Studiotyöskentely ›

Kertokaa äänittäjät minkälaiset kitarat ovat olleet helposti äänitettäviä, ts. hyvä saundi on saatu ilman isompia mikityskikkailuja tai ekvalisointeja.
 
Kysyn koska oma, erittäin hyväsaundinen Yamaha on osoittautunut vaikeaksi äänitettäväksi. Joitain keskustelupalstoja luettuani aika moni muukin pitää näitä dreadnought-kitaroita hankalasti äänitettävinä. Toimivat livetilanteessa (jopa mikitettynä) hyvin, mutta äänitettäessä tulee helposti liikaa ala- ja yläpäätä keskialueiden kustannuksella.
 
P.s. olen kokeillut eri mikeillä, etuasteilla ja etäisyyksiltä/asennoista, eli ongelma johtaa ainakin osittain itse instrumenttiin.

GrooverMan: Kertokaa äänittäjät minkälaiset kitarat ovat olleet helposti äänitettäviä, ts. hyvä saundi on saatu ilman isompia mikityskikkailuja tai ekvalisointeja.
 
Kysyn koska oma, erittäin hyväsaundinen Yamaha on osoittautunut vaikeaksi äänitettäväksi. Joitain keskustelupalstoja luettuani aika moni muukin pitää näitä dreadnought-kitaroita hankalasti äänitettävinä. Toimivat livetilanteessa (jopa mikitettynä) hyvin, mutta äänitettäessä tulee helposti liikaa ala- ja yläpäätä keskialueiden kustannuksella.
 
P.s. olen kokeillut eri mikeillä, etuasteilla ja etäisyyksiltä/asennoista, eli ongelma johtaa ainakin osittain itse instrumenttiin.
 
000 koppaset on kuulemma tosi kivoi. esim. Martinin 000-28 oli äärimmäisen kiva skeba soittaa ja saundas hyvält ku kävin testaas.

PJS: 000 koppaset on kuulemma tosi kivoi. esim. Martinin 000-28 oli äärimmäisen kiva skeba soittaa ja saundas hyvält ku kävin testaas.
 
Tätä vähän etukäteen uumoilin ja pelkäsin. Mennee Martinin hankkimiseks jossain vaiheessa, mulla akkari on kuitenkin pääasiassa just äänityskäyttöön.

GrooverMan: Tätä vähän etukäteen uumoilin ja pelkäsin. Mennee Martinin hankkimiseks jossain vaiheessa, mulla akkari on kuitenkin pääasiassa just äänityskäyttöön.
 
Ei sitä kande pelätä. Mut siis ihan BS:ää on ettei Dreadnoughtit äänittyis ikinä kivasti. Mulla on itellä Kitarapajan juhlamalli HD28/D45 ja se ainakin äänittyy oikein kivasti, samoin kaverin japanivintage Gibson SJ200 klooni. esim. Neil Young äänittelee akkareitä vissiin just D45:llä ja D28:lla...

Hyvä kitara on useammin helpompi saada kuulostamaan hyvältä kuin huonompi. Kaikille kitaroille pitää vaan etsiä ja löytää oikea paikka oikealle mikille. Oma 000-15 tuntuu itelle helpolta mut myös D-mallisten ja Jumbojenkin kanssa tulee ihan hyvin toimeen. Alamiddleä tai botena ei kannata pelätä, sen saa kyllä yleensä EQ:lla haltuun aika helposti.

PJS: Ei sitä kande pelätä. Mut siis ihan BS:ää on ettei Dreadnoughtit äänittyis ikinä kivasti. Mulla on itellä Kitarapajan juhlamalli HD28/D45 ja se ainakin äänittyy oikein kivasti, samoin kaverin japanivintage Gibson SJ200 klooni. esim. Neil Young äänittelee akkareitä vissiin just D45:llä ja D28:lla...
 
Lompakko sitä oikeestaan pelkää.
 
Emmä tiedä, tää voi olla joku vaihe. Oon kuitenkin äänittänyt monentasoisia akkareita monenlaisiin juttuihin ja ollu tyytyväinen tuloksiin. Nyt vaan tuntuu että vaikka mitä tekis ni mä "kuulen" eq:n. Ehkä vaan täytyy odottaa että tää menee ohi :)

GrooverMan: Lompakko sitä oikeestaan pelkää.
 
Emmä tiedä, tää voi olla joku vaihe. Oon kuitenkin äänittänyt monentasoisia akkareita monenlaisiin juttuihin ja ollu tyytyväinen tuloksiin. Nyt vaan tuntuu että vaikka mitä tekis ni mä "kuulen" eq:n. Ehkä vaan täytyy odottaa että tää menee ohi :)
 
Riittävän hyvä EQ ja laveella kauhalla vaan ni ei ahista niin pahasti. Mikkiasettelu on toki avainsana...

Pallokuvioinen mikki on muuten isoille akkareille mainio valinta jos ei tartte äänittää muita asioita samalla. Voi mennä lähemmäs ilman proximityn vaikutusta.

Itse olen taiteillut vastaavien ongelmien (lue halpiskitaroiden) kanssa ja yllättävää kyllä... varsinkin kompatessa parhaaseen tulokseen olen päässyt isolla konkkaparilla seuraavanlaisella sijoittelulla. Eli, karkeasti eka mikki perinteiseen paikkaan nauhojen eteen kaikukopan linjasta aavistus kaulaan päin. Toinen mikki soittajan oikean korvan viereen ja suuntaus ensimmäiseen mikkiin. Ekan mikin asennolla haetaan soundit kohdalleen. Tällä katoaa se tunkkainen botne ja yläpääkin asettuu mukavasti :)

Mikael: Pallokuvioinen mikki on muuten isoille akkareille mainio valinta jos ei tartte äänittää muita asioita samalla. Voi mennä lähemmäs ilman proximityn vaikutusta.
 
Toi on muuten kokeilemisen arvonen juttu, kiitos vinkistä. ylipäänsä tässä on syytä palata ns. alkuun homman kanssa. Kitara on varsin hyvä ja saundi korvaan todella mainio, eli pakkohan se on pystyä tallentamaankin.
 
Itse asiassa saundi on toiminut hyvin kun äänitteessä ei ole paljon muuta kamaa, eli pelkistetyssä folk-tyyppisessä jutussa, mutta ongelma on tullut heti kun mukana on rummut, basso ja sähkökitaroita.
 
Kiitos muillekin vinkeistä, täytyy testata myös tota AcLAcin ehdottamaa metodia.

Kokeileppa niinkin villiä mikitystä, että poimit sen skitan isokalvoisella, vähän niinkuin overityyliin. Eli panet sen pään korkeudelle, melkolailla yläpuolelle.