Studiotyöskentely ›

moi,
pitäs käydä äänittämässä pari biisiä. Oisko suositella hyvää studiota Helsingistä tai lähettyviltä?
 
t. Joel

No kerro nyt edes vähän mitä siellä pitäisi tehdä, minkälaista soundia hakemassa, täytyykö olla studiolla jotain soittimia, millainen budjetti jne.

Lähinnä rummut pitäs nauhottaa, jos aikaa ja rahaa riittää niin ehkä myös basso, kitarat ja laulu. Saundihan pitää olla hyvä, en vielä tarkkaan tiedä millainen. Ääniraidat olis tarkoitus ottaa mukaan ja miksata myöhemmin. voihan sitä miksata studiossakin, jos diiliin päästään. Kolme biisiä ois tarkoitus tehdä. budjetti n. 500e. musatyyliä vois kutsua suomenkieliseksi poprockiksi.

niin ja rummut ois hyvä olla studiossa, muut voidaan ite roudaa

ja tietenkin pa ja vahvistimet

www.inkastudio.fi
 
Orimattilassa, ajaa kolme varttia kehä III:lta. Rummut, vahvistimet, ym. löytyy ja toki kovan luokan osaamista myös. Mulle voi laittaa viestiä, jos kiinnostaa..

Jopa75: ja tietenkin pa ja vahvistimet
 
Pa studiossa ?

Ukko: Pa studiossa ?
 
Ei sekään ihan tavatonta ole esimerkiksi rumpuja äänittäessä, jotkut tykkäävät tykittää niistä vähän lisämölyä tilamikkejä varten yms. Tosin epäilen, että tässä vaan kävi pieni aivopieru.

Jopa75: Lähinnä rummut pitäs nauhottaa, jos aikaa ja rahaa riittää niin ehkä myös basso, kitarat ja laulu. Saundihan pitää olla hyvä, en vielä tarkkaan tiedä millaineni.
 
Nyt jotenkin kuulostaa hieman keskeneräiseltä.
Jonkinmoinen ennakkosuunnittelu siitä mitä siellä studiossa tehdään olisi paikallaan, koska sitten kun se on varattu, niin säveltäminen, sovittaminen,peukaloidenpyörittely ja röökitauotkin maksavat rahaa.
 
Kolme biisiä ei loppujen lopuksi ole paljoa jos ajattelee sillai, että ei niitä keikallakaan soita kuin kymmenen minuuttia. Et sinänsä kolme biisiä pakettiin viikonloppuna on minust ihan realistinen aikataulu, jos biisit ja soittajat on valmiit.
Jos eivät ole, niin sit ei ole ihan vielä aika mennä studioon ainakaan jos meinaa pitää budjetin pienenä.

rintapek: Nyt jotenkin kuulostaa hieman keskeneräiseltä.
Jonkinmoinen ennakkosuunnittelu siitä mitä siellä studiossa tehdään olisi paikallaan, koska sitten kun se on varattu, niin säveltäminen, sovittaminen,peukaloidenpyörittely ja röökitauotkin maksavat rahaa.
 
Kolme biisiä ei loppujen lopuksi ole paljoa jos ajattelee sillai, että ei niitä keikallakaan soita kuin kymmenen minuuttia. Et sinänsä kolme biisiä pakettiin viikonloppuna on minust ihan realistinen aikataulu, jos biisit ja soittajat on valmiit.
Jos eivät ole, niin sit ei ole ihan vielä aika mennä studioon ainakaan jos meinaa pitää budjetin pienenä.
 
epäilen, että sulla olis mitään studiota tarjotakkaan. on kyllä niin luotaantyöntävä asenne ja ensivaikutelma.

Antti1: Ei sekään ihan tavatonta ole esimerkiksi rumpuja äänittäessä, jotkut tykkäävät tykittää niistä vähän lisämölyä tilamikkejä varten yms. Tosin epäilen, että tässä vaan kävi pieni aivopieru.
 
no niimpä tais tulla

Jopa75: epäilen, että sulla olis mitään studiota tarjotakkaan. on kyllä niin luotaantyöntävä asenne ja ensivaikutelma. ja ootsä hakannu johonkin kiveen sen kolmen min. biisin.

https://www.metalsucks.net/2013/02/ … band-ready-to-record-in-the-studio/
 
Tuohon kannattaa oikeasti tutustua, jos haluaa tehdä pienellä budjetilla äänitykset. Vain ökyrikkailla on varaa perseillä äänityksissä. Meidän tavallisten pulliaisten kannattaa valmistautua, valmistautua ja vielä kerran valmistautua.

Moi.
 
iec: https://www.metalsucks.net/2013/02/ … band-ready-to-record-in-the-studio/
 
Tuohon kannattaa oikeasti tutustua, jos haluaa tehdä pienellä budjetilla äänitykset. Vain ökyrikkailla on varaa perseillä äänityksissä. Meidän tavallisten pulliaisten kannattaa valmistautua, valmistautua ja vielä kerran valmistautua.
 
:)
 
Hippasen ärsyttävä ulosanti jantterilla, mutta asiaa kyllä ehdottomasti puhuu.
Ja mukavan lyhyitä pläjäyksiä ovat, eikä puolentunnin-tunnin jaaritteluita kuten nykyään on tapana.
 
Kaksi erityisen olennaista asiaa jäi mun mielestä hivenen vähälle huomiolle.
 
#1 Rumpuraitojen träkkäämisen haasteet sivuutettiin liki huomautuksella vaikka ovatkin laulun ohella ehkäpä se olennaisin osa viihdemusaa.
#2 Metronomin/klikin kanssa soittamisen tärkeyttä sentään ruodittiin enemmän, mutta olisi voinut mun mielestä painottaa vielä lisää, siitä jäljempänä enemmän.
 
"Punaisen valon kammoa" / REC-kauhua ei mun mielestä käsitelty lainkaan.
Ihme sinänsä koska vaikuttaa itseenkin jonkin verran näin vuosikymmentenkin jälkeen, eikä ole ollenkaan tavatonta että ammatikseenkin esiintyvä loistava livemuusikko/laulaja vetelee täysin pottuja heti kun punainen valo syttyy.
Nykyään kun kotiäänitysmahdollisuudet ovat kaikkien ulottuvilla, tuota kannattaa treenata jatkuvasti, muuten tulee studiossa ikävä = kallis ylläri.
 

 
Mitä itse ketjun aiheeseen sopivasta studiosta tulee, sen verran kauan sitten muutin seudulta pois etten nykymeiningistä ole tietoinen.
Studioista ei varmasti kuitenkaan pulaa ole, joten kunhan asenne on kohdallaan, olen samaa mieltä jäsen rintapek:in kanssa siitä että etenkin kuititta saatte tuolla budjetilla ennakkovalmistautumisestanne riippuen helposti yhdestä kolmeen "suomenkielistä pop rock" ~3 minuutin biisiä nauhoitettua.
 
Träkkäämisessä kun kaikki tietää etukäteen mitä soittaa/laulaa, eikä sävelletä, soviteta eikä etenkään treenata, aikaa kuluu oman kokemuksen perusteella power trio + laulaja kokoonpanolla noin 1-1,5 tuntia per träkätty minuutti "valmista" moniraitaa.
 
Ennakkovalmistautuminen on kuitenkin kaiken a ja o, etenkin kun ollaan ekaa kertaa studioon menossa.
Päivän saa studiossa kivasti vierähtämään jo pelkkiä mieleisiä soundeja metsästettäessä, joten jos instrumentti soitetaan vahvarin läpi, vahvari (ja mahd. kaappi) ehdottomasti mukaan.
Kuten paavot ja tautilautasetkin mukaan jos niitä tykkää käyttää.
Vaikka kuiva (tai kevyemmin muokattu) instrumenttisoundi poimittaisiinkin efektoidun lisäksi jälkikäsittelymahdollisuuksia laajentamaan/mahdollistamaan, tuttu soundi luureihin tekee ihmeitä soittofiilikselle ja -tatsille.
 

 
Ja sitten se ylivoimaisesti haastavin juttu ensikertalaisille studiovierailijoille:
 
JOS EI OSAA/HALUA/KYKENE SOITTAMAAN KLIKKIIN, VOI SAMOIN TEIN UNOHTAA PIENEN BUDJETIN BÄNDIÄÄNITYKSET RAITA KERRALLAAN.
 
Ja jos haluaa ehdointahdoin kiusata itseään multitempokikkailuilla heti ekalla kerralla, temporaita/kartta ETUKÄTEEN wavina tai studion haluamassa formaatissa studioisännälle-/emännälle jotta voi rauhassa siirtää DAWiin.
 
Vaikka bändisoitossa reippaatkin tempovaihtelut pystyy handlaamaan kiitettävästi (suurin osa yleisöstä ei huomaa tai ainakaan välitä ;)), heiluvien pohjien päälle on likipitäen mahdotonta soittaa rennosti.
Tai ainakin ottaa aikaa julmetusti.
 
Eka kerta on aina se jännin, hankalin ja haasteellisin oli kyse mistä aktiviteetista tahansa, mutta kyllä se siitä.
 
T:Samuli

basisti1971:
"Punaisen valon kammoa" / REC-kauhua ei mun mielestä käsitelty lainkaan.
Ihme sinänsä koska vaikuttaa itseenkin jonkin verran näin vuosikymmentenkin jälkeen, eikä ole ollenkaan tavatonta että ammatikseenkin esiintyvä loistava livemuusikko/laulaja vetelee täysin pottuja heti kun punainen valo syttyy.
Nykyään kun kotiäänitysmahdollisuudet ovat kaikkien ulottuvilla, tuota kannattaa treenata jatkuvasti, muuten tulee studiossa ikävä = kallis ylläri.li
 
Jep. Lause "otetaas treenit nauhalle?" usein aiheuttaa sen, että treenikämpällä on neljän soittajan sijaan neljä jäyhää jököttäjää tapailemassa instrumenttejaan varovasti virheitä vältellen.

basisti1971: JOS EI OSAA/HALUA/KYKENE SOITTAMAAN KLIKKIIN, VOI SAMOIN TEIN UNOHTAA PIENEN BUDJETIN BÄNDIÄÄNITYKSET RAITA KERRALLAAN.
 
No jaa, ihan noin jyrkästi en sanoisi. Sanoisin, että klikkiä seuraavan rumpuraidan merkitys tuotannollisesta näkökulmasta on vähentynyt aika paljon viimesen parin vuosikymmenen aikana. Ennenhän klikki oli hyvä, kun palapeliä oli vaikea rakentaa ilman. Mutta juu, saahan siihen vieläkin menemään aikaa toki ja editointia ei kannata studiossa suorittaa jos vaan bändissä yksikin osaa.

Äh.
 
Äänitys päälle ja rokkaamaan.
Tarvi päätä vaivata liikaa.
Ei mielellään ollenkaan. Pysyy fiilis puhtoisena nauhalle asti.

KaRa: Äh.
 
Äänitys päälle ja rokkaamaan.
Tarvi päätä vaivata liikaa.
Ei mielellään ollenkaan. Pysyy fiilis puhtoisena nauhalle asti.
 
No näinhän se yksinkertaisimmillaan olisikin.
 
Jäsen Mikael ainakin vaikuttaa Hessoissa, ja handlannee tuon genren:
https://muusikoiden.net/jasenet/14
http://www.aanivoimala.fi/

Moi.
 
rintapek: Jep. Lause "otetaas treenit nauhalle?" usein aiheuttaa sen, että treenikämpällä on neljän soittajan sijaan neljä jäyhää jököttäjää tapailemassa instrumenttejaan varovasti virheitä vältellen.
 
:)
 
Itse olen ratkaissut homman digiloikan vastikään tehtyäni niin että koska mun nurkissa treenataan ja läppäri on joka tapauksessa digitiskissä kiinni, DAW (Ardour) on koko ajan äänitysvalmiina.
Koska ostin rummut treenikselle logistisista syistä, niissäkin on mikitys koko ajan valmiina.
 
Joskus huomaavat kun klikkaan tallennuksen päälle, joskus eivät, tosin en edes yritä salaa äänitellä enkä välijorinoita kuin vahingossa tai jos ovat olennaisia uuden biisin rakenteen tai riffin kannalta.
 
Mitä pidemmälle ollaan päästy, sitä vähemmän tietoinen treeniäänittäminen eroaa "vapaasti" treenaamisesta, eli äänitykseen tottuu.
Tuosta on ainakin itselle ollut hyötyä kun ollaan studiossa käyty oikeasti äänittämässä (meillä eri studio/henkilö äänittää ja miksaa) julkaistavaa musaa.
 
Kitaristi jaksaa kyllä joka ikinen kerta treenien alussa narahtaa mukamaspaheksuvasti kun nostan mikin ja mikkisuojan combon eteen, mutta ymmärtää kyllä miksi niin teen.
 
Viime aikoina olen ollut turhan laiska treenimiksauksia tekemään, mutta ainakin itselle noista on ollut suunnatonta hyötyä.
Tarkoitus kun on tehdä kaupallistakin originaalikamaa, eikä päivittäinen elämä mahdollista kuin kerta/viikko treenitahdin.
 

 
Vaikka saattaakin tuntua siltä että edelläolevat löpinät eivät kuulu millään tapaa viestiketjun aiheeseen, väitän omakohtaiseen kokemukseen perustuen että mitä tutumpaa ja normaalimpaa soittonsa tallentaminen on, sitä helpompaa se on studiossa.
Joten suosittelen varauksetta äänittämään omaa/bändin soittoa aina kun siihen on mahdollisuus, riippumatta siitä mihin äänityksiä käyttää.
Ja riippumatta siitä ollaanko menossa studioon vai ei.
 
T:Samuli

Moi.
 
Arkka: No jaa, ihan noin jyrkästi en sanoisi. Sanoisin, että klikkiä seuraavan rumpuraidan merkitys tuotannollisesta näkökulmasta on vähentynyt aika paljon viimesen parin vuosikymmenen aikana. Ennenhän klikki oli hyvä, kun palapeliä oli vaikea rakentaa ilman. Mutta juu, saahan siihen vieläkin menemään aikaa toki ja editointia ei kannata studiossa suorittaa jos vaan bändissä yksikin osaa.
 
Kommentti koski PIENEN BUDJETIN moniraitaäänittämistä raita kerrallaan, jossa tuo kustannusten pysyminen pieninä käytännössä tarkoittaa sitä että homma hoituu nopeasti.
Itse olen siinä mielessä kiitollisessa asemassa että nykyisen bändin rumpali on (ex-)ammattilainen, joten rummut ovat tähän mennessä tarttuneet kovalevylle kahdella tai kolmella vedolla.
Enkä näe mitään syytä etteivätkö tarttuisi vastakin.
 
Temmon korjailu tai heiluvan temmon päälle soiton opetteleminen ottaa julmetusti aikaa.
Ja vaikka nykyteknologia temmon korjailut kohtuudella mahdollistavatkin, korjailut kuuluvat usein lopputuotteessa ikävästi jos ei jakseta (ei ole aikaa/rahaa) hieroa vimpanpäälle.
Saati sitten jos annetaan algoritmin hoitaa siirtely.
 
Tilanne on tyyten toinen jos on näennäisesti määrättömästi aikaa ja rahaa käytettävissä.
Eräänkin metallimusaurbaanilegendan mukaan 1. etunimikaiman rumpuraidoilla ei ole kuin korkeintaan 50% iskuista/polkaisuista sillä paikalla johon on alunperin onnistuneesti yrittänyt osua, loput on siiretty kohdalleen jälkikäteen.
Livenähän tuo sitten kostautuu, MOT, vaikken ko. bändiä ole livenä koskaan nähnytkään.
Penskana ei juurikaan kiinnostanut, näin vanhempana ei senkään vertaa.
 
T:Samuli