Studiotyöskentely ›

Olen vanhan musiikin ystävä ja vanhoissa äänityksissä on jotain mahtavaa. Tulee skipattua paljon musaa nykyään koska on liikaa hifistelty ääneenlaadulla. Mietin tässä että mistä johtuu kun äänenlaatu ei ole niin kliiniä mutta mikit myös ovat leikanneet liian korkeet ja matalat äänet pois, ennenhän ymmärtääkseni mikkie "hertsien-otto-taajuus" oli kapeampi. Korjatkaa kun ja jos olen väärässä. Mutta saakos tälläsiä mikkejä sitten nykypäivänä, niinku konkka mikkejä vaikka jotka ottavat vaan ne keskitaajuudeet? Kyllä varmasti saa jollai tietokone ohjelmilla leikattu kaikkea, mutta jos haluaa pärjätä ilman turhaa editointia vaan puhtaasti nauhottaa sen mitä tulee, sellaseen nostalgiseen tyyliin. Hifistely on turhaa ja se vie musiikista pois jotain mitä minä siinä niin diggaan.
 
Antakaaks neuvoja mitkä sit tarvitsen.. joku 60-luvun mikki ja analoginen kelanauhuri? Ja saakoha näitä vielä käypään hintaan?

Korjatkaa kun ja jos olen väärässä. Mutta saakos tälläsiä mikkejä sitten nykypäivänä,
...
Antakaaks neuvoja mitkä sit tarvitsen.. joku 60-luvun mikki ja analoginen kelanauhuri? Ja saakoha näitä vielä käypään hintaan?
 
Kyllä ne äänitykset tehdään nykyään usein ihan samoilla mikeillä kuin silloin ennen.
 
Silti soundissa on eroa. Ehkä tärkein soundillinen ero on myös henkinen: vanhemmat äänitykset on usein tehty kerralla ja lähes tai kokonaan livenä niin että soitinten on sallittu "vuotaa". Livenä soittamisessa on myös oma tunnelmansa, jota on vaikea erillisillä otoilla taltioida.
 
Itse teknologia ei ole muuttuessaan juurikaan kehittynyt, onpahan vain mahdollistanut uusia ja laajempia työtapoja. Se etsikkoaika, jolloin uusi soundi oli automaattisesti huono soundi on ohi, nykyään kaikki on kiinni valinnoista.

Aiheesta on olemassa muuten ihan ansiokas väitöskirja, yön hiljaisina tunteina mukavaa luettavaa: http://acta.uta.fi/pdf/951-44-6492-3.pdf

Nykyäänhän (kevyessä musiikissa) on menty "anti-hifistelyyn", eli biisit kompressoidaan luonnottomaksi äänimakkaraksi, jotta se varmasti kuuluisi kaupallisella radiokanavalla liikenteen melun yli :o)
 
Olen samaa mieltä, että muutaman kymmenen vuoden takaisista äänitteistä löytyy
vaikeasti määriteltävää koukkua, live-tunnelmaa ja tekemisen iloa. Paradoksaalista tietysti on, että nuo äänitteet olivat yleensä oman aikansa hifistelyä, jota ihmeteltiin joukolla.

Yksi asiaan vaikuttava tekijä oli myös se, että 60-luvun alun nauhurit leikkasivat ylä ja alapäätä. Eli suunnilleen niin, että vaikka parhaiden mikrofonien taajuusvaste olikin luokkaa 20Hz-20kHz, pystyivät nauhurit tallentamaan "vain" 50Hz-15kHz. Samoin nauhureille ajettiin tavaraa monesti siten että tapahtui lievää nauhasaturaatiota, jolloin signaali ikäänkuin tasottui ja pehmeni.
 
Mutta tosiaan suurempia tekijöitä olivat varmasti nämä aiemmissa kirjoituksissa mainitut seikat.

Yksi asiaan vaikuttava tekijä oli myös se, että 60-luvun alun nauhurit leikkasivat ylä ja alapäätä. Eli suunnilleen niin, että vaikka parhaiden mikrofonien taajuusvaste olikin luokkaa 20Hz-20kHz, pystyivät nauhurit tallentamaan "vain" 50Hz-15kHz. Samoin nauhureille ajettiin tavaraa monesti siten että tapahtui lievää nauhasaturaatiota, jolloin signaali ikäänkuin tasottui ja pehmeni.
 
Mutta tosiaan suurempia tekijöitä olivat varmasti nämä aiemmissa kirjoituksissa mainitut seikat.
 
Jätkä ei lukenu, vai referoiksä suoraan tosta mun postittamasta pdf:stä :D ?

Jätkä ei lukenu, vai referoiksä suoraan tosta mun postittamasta pdf:stä :D ?
 
En lukenu läpi sun linkittämää monisatasivuista pdf:ää. Toi fakta vanhoista nauhureista ei ole mikään suuri salaisuus, ja jokainen tätä alaa opiskellut tietää, tai ainakin pitäisi tietää se.

En lukenu läpi sun linkittämää monisatasivuista pdf:ää. Toi fakta vanhoista nauhureista ei ole mikään suuri salaisuus, ja jokainen tätä alaa opiskellut tietää, tai ainakin pitäisi tietää se.
 
Niin, tottakai, koska opiskelumateriaalikin on noita kyseisen väitöskirjan lähdekirjallisuutta ;)
 
No ei vaan, onhan kaikilla korvat, tajusin kyllä.

No JUURI tuota mä hain!
 
"Yksi asiaan vaikuttava tekijä oli myös se, että 60-luvun alun nauhurit leikkasivat ylä ja alapäätä. Eli suunnilleen niin, että vaikka parhaiden mikrofonien taajuusvaste olikin luokkaa 20Hz-20kHz, pystyivät nauhurit tallentamaan "vain" 50Hz-15kHz. Samoin nauhureille ajettiin tavaraa monesti siten että tapahtui lievää nauhasaturaatiota, jolloin signaali ikäänkuin tasottui ja pehmeni."
 
eli nyt mä rupeen metskaa vanhaa kelanauhurii ! jea kiitos kaikille!
jos ootte kuullut soul investigatorsien, ni ainaki sen levyn jota ite oon kuullu "home cooking" ni nauhoituslaatu tuo mieleen juuri sen 60 luvun ja itseasiassa erehdyin luulevaan tätä bändiä joksikin jenkeissä vaikuttaneeksi funkki kokoonpanoksi 60-70 luvuilla :D
Mutta totuus olikin että levy on tältä vuosituhannelta ja suomalaista, hahaha se oli kiva yllätys, ehkä pitäisi yrittää saada näitä jätkiä kiinni ja tiedustella vinkkejä miten he sen tekivät niin hyvin.

Kannattaa unohtaa tollaset taajuusvaste höpötykset. 60-luvulta lähtien monien nauhurien taajuusvaste on ollut 30Hz - 20kHz +- 2dB luokkaa.

Kyllä se Get On kuulostaa vaan niin hemmetin hyvältä joka kerta.

Kannattaa unohtaa tollaset taajuusvaste höpötykset. 60-luvulta lähtien monien nauhurien taajuusvaste on ollut 30Hz - 20kHz +- 2dB luokkaa.
 
Mut monet muut asiat mitä nauhalla tapahtuu tekee sen, et digitallennus kuulostaa hyvään nauhaan verrattuna ihan slaikkarilta.

No, näinhän se onnistuu:
 
http://www.phobospeepl.dk/documents/shitty1.pdf
http://www.phobospeepl.dk/documents/shitty2.pdf
 
piis.

Mut monet muut asiat mitä nauhalla tapahtuu tekee sen, et digitallennus kuulostaa hyvään nauhaan verrattuna ihan slaikkarilta.
 
Näinpä, ja tossa -2dB:ssä erityisesti tuolla yläpäässä on jo merkitystä, varsinkin kun se kertautuu kaikilla raidoilla.

Näinpä, ja tossa -2dB:ssä erityisesti tuolla yläpäässä on jo merkitystä, varsinkin kun se kertautuu kaikilla raidoilla.
 
Jos ei 2dB toleranssi kelpaa, niin sitten ei voi käyttää analogisia laitteita eikä mikrofoneja ollenkaan.

Jos ei 2dB toleranssi kelpaa, niin sitten ei voi käyttää analogisia laitteita eikä mikrofoneja ollenkaan.
 
Kelpaa? Siis nythän ei ollut kyse siitä että joku asia kelpaisi tai ei kelpaisi, vaan siitä missä suhteessa analoginauha tuottaa erilaista lopputulosta kuin digitaalinen äänitysformaatti. Ja tuntuis siltä että ainakin tässä ketjussa konsensus on se, että nauhan tuomat asiat vaikuttaa positiivisesti lopputulokseen, yks näistä asioista on lievä ylä- ja alapään leikkautuminen.
 
Otetaan ihan rauhallisesti ja mietitään joulun sanomaa, eiks vaan.

Nii, ei joulukaan alunperin ollu ihan digitaalinen.

Mikitykset on kauttaaltaan ollut sangen merkittävä juttu tässä. Rummuissa se on tietysti korostunut, kun on saattanut olla vaan 2x overhead ja basarimikki, niin siinä aika iso osa (lähimikkien) terävyydestä karsiintuu pois, ts. tulee "pehmeämpi" saundi. Nauhalla säröttäminen yhtälailla lisää keskialueen tuntua.
 
Aika hyvä esimerkki "vanhasta" saundista viimepäivien levyllä on ainakin Niemisen ja Litmasen ensimmäinen plätty; se on kaksraitaselle nauhalle tallennettu ja livenä tietenkin. Ei sen puoleen, kyllä se spektrianalysaattorilla näyttää ihan samalle kuin normaali 2000-luvun poppi - soi vielä helvetin kovaa.
 
Ja sitäpaitsi, kyllä se "vintage" sille äänitteelle kannattaa hankkia muulla kuin karsimalla taajuusalaa. Livesoittoa, rohkean persoonallisia saundeja ja panorointeja sekä hiottua kompuran käyttöä.

Joo ja jos ei riitä yks mikki rumpuihi ni on se kumma ;)
hahaa joo ainahan sitä löytyy erillaisia mielipiteitä näistä asioista, enkä haluu mitää pätemispalstaa alottaa. Mun mielest erikoisjätkät lähtee hifistelee äänellä ku on sielun puutetta :D Ja analogises nauhas on vaa jotai mitä ei mp3 pysty tarjoo, se jättää kylmäks niinku jäätee, ei tuo sitä isoisän-tarina-takka-tuli-lämpöö!
hehehe tai jotain sinnepäin
kiitos teille vipu5 sun muut, annoitte enemmän ku aavistittekaan!

Niinno, ei kai se ihan paskapuhetta ja pelkkää nostalgiaa ole jos siitä kerran niin paljon puhutaan. Ehkäpä pioneerien kannattaa nostaa päät pensaasta ja alkaa tekemään sitä, mistä kentällä maksettaisiin, ei mistä maksetaan.
 
Ja toki näin tehdäänkin, mutta kiva että siitä puhutaan myös näin korvattomien tavisten kesken, joiden korvat ei oo van tottuneet nykyterässoundiin.