Studiotyöskentely ›

Mulla on rakenteilla n. 6m x 6m kotistudio/treenis minkä sisäpinnat ovat seuraavanlaiset:
 
-etuseinä: tasoitettu ja maalattu kevytsoraharkko
 
-sivuseinät: 50mm pehmeää lasivillaa jonka päällä on kaksinkertainen suodatinkangas pölyämisen estämiseksi sekä 20x45mm puurimoitus siten, että rimojen välisten rakojen osuus kokonaisseinäpinta-alasta on noin 30%
 
-takaseinä: kuten sivuseinät mutta 100mm villaa
 
-katto: teräsbetoniliittolaatta, 25mm pehmeää lasivillaa, Gyptone-reikäkipsilevy
 
-lattia: betonilaatta, pehmeä "terassimatto"
 
Akustiikka on muuten hyvä ja miellyttävä, mutta bassot menevät puuroksi ja jäävät kumisemaan. Onko täällä sellaisia guruja ketkä pystyisivät neuvomaan mitä kannattaa tehdä?
 
Olen tutkinut Thomannin akustointituotteita ja niiden valmistajien nettisivuja.
Pystyykö kulmiin asennettavilla vaahtomuovisilla bassoansoilla korjaamaan tilanteen? Ne ovat kuitenkin sen verran hintavia että ennen suin päin ostamista pitää selvittää, miten paljon halvempaa on ostaa vaahtomuovikaupasta vastaavaa (vähintään 40kg/m3 Acousti pro:n mukaan?) vaahtomuovia ja leikata/leikkauttaa se sitten sopivan muotoiseksi.

Ne vaahtomuoviset 'bassoansat' voi unohtaa kokonaan. Ne kulmaan laitettavat ainakin.. Aivan liian pieniä ja heppoisia tappamaan alimpia taajuuksia.
 
edit:
 
http://www.johnlsayers.com/phpBB2/viewtopic.php?f=3&t=10304

Painava vaahtomuovi, josta saa hyviä bassoansoja, on niin kallista, että villasta tekeminen kannattaa, jos on tilaa. Suurin ongelma bassotaajuuksien kontrolloinnissa on se, että pienen huoneen pinta-alasta voi mennä 30 %, kun vetelee 25-30 cm paksuista villakerrosta sinne tänne.
 
Limivaahtomuovi, joka painaa yli 70 kg kuutiolta, maksaa 7 cm paksuisena levynä
noin 130 egeä neliö suoraan tehtaalta! On kyllä pölyämätön ja loistava materiaali akustointiin.

Rakenna kaikkiin nurkkiin kunnon bassoansat kuten tässä threadissa (Sun May 17, 2009 7:38 pm postattu kirjoitus kuvineen):
 
http://www.johnlsayers.com/phpBB2/viewtopic.php?f=10&t=12321
 
Pehmeästä lasivillasta ei ole mitään iloa akustoinnissa, vaihda se kovempaan ja raskaampaan, yleinen suositus on Parocin COS-5 villalevy sopivalla paksuudella, se on kivivillaa, ja painaa n. 50 kg/m3. Jätä seinän ja levyn väliin vielä 5-10 cm ilmarako niin saat vielä paremman bassojen vaimennuksen. Liiallinen laajakaistainen vaimennus johtaa kyllä aika pahaan yläpään kuolettumiseen, joten joku diffuusori voisi olla tarpeen.
 
Tuon huoneen yksi ongelma on sen symmetrisyys kun kaikki seinät ovat 6 m pitkiä. Rakenna yhdelle seinälle vaikka joku laulu/kitarakoppi esim. 1,5 metriä leveänä. En nyt muista mitkä ovat ne optimimittasuhteet mutta ne löydät itsekin vaikka googlettamalla. Ainakaan huoneen mitat eivät saisi olla toistensa kokonaislukukerronnaisia.
 
Jotain juttua huoneen optimimitoista löytyy täältä:
http://www.silcom.com/~aludwig/Room … ustics.html#Optimum_room_dimensions

Kiitos vinkeistä!
 
Kuvissa näkyvä itse tehty bassoansa vaikuttaa fiksulta. Kannattaako se täyttää (kivi)villalla alhaalta ylös vai jättää väliin tyhjiä kohtia? Miten kriittinen paikka ylänurkka on, kannattaako rakennelma tehdä ylös asti? Alanurkassa on pistorasia.

Kikka Korea: Kiitos vinkeistä!
 
Kuvissa näkyvä itse tehty bassoansa vaikuttaa fiksulta. Kannattaako se täyttää (kivi)villalla alhaalta ylös vai jättää väliin tyhjiä kohtia? Miten kriittinen paikka ylänurkka on, kannattaako rakennelma tehdä ylös asti? Alanurkassa on pistorasia.
 
Kannattaa varmaan tehdä koko nurkan alhaalta ylös peittävä ellei esim. halua myös upottaa subbareita tai monitoreita bassoansaan. Nuo rakennelmat eivät ole niin pysyviä etteikö sähkö voisi ottaa noista pistorasioista jatkojohtolla (kytkimellinen malli on kätevin).

Pistin tämän tuonne "Halpaa akustointia" -osastollekin:
 
Onkohan kukaan tosissaan testannut, kuinka räsymatot toimivat akustointimateriaalina?

Ajattelin esim. viritelmää, jossa huoneen nurkkaan on ripustettu "päällekkäin" 2 tuhtia räsymattoa noin 10 cm etäisyydelle seinästä ja toisistaan. Kunnon räsymattohan painanee pitkälti kolmattasataa kiloa / kuutio, joten massaa on.

Kolmen, neljän metrin maton voisi taitaa kolmin kerroin..Puolentoista metrin maton yläreunaan voi pujottaa rautalangan, kääntää puoliympyräksi ja ripustaa kattoon = laulukioski.

Olisipahan vain materiaali, jota kodeista ja kirppareilta löytyy halvalla, joka keskimäärin näyttää hauskalta, ja ominaisuuksiltaan epäilemättä sopii tarkoitukseen.

Eiköhän se räsymatto sinänsä aivan toimivaa ole, mutta onko se sitten loppupeleissä niin halpaa? Jos meinaat edes jonkunlaista peittoa saada aikaiseksi ja tietenkin mielellään niin että matto on moninkerroin taitettu, niin kyllä noita mattoja alkaa pieneenkin huoneeseen menemään kymmeniä. Ja lisäksi tietenkin lopputulos on ilman jotain viimeistelyä todella törkeän näköistä ja todennäköisesti nuo käytetyt matot ovat imeneet itseensä sellaisen määrän pölyä mitä ei saa kokonaan pois millään tamppauksella.

Pesty räsymatto ei taatusti pölyä enempää, kuin mikään villa. En siis puhu nukkamatoista, niitä ei voi suositella missään tapauksessa terveysriskien takia.
 
Ulkonäkö tietysti voi olla "vaihteleva", mutta niin se on omatekoisissa, niinsunnäin viimeistellyissä villalootissakin. Ja tarpeet ovat moninaiset. Miksi pitäisi heti ajatella, että koko huone on vuorattu matoilla? Tämä keskustelukin lähtee nurkkiin tehtävistä bassoansoista.
 
Jos huoneessa jo on vaikkapa kirjahylly, joka on kohtalaisen hyvä diffuusori, niin matto tai pari johonkin voi tuoda juuri sen tarvittavan pikkulisän.
Kaiken lisäksi: matot voi ripustaa, ja rullata pois, joten kotiäänittäjä voi tehdä virityksiä, joita ei pysyvinä voisi ajatellakaan.
 
Monien, monien ullakoilta löytynee mattoja, joita saa ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi.
Kirpputoreilta löytyy halvalla tai puoli-ilmaiseksi.
 
Halpuuden rinnalle on laitettava se, että voiko ylipäätään käyttää muuta. 20 cm villa plus 10 cm ilmarako pienen huoneen seinille vie äkkiä niin monta neliötä, että instrumentit on jätettävä ulkopuolelle.
 
Ja kysymykseni oli: onkohan kukaan tosissaan mitannut räsymattojen ominaisuuksia. Matto painaa niin paljon, että olisi kiva tietää mitä massapaksuuksia tarvittaisiin.

En tiedä noista matoista, tosin voisihan niitä käyttää myös peittämään raskasmatto tämän tyyppisessä bassoansassa:
 
http://www.soundonsound.com/sos/mar06/images/sostrapdiag.l.jpg
(koko juttu: http://www.soundonsound.com/sos/mar06/articles/studiosos.htm
Muutkin studio sos jutut löytää tällä haulla:
http://www.soundonsound.com/search?section=%2F&Keyword=studio+sos )
 
Ryijy olisi kuitenkin hienompi, se kun on alunperinkin suunnitelty seinälle laitettavaksi eikä lattialla tallattavaksi. Mutta mittaus on ainoa tapa selvittää kuinka hyvä joku materia on akustisesti. Paljon tilaa tuollaiset (raskas-)mattovaimentimetkin vievät, tuokin on 6" eli >15 cm paksu (ja kivivillaa siinäkin käytetään).

Kannattaako kivivillan olla nimenomaan tuota COS-5:tä? Katsoin Parocin kansiosta tiheyksiä niin niitähän on vaikka mitä, jotkut villat on jopa yli 100kg/m3.
Mikä on bassojen vaimennukseen sopivan villan järkevä tiheyshaarukka?

Kalmo: Pistin tämän tuonne "Halpaa akustointia" -osastollekin:
 
Sinne tämmöinen kuuluukin
 
Onkohan kukaan tosissaan testannut, kuinka räsymatot toimivat akustointimateriaalina?
 
En o testannu, enkä mitannu.
 
Olisipahan vain materiaali,
 
Teknisesti räsymatto on kudottua kangasta ja melko raskasta semmoista. Ihan hyvä materiaali.
 
Mä ny en akustiikasta mitään tiedä, mut sinulla on tilassa kuusi pintaa, joille jotain voit tehdä. Jos matot auttaa lattialla, ni samaa ne tekee seinälläkin.
 
Räsymatto vaan on sinänsä kiva, et sen saa pikaisella vaivalla leikattua määrämittaan ja tuohon tarkoitukseen sitä voi myös vaivatta jatkaa. Sitoo vaan loimet yhteen.
 
Siin miäles kevyttä remonttia, et ei tos tartte ko propata verhotankoja seinään ja sit ripustaa matto tankoon. Normihuanekorkeudella viismetrinen matto tulee jokseenkin tuplana katosta lattiaan ilmarako seinästä ja roikkuväli = tangonpaksuus. Kyl noil varmasti heijastuksia tappaa. Ainakin paremmin ko naulaamalla munakennoja seinille.
 
Jos räsymattoa halvalla saat, ni sit vaan käärit rullalle. Metrinlevyistä mattoa ko käärit rullalle ja milloin rullan paksuus on reilu pual metriä, ni vedät parilla kuormaliinalla kiinni. Rulla nurkkaan pystyyn, ni siinä ny on passoansaa kerrakseen. Mut mittaukset saat tehdä ihan itte.
 
Mut siis ideassa ei minust ole vikaa. Jos vain saat toteutettua itteäs tyydyttävällä tavalla, ni anna mennä

Kikka Korea: Kannattaako kivivillan olla nimenomaan tuota COS-5:tä? Katsoin Parocin kansiosta tiheyksiä niin niitähän on vaikka mitä, jotkut villat on jopa yli 100kg/m3.
Mikä on bassojen vaimennukseen sopivan villan järkevä tiheyshaarukka?
 
Akustointitarkoitukseen villan pitäisi olla vähintään n. 60kg/m^3. Riippuu villasta ja sen akustisista ominaisuuksista. Mitä tiheämpi villa, sitä alemmille taajuuksille absorptio ulottuu. Mutta liian tiheä villa alkaa toimimaan levynä ja siten heijastamaan ääntä. Lisäksi tiheämpi villa saattaa olla kalliimpaa. Itse käytin omassa studiossa 110kg/m^3 rockwool palovillaa. Toimii.
 
Tästä vähän osviittaa:
http://www.bobgolds.com/AbsorptionCoefficients.htm
 
Absorptiokertoimet 0-1, missä 0 tarkoittaa täydellistä heijastumista ja 1 täydellistä absorptiota. Jotkut mittaukset näköjään tehty toisella skaalalla jolloin kerroin voi olla suurempi kuin 1.

Mulla on nurkka-ansoissa (kahdessa nurkassa, eli huoneen miksauspäässä) tuota COS-5:sta jai yhdessä nurkassa tuota palovillaa (Rockwool Firebatts), mutta sen päällä on profiilivaahtomuovia. Tuo tiheys ei ihan kriittinen ole, tiivistämällä tiheyttäkin saa lisää (ainakin n. 35 kiloiset esim. Flexi-Batts menevät vielä jonkin verran kasaankin).
 
Yleensäkin ainakin kun tekee yksittäisiä vaimentimia noista villalevyistä niin niihin on hyvä laittaa profiilivaahtomuovi päälle. Siihen tarkoitukseen käy hyvin melkein mikä tahansa (Biltema yms.) vaahtomuovi, mutta myös Thomannilla myytävät. Paksuutta sitä enemmän mitä jäykempi levy on takana. Rockwoolin palovillalevyt (Firebatts) ovat muuten eri kokoisia (100x60 cm) kuin Parocin villalevyt (120x60), joten niistä ei saa helposti leikattua symmetrisiä kolmioita nurkka-ansoihin (jos haluaa sellaiset).
 
Rockwoolin IKI-Batts levyt voisivat muuten sellaisinaan tai itse reunakäsiteltyinä olla sopivia ja edullisia akustiikkalevyjä johonkin käyttöön (esim. kattoon tai seinille). Niiden tiheys on 60kg/m3 ja molemmat puolet on päällystetty lasikuitumatolla (etupuoli mustalla ja toinen harmaalla kankaalla).

Osaatteko neuvoa ongelmaista: mulla on ongelmaa n. 115-130Hz alueella kuuntelupisteessä ja pitäisi saada mahdollisimman pienet akustoinnit tuota varten. Ongelmaa lisää, että ainoa paikka niille on suoraan kaiuttimien takana (kajarit mahd. lähellä seinää). Mitäpä neuvoksi tähän hätään? Kivivillaa löytyy kyllä monta paalia, mahtoiko olla 50mm paksuista kamaa. Saanko kerroksella sitä ja ilmaraolla mitään aikaan? Onko tehokkaampaa jättää ilmarako, kuin vetää koko paksuudelta villaa?

Antti1: Osaatteko neuvoa ongelmaista: mulla on ongelmaa n. 115-130Hz alueella kuuntelupisteessä ja pitäisi saada mahdollisimman pienet akustoinnit tuota varten. Ongelmaa lisää, että ainoa paikka niille on suoraan kaiuttimien takana (kajarit mahd. lähellä seinää). Mitäpä neuvoksi tähän hätään? Kivivillaa löytyy kyllä monta paalia, mahtoiko olla 50mm paksuista kamaa. Saanko kerroksella sitä ja ilmaraolla mitään aikaan? Onko tehokkaampaa jättää ilmarako, kuin vetää koko paksuudelta villaa?
 
Mikä on ongelmana? Usein tuolla taajuudella on myös katon ja lattian välisiä moodeja. Hommaa esim. Room EQ Wizard ja mittaa sillä, ja kokeile välillä lisätä vaimennusta eri paikkoihin.
 
REW:
http://www.hometheatershack.com/roomeq/
 
Tuon softan tuottamaa impulssia voidaan käyttää huonevasteen korjaamiseen esim. ConvolverVST plugarilla (joka laitetaan kuuntelukanavan masteriin):
 
http://convolver.sourceforge.net/vst.html
 
Jos vasteessa on bassoalueella kuoppia ne johtuvat yleensä monitorien sijoituksesta liian lähelle tai ei tarpeeksi lähelle seinää, eli etäisyydelle jolla seinäheijastus kumoaa suoran äänen kaiuttimista. Ideaali etäisyys olisi muutama metri tai nolla milliä.

Antti1: Osaatteko neuvoa ongelmaista: mulla on ongelmaa n. 115-130Hz alueella kuuntelupisteessä
 
Mitkä sun huoneen mitat on? Siitä vois laskea, että onko kyseessä joku huonemoodi ja mille välille se asettuu.

Zammy: Mitkä sun huoneen mitat on?
 
Tossapa noita mittoja: http://muusikoiden.net/dyn/users/62362.jpg
 
Ton isomman aukon mitta unohtui tosta yhtälöstä, se on jotain 135cm leveä. Kuuntelupisteen takana on kevytrakennetta lastulevyn muodossa ja sen toisella puolella iso eteiskaappihärdelli. Sivuseinä tuossa oikealla on myös ihan vaan kevyt väliseinä.
 
Järjestystä ei oikeastaan ole mahdollista muuttaa, tämä on samalla olohuone ja sen ehdoilla on mentävä. Seiniin ja kattoon ei saa kiinnittää yhtään mitään, kaikki fiksailu pitäisi olla itsestään pystyssä pysyvää mallia.
 
mhelin: Mikä on ongelmana?
 
Ongelmana on joku aivan törkeä korostus tuossa 115-130Hz välissä. Vaimentumista en osaa ihan varmaksi mennä sanomaan, kun en näihin Behringerin B2030A monttuihin täysin luota. Vanhat dynkyt meni jo muille maille ja uudet Genelecit on vasta postin hoivissa.

Antti1: Tossapa noita mittoja: http://muusikoiden.net/dyn/users/62362.jpg
 
Eli huonemoodit menee näin: pisimmällä seinällä matalin moodi on n. 33 Hz, lyhyemmällä seinällä 48 Hz ja lattian ja katon välillä 69 Hz ja noin moodien monikerrat saa aina lisäämällä edelliseen seisovaan aaltoon se seinän matalin taajuus. Eli pitkällä seinällä moodit on 33 Hz, 66 Hz, 99 Hz ja 132 Hz jne. Tosin tää mun tieto taitaa olla lopulta aika hyödytöntä, kun en osaa varmaksi sanoa miten tuo avoin aukko lyhyemmällä seinällä noiden moodien käyttäytymiseen vaikuttaa.

Pahimmat ongelmakohdat (mä en nyt pystynyt mittaamaan millään hyvällä mikillä, mutta kokeilin kuitenkin ja vetelin paljon kaikenlaisilla testisignaaleilla korvakuulolta) ovat 132Hz ja 215Hz. Näistä varsinkin toi alempi korostuma pitäisi saada korjattua, koska se on tälleen kuulonvaraisesti arvioituna ainakin 10dB pomppu.