![]() 05.08.2012 01:31:07 | |
---|---|
Haudi Miten raitoja voidaan ohentaa menettämättä botnea jne. ? Miksaamisessa näyttää olevan mahdotonta päästä tilanteeseen, jossa raidat sulavasti muodostaisivat yhdessä biisin kokonaisuuden. Pelkää puuroa on tähän asti syntynyt, eikä siihen auta kalliiden blugareiden osto. On jotain, jota en tiedä, mitähän se mahtaa olla? | |
![]() 05.08.2012 10:14:46 | |
Plugareiden hinta ei ainakaan suoraan korreloi hyvän miksauksen kanssa. Kyllä täytyy tietää mitä on tekemässä ja uskoa omiin korviinsa (ja monitoreihinsa). Kuulostaa siltä, että sulla ei ehkä vielä ole selvää, että mitä pitäisi tehdä? High pass filtterit ja EQ auttaa paljon mutaisuuden poistamisessa, mutta lopputulos riippuu myös monesta muusta asiasta. Vaikea sanoa tarkemmin kuulematta näytettä. Viisaammat jatkakoon ;) -General Petrovsky | |
![]() 05.08.2012 12:14:10 | |
kohdataan: Haudi Miten raitoja voidaan ohentaa menettämättä botnea jne. ? Olennaista on ymmärtää, että jokaisessa raidassa ei voi olla botnea, koska kaikki botne ei vaan sovi miksaukseen. Turha botne pois ekaks. Kuuntele kokonaisuutta, älä yksittäisiä raitoja. Hyvä, selkeä ja voimakas botne tulee yhdestä, tai kahdesta (jos ne on taitaen sovitettu toisiinsa) raidasta. Useammasta botnelähteestä saadaan aikaan muhjua. Miksaamisessa näyttää olevan mahdotonta päästä tilanteeseen, jossa raidat sulavasti muodostaisivat yhdessä biisin kokonaisuuden. Pelkää puuroa on tähän asti syntynyt, eikä siihen auta kalliiden blugareiden osto. Ei se mahdotonta ole, mutta ei siihen yksinomaan plugareilla päästä (plugarien tai muiden romujen hinnalla on tässä muutenkaan harvoin merkitystä). Tarvitaan hyvät korvat ja rohkea mieli. On jotain, jota en tiedä, mitähän se mahtaa olla? Mahdollisia ongelmakohtia: -Huonot kuunteluolosuhteet (miksaamon akustiikka, luureilla miksaaminen jne) -Huono sovitus (liikaa kamaa samoilla alueilla) -Epätarkka soitto -Epävireet -Raitojen soundin muokkaaminen SOLO päällä -Huonot äänitysolosuhteet (akustiikka, mikit jne) ja äänitysjälki -Dynamiikan hallinnan puute -Puutteellinen EQ:n hallinta On muitakin, nämä vain esimerkin vuoksi. Vika on noissa, tai niiden kombinaatiossa. Teoreettisesti on vaikea arvailla. Helpottaisi jos saisi matskua kuultavaksi. Tehdäänkö nopeasti, halvalla vai hyvin? Valitse kaksi mieleisintä vaihtoehtoa. | |
![]() 05.08.2012 12:35:27 | |
kohdataan: Haudi Miten raitoja voidaan ohentaa menettämättä botnea jne. ? Miksaamisessa näyttää olevan mahdotonta päästä tilanteeseen, jossa raidat sulavasti muodostaisivat yhdessä biisin kokonaisuuden. Pelkää puuroa on tähän asti syntynyt, eikä siihen auta kalliiden blugareiden osto. On jotain, jota en tiedä, mitähän se mahtaa olla? Me emme valitettavasti osaa veikata, mitä tiedät tai et :o) Paljon hedelmällisempää olisi tietää edes jotain työmenetelmistäsi. Minkälaisesta matskusta on kyse - hard core, hip hop vai jazz - vaikuttaa aika paljon ? Audio vai MIDI, jos audio, miten äänitetty? Mitä olet olet tehnyt tähän asti - mitä EQuttanut, mitä kompressoinut jne? Oman amatööriyteni kuluessa kolme yksittäistä seikkaa on auttanut tuotoksieni miksauslaatua eniten (perusrock-tavaraa): - Master busiin HPF n. 45 Hz:iin (eli koko roskasta alle 45 Hz leikaten) - voimakitaroille HPF noin150 - 180 Hz (eli alle 150 Hz pois) - Reverbin sijasta esim. lauluun delay, ja reverbiä ehkä vain hitunen Yleisesti ottaen luulen, että aloittelijat käyttävät reverbiä aivan liikaa ja väärin odotuksin, väärissä paikoissa - minä ainakin tein niin. Esim. bassolle (etenkin "muhevasoundiselle) ja bassorummulle lisätty reverb voi sabotoida koko miksin. Asus P5B, E6600 Core 2, E-MU 1820, 2 G RAM, GF 7300, XP, SONAR 8.5
Keski-ikäisellä amatöörillä on se etu, että edessä olevia turhautumisen vuosia on vähemmän. | |
![]() 05.08.2012 18:51:37 | |
Kalmo: Me emme valitettavasti osaa veikata, mitä tiedät tai et :o) Paljon hedelmällisempää olisi tietää edes jotain työmenetelmistäsi. Minkälaisesta matskusta on kyse - hard core, hip hop vai jazz - vaikuttaa aika paljon ? Audio vai MIDI, jos audio, miten äänitetty? Mitä olet olet tehnyt tähän asti - mitä EQuttanut, mitä kompressoinut jne? Oman amatööriyteni kuluessa kolme yksittäistä seikkaa on auttanut tuotoksieni miksauslaatua eniten (perusrock-tavaraa): - Master busiin HPF n. 45 Hz:iin (eli koko roskasta alle 45 Hz leikaten) - voimakitaroille HPF noin150 - 180 Hz (eli alle 150 Hz pois) - Reverbin sijasta esim. lauluun delay, ja reverbiä ehkä vain hitunen Yleisesti ottaen luulen, että aloittelijat käyttävät reverbiä aivan liikaa ja väärin odotuksin, väärissä paikoissa - minä ainakin tein niin. Esim. bassolle (etenkin "muhevasoundiselle) ja bassorummulle lisätty reverb voi sabotoida koko miksin. Sori mut. :D Maksan 300e+alv / päivä. | |
![]() 05.08.2012 19:15:01 | |
theguru_: Sori mut. :D Jos olet eri mieltä, niin ole. Nuo kolme juttua kuuluvat eniten käytettyihin perusjuttuihin miksauksessa, ja ne löytyvät niin Bob Katzin kuin Roey Izhakinkin kirjoista ja/tai artikkeleista. Tai no, tuo delayn asettaminen reverbin edelle laulussa on vain sellainen yleisjuttu. Aloittelijat kun lähtevät "aina" tekemään äänistä "komeaita" reverbillä. Kun mennään ammattimaisemmalle tasolle ja ammattitason kuunteluympäristöön, niin tietenkin tuon koko miksin alapään leikkauksen merkitys vähenee, kun se on kuultavissa ja kontrolloitavissa. Se on kuitenkin yksi helpoimmista tavoista selkeyttää soundia. Olen kyllä useammissakin tuottajahaastatteluissa lukenut 50-55 Hz:kin HPF:stä koko miksille. Asus P5B, E6600 Core 2, E-MU 1820, 2 G RAM, GF 7300, XP, SONAR 8.5
Keski-ikäisellä amatöörillä on se etu, että edessä olevia turhautumisen vuosia on vähemmän. | |
![]() 05.08.2012 22:07:15 | |
Yritän jättää teknisen vääntämisen kirjoittamatta ja lauon taas vaihteeksi pelkkää fiilispohjaista skeidaa. Meikäläisen henkilökohtaisessa muistiinpanovihkossa tuntuu vuosi vuodelta voimallisemmin kirjautuvan ylös se ajatus että kompromissin ja kusetuksen kautta saavutettu täydellinen huijaus tuottaa usein miksauksessa paremman lopputuloksen kuin pyrkimys rehelliseen ja autenttiseen. Toisinaan varmasti toimii tasapainoinen miksu, mutta varsin usein taas tietty epätasapainoinen röyhkeys on se mikä vie voittajana maaliin. On täysin toisarvoista onko se raidalla oleva ääni ohut, paksu vai mikä, jos se istuu paikalleen ja tekee sen mitä siltä haetaan. Mutta kuten ainakin Kalle jo totesi, botnen kanssa hoitaa itsensä helposti liriin mikäli yrittää mahduttaa sinne liikaa. Siitä kun lähdetään kohti yläkertaa, on mielestäni tärkeintä hahmottaa kunkin elementin/soittimen/whatnot oleellinen sisältö ja sitä myöten paikka miksussa. Suht järkevästi rakennettu sovitus mahdollistaa sen että esim. erilliset harmoniset elementit kaipaavat yllättävänkin vähän esiteltävää kaistanleveyttä tuodakseen miksauksen seasta asiansa julki. Omalla kohdalla ehkä eniten "kusetustaktiikkaa" tulee käytettyä juurikin noissa Kalmon manaamissa kaiuissa. Jos ei ole tarkoitus muhjuttaa kokonaisuutta kaiulla, niin silloin siitä kaiusta silputaan kaistaa pois tarvittavista paikoista ja niin paljon että mahtuu sekaan. Tai vaihtoehtoisesti sille kaiulle tehdään tilaa kajoamalla muihin osasiin. Mutta yleensä niin että isoon elementtiin saa enemmän järkevän kuuloista meininkiä hieman ohuemmaksi sliipatulla kaiulla kuin tuuttaamalla sinne sitä "big dark hallia" koko kaistanleveydeltä. Tuntuu, että olis katkennut ajatus. Toivottavasti ei. :) "You really can't be jealous of something you can't fathom." -Nigel Tufnel | |
![]() 06.08.2012 07:08:07 | |
Huomenta. Jos sallitte, niin tuon kevyen soraäänen tähän keskusteluun. Olis itse aikoinaan aika himohipassaaja. Kaikkeen leikkuria kiitos. Pari vuotta sitten (kollegasta inspiroituneena) päätin tiputtaa idean ja lähteä siitä, että mihinkään ei oo pakkoo laittaa hipassfilttereitä. Miksaukseni paranivat oitis. Etenkin rumpusaundini parantuivat heti (ja monet muut multimikkiasiat), koska vaiheongelmat vähenivät. Lisäksi jos puhumme nyt vaikkapa tällaisesta modernista rokkisaundista, niin minusta tuntuu, että aika monet asiat ovat siellä miksauksessa (sitten kuitenkin) aika tukevia. Olen oppinut alamiddlen tärkeyden. Minulla oli joskus vaikea saada rokkibiisien botne samankaltaiseksi, kuin vaikkapa CLA:n miksaukset. Sittemmin olen huomannut, että se on johtunut päällisinpuolin siitä, että CLA:n miksauksissa kitaran botnet ovat siellä, mutta kun itse niitä alapäitä leikkelin, niin botne muodostui huomattavasti erilaiseksi. Leveä botne ei ole syntiä :D (Tosin alapääleikatusta miksauksesta jää basso erittäin hyvin kuuluviin, koska se on melkeimpä ainoita asioita, joita sinne jää, mikä on hyvä tietää, jos tarvitsee tehdä bassovoittoisia miksauksia; ekana tulee mieleen vaikkapa joku hiphop). Vielä jonkin aikaa sitten tuli pidettyä tuollaista 30Hz:n filtteriä masterissa, mutta sekin on jäänyt johtuen laiskuudesta :D Minusta tuntuu, että hipassfilttereihin liittyy jonkinasteista väärinkäyttöä. Itse ainakin joskus aikoinaan laitoin hipassfiltterin lauluun vaikkapa 200 Hz:n koska laulu tuntui tunkkaiselta. Todennäköisemmin minulla oli resonanssi 600 Hz:ssä, joka olisi pitänyt notchata. Jengi hipassailee hulluna koska asiat tuntuvat tunkkaisilta ja he luulevat ongelman sijaitsevan alapäissä. Pakko nyt sit heittää tähän tosin se, kaiku ei ole koskaan vastannut kyllä mulle. :D Pystyn miksaamaan biisin ilman kaikua aivan yhtä tyytyväisenä siinä missä ilman botneleikkureita (jos musiikkityyli sallii). Ne ovat vaikeita päiviä minulle, kun asiakas pyytää "paljon kaikua" kaikkeen. Hommaan saattaa tosin littyä se, että niitä kaikupaluita en ole koskaan jaksannut EQ:tella. Pitäis varmaan ruveta. Kaikuasiat tosin pysyy mulla (jotenkuten) hallussa kun kuljen "less is more" -tietä. Eli varoituksen sanaa yritän kai sanoa. Tukkoisuusongelmat ei ole vain botnen yksinoikeus vaan kaista saattaa olla tukossa myös vaikkapa niinkin korkealta, kuin 700 Hz. Nykyään olen dogmastani lipsunut ja laitellut botnefilttereitä joihinkin instrumentteihin kork. 100 Hz (ehkä joihinkin ei-niin-tärkeisiin pianoraitoihin vähän korkeammalle) jos on sille pohjalla on jotain isompaa liikettä näkyny analysaattorissa. Mutta esim. rumpuraitani ovat viimeiset kaksi vuotta ollut lähes täysin filtterivapaat. Pakko vielä heittää, että muutamankin kerran basson tunetus on selvittänyt sotkuisen alapään. Tosin kyseessä on silloin ollut aika sikaepävireiset nelikieliset. | |
![]() 06.08.2012 13:49:44 | |
Spedemix: ...Pakko vielä heittää, että muutamankin kerran basson tunetus on selvittänyt sotkuisen alapään. Tosin kyseessä on silloin ollut aika sikaepävireiset nelikieliset. Epävireinen instrumentti = äänitys uusiksi. Laulajaa ei voi virittää, mut soittimet voi. Eikä ole ensimmäistäkään syytä vetää yhtikäs mitään narulle bassolla, joka on viimeks viritetty tehtaalla. One kind of music only - the good kind | |
![]() 06.08.2012 14:33:51 (muokattu 06.08.2012 14:48:30) | |
rintapek: Epävireinen instrumentti = äänitys uusiksi. Laulajaa ei voi virittää, mut soittimet voi. Eikä ole ensimmäistäkään syytä vetää yhtikäs mitään narulle bassolla, joka on viimeks viritetty tehtaalla. Ei nää aina ole näin yksinkertaisia kuvioita. Soittimet voi virittää, mutta soittajaa ei välttämättä. Kun tilanteessa on esim. kevyestä punaisenvalonkammosta kärsivä basisti jonka yleensä toimiva tatsi alkaa hapuilla, niin on melko se ja sama kuinka hyvässä vireessä soitin on. "You really can't be jealous of something you can't fathom." -Nigel Tufnel | |
![]() 06.08.2012 14:52:48 | |
jannu: Ei nää aina ole näin yksinkertaisia kuvioita. Soittimet voi virittää, mutta soittajaa ei välttämättä. Kun tilanteessa on esim. kevyestä punaisenvalonkammosta kärsivä basisti jonka yleensä toimiva tatsi alkaa hapuilla, niin on melko se ja sama kuinka hyvässä vireessä soitin on. Recbuttonfobia ja hapuileva tatsi on oma asiansa. Epävireinen soitin kokonaan toinen juttu. One kind of music only - the good kind | |
![]() 06.08.2012 15:41:51 | |
rintapek: Recbuttonfobia ja hapuileva tatsi on oma asiansa. Epävireinen soitin kokonaan toinen juttu. Aluksi mainitut saattavat myös hyvinkin aiheuttaa epävireisyyttä. Mä oon joskus kans virittänyt jotain bassohommia melodynellä ja toimii ihan jees jos basisti soittaa vaan aina yhtä ääntä kerrallaan. Ennen ei ollut mitään - nyt on. | |
![]() 06.08.2012 18:53:28 (muokattu 06.08.2012 18:54:43) | |
Mikael: Aluksi mainitut saattavat myös hyvinkin aiheuttaa epävireisyyttä. Mä oon joskus kans virittänyt jotain bassohommia melodynellä ja toimii ihan jees jos basisti soittaa vaan aina yhtä ääntä kerrallaan. Juurikin näin. Itselläni nää tilanteet on ollu sellaisia, että en oo ite äänittänyt vaan mulle on tuotu raidat miksattavaksi. Ja yleensä nää tapaukset on itse asiassa ollu just tuollaisia tatsiin liittyviä juttuja: Matala (yleensä johonkin droppivireeseen viritetty) kieli soi (jotakuinkin) puhtaasti vapaana, mutta joltakin alkupään nauhalta otettuna voi olla melkein 1/8 sävelaskeleen yliksessä. EDIT: ja kyllä laulajaakin voi virittää tekniikkasparrauksen muodossa :) miksauksia: http://soundcloud.com/spede-1 | |
![]() 06.08.2012 19:45:47 | |
Mikael: Aluksi mainitut saattavat myös hyvinkin aiheuttaa epävireisyyttä... Tottapa toki töriset, en mä sillä sano. Mut kun tossa puhuttiin selkeesti epävireisestä soittimesta, niin semmoinen asia vaan ei uppoa mun tajuntaani, et joku vaivautuisi äänittämään vaivautumatta virittämään. Se on kumminkin helppoa ja halpaa, jos ei pianosta puhuta. Mut totta tosiaan, arastelevalla tatsilla soitetut pannut, bassot ja kitarat saattaapi kuulostaa epävireisiltä. Harvemmin ainakaan kuulostavat hyvältä. Soittopelit ei tykkää pieksemisestä, mut ne tykkää käskemisestä. Ihan kelpo vireessä olevat kelpo kannutkin saa hyvin helposti kuulostamaan läjältä pahvilaatikoita jos soittaja arastelee äänitystilannetta mahdottomuuksiin asti. Ketjun aiheeseen liittyen, noissa arasteluraidoissa sit välttämättä ei ole hirveesti ohennettavaa. On taatusti riittävän ohutta ihan semmoisenaan. One kind of music only - the good kind | |
![]() 06.08.2012 19:51:00 | |
Spedemix: EDIT: ja kyllä laulajaakin voi virittää tekniikkasparrauksen muodossa :) No mä en osaa laulajia virittää. En edes itteäni. Ainoa tekninen apuväline josta olen saanut apua laulusuorituksen lähtökohdan parantamiseen on kravatti. Sillä ko miehen sitoi mikkiständiin kiinni, ni sit se lauloi siihen mikkiin. One kind of music only - the good kind | |
![]() 07.08.2012 00:41:29 | |
rintapek: jos soittaja arastelee äänitystilannetta mahdottomuuksiin asti. Arastelua ja jännitystä on monenlaista. Kielisoittajat monesti hermostuksissaan -tai vaihtoehtoisesti joskus just silloin kun kulkee niin saatanasti- tuppaavat myöskin painamaan kieliä kuin heikkopäiset ja vire nousee. Itse kuulun soittajana usein tähän porukkaan. Näihin hetkiin ei varsinaisesti edes auta matalammalle virittäminen, soittajalla kun saattaa kuitenkin tulla siinä tilassa pieniä kirkkauden hetkiä jolloin tatsi jälleen höllentyy ja taas ollaan jontkassa. "You really can't be jealous of something you can't fathom." -Nigel Tufnel | |
![]() 07.08.2012 19:27:08 | |
Useimmissa biiseissä esim. lauluraita kuulostaa nuhaiselta tai särjetyltä. Saadaanko lopputulos aikaan kompressorilla vai jollain muulla laitteella? Sama nuhaisuus ja särkyneisyys kuuluu usein kaupallisesti tuotetun materiaalin muillakin radoilla. Nuhaisuus ja särkyneisyys jotenkin selkeyttää miksausta. Liittyykö panurointi raitojen ohentamiseen? Ajattelin, että pitääkö esim. basso ja bassorummun stereo-midi-raitaa panuroida molemmista päistä keskelle? Joku jo mainitsi, että kaiun efektiraitaa kannattaa taajuuskorjata, entä pitääkö kaiku panuroida laidoille vai minne? Haluaisin saada aikaan heleän miksauksen, jossa kaikki raidat erottuvat raikkaasti toisistaan ikään kuin raidat olisivat ruoskia, jotka sivaltavat kilpaa keskenään. Ilmeisesti tämä vaatii enemmän kuin mitä osaan. Yhtä raitaa pitää ilmeisesti työstää tuntikausia, jotta sen saa uppoamaan miksaukseen. Mulla on Cubase 5, waves ssl 4000, Mindprint envoice mk2 ja monitoreina: Genelec 1031A pari sekä kolme erilaista konkkamikkiä. | |
![]() 07.08.2012 19:49:45 | |
:D :D :D virhe Edes tätä yhtä ei ole olemassa. | |
![]() 07.08.2012 19:57:05 | |
Trollitieteiden laitokselta hyvää iltaa. | |
![]() 07.08.2012 20:06:02 | |
kohdataan: Useimmissa biiseissä esim. lauluraita kuulostaa nuhaiselta tai särjetyltä. Saadaanko lopputulos aikaan kompressorilla vai jollain muulla laitteella? Sama nuhaisuus ja särkyneisyys kuuluu usein kaupallisesti tuotetun materiaalin muillakin radoilla. Nuhaisuus ja särkyneisyys jotenkin selkeyttää miksausta. Hyvä havainto. Tuo suosittu efekti saadaan aikaan kyykyttämällä signaalitietä mahollisimman monessa vaiheessa, ja kuulostaa vallan mainiolta esimerkiksi humalaisia kuljettavan festaribussin pikkuisissa (ja usein revenneissä) kovaäänisissä, joissa se onkin parhaimmillaan. Liittyykö panurointi raitojen ohentamiseen? Ajattelin, että pitääkö esim. basso ja bassorummun stereo-midi-raitaa panuroida molemmista päistä keskelle? Kyllä, olisi suotavaa että alimmat äänikerrat kohtaisivat keskellä. Joku jo mainitsi, että kaiun efektiraitaa kannattaa taajuuskorjata, entä pitääkö kaiku panuroida laidoille vai minne? Laita on varsin suosittu paikka sijoittaa tilaa, varsinkin jos se loppuu keskeltä. Haluaisin saada aikaan heleän miksauksen, jossa kaikki raidat erottuvat raikkaasti toisistaan ikään kuin raidat olisivat ruoskia, jotka sivaltavat kilpaa keskenään. Ilmeisesti tämä vaatii enemmän kuin mitä osaan. Yhtä raitaa pitää ilmeisesti työstää tuntikausia, jotta sen saa uppoamaan miksaukseen. Ihailtava tavoite. Tässä on kyseessä akustinen ilmiö joka tunnetaan nimellä dynamiikka, ja musiikkitieteellinen ilmiö nimeltä rytmiikka. Molemmat ovat tavoittelemisen arvoisia asioita. Dynamiikkaa saadaan yllättäen lisää kun itse soittaminen tapahtuu hiljempaa, rytmiikkaan taas auttaa kvantisoinnin kytkeminen pois päältä. Mulla on Cubase 5, waves ssl 4000, Mindprint envoice mk2 ja monitoreina: Genelec 1031A pari sekä kolme erilaista konkkamikkiä. Sepä hienoa. Onnittelen hyvin alkaneen uran johdosta, kaikkihan tietävät että laitteiden hankinta on ensimmäinen askel siihen että niitä voi myös käyttää. "This is nothing to me! Nothing! Just a hobby! I could be basking in the sun in Florida!"
(Handsome Dick Manitoba) | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)