että passiivinen volyymi välissä, olipa se kompensoitu (=kirkastettu) kondensaattoreilla tai ei, muuttaa taajuusvastetta tässä tapauksessa huomattavastikin. RIAA-tallennettu signaali vinyylillä on nimittäin aika lailla kihisevää yläkertaa, kuten voit kuulla pistämällä korvasi äänirasian lähelle kun levy soi, vasta RIAA-korjaus "pudottaa" taajuudet normaalikorkeudelle. Alue, joka eniten muuttuu passiivipiirissä, ja alue jolla kaikki info on, sattuvat siis samalle kohtaa
:-(
 
Jos bassopää tallennettaisiin lineaarisesti oikeanlaisena levylle, ei älpeen uraan mahtuisi montaakaan minuuttia.
 
Sitten kun signaali on RIAA-korjattu, sitä voi kyllä vaimentaa passiivisestikin ilman että se pahasti kärsii. Muutokset ovat kuitenkin dramaattisimmillaan siellä 16-18K alueella ja ihan hyvä keskiarvo saadaan oikein valitun potikan, vastuksen ja konkan yhdistelmällä.

Kivin perustelut ovat kyllä teknisesti ihan puuta heinää. Vastuksista kootun vaimentimen taajuusvaste on äänitaajuusalueella viivasuora eli se ei muokkaa taajuusvastetta millään tavalla.
 
Äänirasian kuormitus voi vaikuttaa hiukan taajuusvasteeseen. Vaimennin pitää tietysti mitoittaa niin että äänirasian näkemä kuorma pysyy samana kuin ilman vaimennintakin, mutta siinä ei ole kyse muusta kuin oikeiden vastusarvojen valinnasta.
 
Monet RIAA-korjaimet high-end puolella on tehty niin että signaalia ensin vahvistetaan (vahvistimella jonka taajuusvaste on suora) ja sen jälkeen tehdään korjaus passiivisena. Eli vahvistus/vaimennus ennen korjausta ei ole mitenkään ihmeellistä vaan ihan arkipäivää.
 
Tietysti vaimentaminen ja sen jälkeinen vahvistaminen huonontaa signaalikohinasuhdetta (ja erityisesti vaimentimen kohtuullisen korkea impedanssi lisää kohinaa). Aina parempi ratkaisu on vähentää seuraavan asteen vahvistusta jos se vain on mahdollista.

Kivin perustelut ovat kyllä teknisesti ihan puuta heinää. Vastuksista kootun vaimentimen taajuusvaste on äänitaajuusalueella viivasuora eli se ei muokkaa taajuusvastetta millään tavalla.
 
Ok, kiitos. Aina oppii, jos kerran noin on. Miks sitten esimerkiksi vahvistimen tai kitaran passiivista volyymipotikkaa ei kai oo useinkaan rakennettu niin ettei se syö yläkertaa? Passiivisia studiolaitteita toki on ihan tasaisia, mut ne on kans aika kalliita, niin että niissä on varmasti jotain muutakin sisällä kuin pelkkiä vastuksia ja potikoita.
 
Uteliaana haluaa tietää hän.

Potikalla on mekaanisista syistä jonkinlainen kapasitanssi ja se yhdistettynä korkeaimpedanssiseen piiriin vaimentaa niitä ylätaajuuksia. Ratkaisu on pudottaa impedanssitasoa. Esim kitarasignaalin tapauksessa se tarkoittaa puskuriasteen käyttöä ennen sitä tasonsäätöä.

Ok, kiitos. Aina oppii, jos kerran noin on. Miks sitten esimerkiksi vahvistimen tai kitaran passiivista volyymipotikkaa ei kai oo useinkaan rakennettu niin ettei se syö yläkertaa? Passiivisia studiolaitteita toki on ihan tasaisia, mut ne on kans aika kalliita, niin että niissä on varmasti jotain muutakin sisällä kuin pelkkiä vastuksia ja potikoita.
 
Uteliaana haluaa tietää hän.
 
Passiivisen mikin kanssa ongelmana taitaa olla se että pienemmälllä volasäädöllä lähtöimpedanssi (potikan lähdössä) nousee huomattavasti. Tällöin myös kaapelin kapasitanssi (jotain 200 pF tai sitä luokkaa) alkaa jo vaimentamaan yläpäätä. Sama homma voi tulla vastaan kyllä tuossa RIAA-tapauksessakin, moving magnet -tyyppisen rasian kanssa siis joku 47k / 100-200 pF on normaalit impedanssi ja kapasitanssiarvot joilla tuo rasian toisto pysyy lineaarisena. Joissakin paremmissa levarin etuvahvistimissa molempia pystyy säätämään.
 
Joissain sähkökitaran passiivielektroniikan kytkennöissa taas mikki on kytketty potikan liukuun jolloin tietysti volaa vähennettäessä kuormitus kasvaa joka aiheuttaa vieläkin voimakkaamman diskanttien katoamisen. Samalla tavalla mutta kuormittamalla mikkiä vain kapasitiivisesti saadaan aikaan myös resonanssipiikkejä keskialueelle, käytännössä kytkentä on tone-kytkentä jossa vaihdetaan konkkaa (ja konkan arvoa) esim. kiertokytkimen kautta.
 
Volasäätö on lineaarinen jos potikkaa edeltää matalaimpedanssinen lähtö sen jälkeen seuraava aste on impedanssiltaan riittävän suuri.