Kitarat: kitarakamat ›

1979 vuoden vasuri Yamaha SG:n ylä E, H ja D tallapalat tekevät tätä eli selkeesti ei ole kyse nauhasärinästä koska se on kuultavissa vapaillakin kielillä, myöskään satulasta tuo soundi ei tule. Onhan tuosta efektistä juttua etenkin Gibson Les Paulin kyseessä ollen liekö tuossa muuta tehtävissä kuin tallan vaihto? Ko Yammussa nuo osat lienevät laatutavaraa materiaaliltaan (omat kuvat) mutta vissiin aika on tehnyt tehtävänsä. Ihan suoraan en löytänyt vastausta netista joten jos joku on saman ongelman kanssa paininut niin sana on vapaa.
 
Huomasin tämän eilin kun otin piiiitkästä aikaa vanhan luottokitaran keikalle ja poislukien tuo haitta niin täytyy sanoa että otan seuraavillekkin. Kai se sellasta vanhaa rakkautta tai jotain kotoisuutta mitä tuollainen lähes koko soittouran mukana kulkenut laatusoitin tuo jota ei sinällään todella mukavasta ja ergonomisesti paremmasta Revstarista löydy.

Kieli koskee johonkin kohtaan tallapalaa hienoisesti. Hienojakoinen pyöreä neulaviila ja hiomapaperi kouraan.

koitapa ensin kuitenkin nostaa tallaa ihan vähäsen että vieläkö kuuluu? kuuluuko tuo resonanssi koko kaulan mitalta?
 
Onpas muuten edustavan näköinen, lienee tonninen?

korvaoo: koitapa ensin kuitenkin nostaa tallaa ihan vähäsen että vieläkö kuuluu? kuuluuko tuo resonanssi koko kaulan mitalta?
 
Onpas muuten edustavan näköinen, lienee tonninen?
 
Noille yllä esitetyille korjausehdotuksille täältäkin kannatusta. Eli kieliurien hienoiselle "siivouksille" sekä kielipainetta lisää tallapaloille, jos mahdollista.

Hyviä ehdotuksia, niustä kiitokset mutta ei löytynyt metallin hiomiseen sopivaa hiomapaperia saati neulaviilaa. Kielet ovat 10 setti varmaan normi alapäällä ja wrap around tyyliin laitettu mutta en usko kielipaineen olevan syy tähän (painoin sormella tallan ja tailpiecen välistä pätkää voimakkasti) efektiin tai että action on liian matala. SG 2000 on kitara, oletan että talla paloineen on jotain muuta kuin terästä, "kullattua" messinkiä, ehkä?
 
Äkkiäkös tuosta kipaisee rautakauppaan hakeen hiomapaperia ja eipä seppäkään ole kaukana, oletan että hältä löytyisi viilat jos paperi ei auta.
 
Mulla on Revstarissa vähän samaa ongelmaa, sen rautaosastoista en osaa sanoa onko aivan joulutinaa, malli on standard eli n 800€:n kitara ja siinä on suht korkea action vs SG ja kielet normityyliin 10 setti.
 
Youtubessa on monia videoita aiheesta mutta mitään ns poppakonstia poislukien talla vaihtoon ei ihan heti löytynyt, se vähän ihmetyttää mikä tuon loppupeleissä aiheuttaa kun sitä on suht uudessakin kitarassa ja 45 vuotta vanhassa. Kieliura tallapaloissa on todella minimaalinen.
No, se on hiton hyvä kun 5:n kilsan päästä löytyy seppä, soitin sinne ja kauppareissun yhteydessä käyn siellä ja homma tsekataan, infoan tilanteesta sitten.

WanhaWetäjä: SG 2000 on kitara, oletan että talla paloineen on jotain muuta kuin terästä, "kullattua" messinkiä, ehkä?
 
Taitaa olla seosmetallivalua, todennäköisesti. Kulkee nimellä zamac.. Tallapalat voi olla messinkiä tms. Japsityyliin sitten se tallarunko on kuparipohjattu ja sen päälle sit kultausta, joka tuppaa "käytössä kulumaan". Ihan vissiä tietoa mulla ei ole mistä Yamahan raudat tuli, kaipa sen jostain löytäisi jos osais lukea jaappania.. ;)
Mutta seppä varmasti tietää millä tuo kuriin saadaan!

WanhaWetäjä: SG 2000 on kitara
 
Asia selkeä, voit lähettää sen mulle niin hävitän sen asiaan kuuluvalla tavalla omalle seinälle :D
 
Kyläseppä takoo sen tosiaan kyllä kuntoon, ei kuulosta sellaiselta vialta että ottaisi kovin isosti tuntejakaan, jos kaula ei syystä tai toisesta ole alkanut vaeltamaan, mutta mitä tossa itellä on muutaman vanhan Yamahan kokemus, niin ei noista kaulat juuri vääntyile. Tuossa vaan arveluttaa tuo että 3 eri kieltä särisee, niin melki väitän että joku nauhoista ylhäällä tai esim. joku irto-osa resonoi.

Ei luulisi sen vian kieliurissa olevan... pystyisikö jollain kärkipihdeillä tai lattapää ruuvarilla painamaan tallapalaa samalla kun näppää? Jos ne tallapalat jostain syystä keikkuvat sivuttain?
 
Jamahalla ei kai sitä kummallista rautalankaa ole siinä tallassa joka estää paloja putoamasta kielten ollessa poissa? Semmoinenhan kuulemma Gibsoneissa joskus pärisee.

Offtopicia, mutta on meinaan hienoa ruusupuuta (?) otelaudassa tuossa Gasissä. Itse en perinteisestä haalesta diggaa, vaan tummaa olla pittää, mutta tuohon skebaan ei paljon hienompaa taitaisi löytyäkään. Väri ja kuvio on justiinsa.

Ennen tallapalojen viilausta kannattaa tsekata ettei mikit oo liian lähellä kieliä, etenkin kaulamikki. Magneettien veto voi aikaansaada huonosti soivan kielen ja just tollasta epämäärästä sitar-efektiäkin. Sit kantsii myös sulkea pois löysän tallapalan räminä, painaa vaikka sormella palaa samalla kun soittaa niin ettei se pääse resonoimaan. Jos nää ei auta niin sit vasta tallapalan viilaukseen olettaen et nauhabrummi on myös jo poissuljettu.

Joo...eipä se sitten ollutkaan tallapaloissa se efekti vaan osa kielistä otti hieman kiinni ekaan nauhaan, eipä tullut tuota tsekattua koska ei ole kuin pari vuotta edellisesta satulan vaihdosta ja sillon tuota ongelmaa ei ollut.
Uusi satula, kaularaudan säätöä ja tuo homma oli sillä hoidettu, olin valmis maksamaan mutta hommat menikin takuuseen. Ylänauhoja ohuitten kielten puolelta täytynee myös hieman hioa jotta saadaan suht normi action säilymään, ihan pientä nauhasärinää etenkin ylä E vielä tuottaa mutta muutoin kitara soi nyt todella jees joka kohdasta. Toki nuo tallapalojen uratkin putsattiin varmuuden vuoksi.
 
Lähisepän merkitystä ei voi mitenkään vähätellä, joka kerta saa oppia mistä vaan keksii kysyä ja pajalle voi mennä lähes koska vaan kunhan varmistaa että seppä on paikalla.
 
En tiedä mistä tuon tallahomman sain ekana päähäni, ehkä katoin jotain videoita asiaan liittyen koska se on sepänkin mukaan suht yleinen vika/ominaisuus TOM talloissa, jopa uudemmissakin kitaroissa. Taisi käydä kuin joskus autojen kaa eli kuulee kyllä että laakeri on menossa jostain pyörästä mutta ei pysty hahmottamaan mistä se ääni kuuluu.
 
EDIT kiitokset vinkeistä, ehkä näistä joku muukin oppii.

WanhaWetäjä: Joo...eipä se sitten ollutkaan tallapaloissa se efekti vaan osa kielistä otti hieman kiinni ekaan nauhaan, eipä tullut tuota tsekattua koska ei ole kuin pari vuotta edellisesta satulan vaihdosta ja sillon tuota ongelmaa ei ollut.
Uusi satula, kaularaudan säätöä ja tuo homma oli sillä hoidettu, olin valmis maksamaan mutta hommat menikin takuuseen. Ylänauhoja ohuitten kielten puolelta täytynee myös hieman hioa jotta saadaan suht normi action säilymään, ihan pientä nauhasärinää etenkin ylä E vielä tuottaa mutta muutoin kitara soi nyt todella jees joka kohdasta. Toki nuo tallapalojen uratkin putsattiin varmuuden vuoksi.
 
Lähisepän merkitystä ei voi mitenkään vähätellä, joka kerta saa oppia mistä vaan keksii kysyä ja pajalle voi mennä lähes koska vaan kunhan varmistaa että seppä on paikalla.
 
En tiedä mistä tuon tallahomman sain ekana päähäni, ehkä katoin jotain videoita asiaan liittyen koska se on sepänkin mukaan suht yleinen vika/ominaisuus TOM talloissa, jopa uudemmissakin kitaroissa. Taisi käydä kuin joskus autojen kaa eli kuulee kyllä että laakeri on menossa jostain pyörästä mutta ei pysty hahmottamaan mistä se ääni kuuluu.
 
EDIT kiitokset vinkeistä, ehkä näistä joku muukin oppii.
 
Hienoa että selvisi!
 
Kyläsepät on kyllä varsin pelastavia enkeleitä 10 kertaa 10:Stä ja joskus vähän enempikin.
 
Tuo autonlaakeriesimerkki on varsin omalle kohdalle osuva, mulla oli taannoin Honda Accord johon sitten vaihdettiin yksitellen kaikki pyöränlaakerit, kun "se ihan varmasti kuuluu vasemmalta edestä' se ulina..." oli sitten takana oikealla. :/

WanhaWetäjä: En tiedä mistä tuon tallahomman sain ekana päähäni, ehkä katoin jotain videoita asiaan liittyen koska se on sepänkin mukaan suht yleinen vika/ominaisuus TOM talloissa, jopa uudemmissakin kitaroissa. Taisi käydä kuin joskus autojen kaa eli kuulee kyllä että laakeri on menossa jostain pyörästä mutta ei pysty hahmottamaan mistä se ääni kuuluu.
 
Hämärä muistikuva, että mulla olis käynyt vähän sama jonkin soittimen kanssa joskus, eli ääni jopa kuulosti selvästi tulevan tallan puolelta, mutta kieli pärisikin satulauran reunaan tms. Se taisi olla akustinen, eli olisko sit niin, että kun koko kieli tietenkin särisee, se särinäkin vahvimmin kuuluu kaikukopan puolella. Tää saattoi olla jopa banjo, jossa ilmiön luulisi korostuvan entisestään. Jänniä ovat, soittimet.

Arkka: Hämärä muistikuva, että mulla olis käynyt vähän sama jonkin soittimen kanssa joskus, eli ääni jopa kuulosti selvästi tulevan tallan puolelta, mutta kieli pärisikin satulauran reunaan tms. Se taisi olla akustinen, eli olisko sit niin, että kun koko kieli tietenkin särisee, se särinäkin vahvimmin kuuluu kaikukopan puolella. Tää saattoi olla jopa banjo, jossa ilmiön luulisi korostuvan entisestään. Jänniä ovat, soittimet.
 
Tosi vaikea, ainakin itelle, kuulla mistä häiriöääni tulee: Japanin Les Paulissa resonoi välillä ja kuuntelemalla olin aivan varma välillä, että se on talla, että se on kaularauta ja että se on elektroniikassa (eri aikaan tosin). Huoltomieskään ei sitä löytänyt. Loppujen lopuksi huomasin, että g-kielen tallapala luikerteli soitossa hieman eteenpäin ja kieli pääsi kosketuksiin tune-o-maticin takareunan kanssa. Jänniä ovat, soittimet, tosiaan!

Kirkasta kynsilakkaa aina heti noille tallapalojen ruuveille kun intonaatio on kohdillaan. Vähenee sirinät, kilinät ja kolinat.
 
Kaularautaa kannattaa aina kokeilla säätää vähän, koska usein sekin auttaa. Tällä ei vielä selviä todellinen ongelmapaikka.
 
Jos satulan ura on vähän keskeltä kumpumaisena, niin siitä tulee sellanen muhju soundi myös painettuihin nuotteihin.
 
Jos tallapala on huonosti kuopalla, niin tulee kaikkiin sen kielen nuotteihin sitaria. Lyijykynää reilusti niin saa muutamassa sekunnissa tsekattua, onko kilinän lähde tallapalan urassa. Jos on, niin sit viilaa kehiin...
 
Capo on myös hyvä apuväline, kun ettii särinän lähdettä. Capo ekalle nauhalle auttaa joskus rajaamaan ongelmaa.
 
Gibsoneissa mikkivalitsin sirisee välillä keskiasennossa. Ärsyttävän vaikea välillä tajuta tää.
 
Joskus myös mikit kälisee oudosti mikkikehyksiä vasten.
 
Joskus gibsoneissa a-kieli hipaisee e-kieltä virittimillä ja siitä tulee tosi ärsyttävästi paikannettava metallinen kilinä.
 
Sellasta. Onhan noita sirinöitä metsästetty välillä hulluuden partaalle! 335 bigsbyllä on kaikkien sirinöiden kuningas!