Kitarat: kitarakamat ›

Kuvien perusteella näyttää siltä, että esimerkiksi G kieli tehdään kompensoidulla satulalla lyhemmäksi kuin mitä se muuten olisi. Eli kun kieli lyhenee, niin ylävireisyys vähenee G kielellä tämän mukaan. Miten se on mahdollista? Luulisi, että käy juuri päinvastoin. Tosin voi kyllä liittyä siihen, että lyhemmällä kielellä saadaan vapaan kielen G ääni kait aikaiseksi löysemmällä kielen jännitteellä. En tiedä. Osaako siis joku kertoa, miten tämä kompensointi oikein toimii. Joku fysiikan laki tässä varmaan on, mutta kun kouluajoista on jo niin kauan. Niin ja toisaalta, toimivatko nuo kompensoidut satulat oikeasti? Äkkiseltään ajateltuna luulisi, että satula on heti pois pelistä siinä vaiheessa, kun kieltä painetaan jostain välistä. Silloinhan kyse on nauhan ja tallan välisestä jutusta. Miten se kompensoitu satula voi enää silloin vaikuttaa?

Mä hahmotan sen niin, että kun siirrytään "seuraavalle nauhalle", korkeampaan säveleen, niin sitä vähemmänhän se sävelkorkeus nousee mitä lähempänä se seuraava nauha on. Näin ollen lyhentämällä satulan ja eka nauhan väliä sävelkorkeuden nousukin vähenee.

Moi.
 
play: ... toimivatko nuo kompensoidut satulat oikeasti?
 
Riippuu siitä miten toimimisen määrittelee.
Ja tietysti myös siitä mitä lukemattomista satulan avulla toteutetuista kompensointitavoista tarkastelee.
 

 
Puuttumatta tasavireen (=equal temperament) ominaisuuteen jossa oktaavia lukuunottamatta mikään intervalli ei ole puhdas (vireessä), kuten myöskään kielten korkeuden, nauhojen korkeuden ja vaihtelevan kielen painamisvoiman aiheuttamiin epävireisyyksiin:
 
Kaikki suorien nauhojen avulla soivan kielen taajuutta muuttavat kielisoittimet ovat tasavirityksellä aina enemmän tai vähemmän epävireessä kun yhtä aikaa soivien äänien lukumäärä on jotain muuta kuin 1 (käytännössä myös oktaavit eri asemista).
Kuulemma helvetillistä absoluuttisen sävelkorvan omaaville, mutta tällaiselle yhdellä toimivalla puukorvalla varustetulle perinteinen vire menee täydestä kuin väärä raha.
 

 
Tuosta kahteen kertaan sisäänrakennetusta epävireisyydestä johtuen erikoisempia sointuja käyttävät tai matikkamusiikkia soittavat tiemmä usein virittävätkin instrumenttinsa yhden kielen ensin johonkin standardiviritykseen johon muutkin samaan aikaan musisoivat musikantit soittimensa virittävät, vaikkapa A=440.
Tuon jälkeen loput kielet viritetään soinnun avulla kuulostamaan mieleiseltä.
Tarpeen mukaan tasapainotellaan sointuviritysten ja vapaita kieliä hyväksi käyttävän virityksen välillä ja etsitään kompromissi joka ei ota yksin ja/tai yhdessä soittaessa korvaan pahasti.
 
Nykyaikaisilla softapohjaisilla viritysmittareilla on toki helppoa laittaa mieleinen vire muistiin, jolloin kaikki voivat virittää samaan vireeseen yksinkertaisemmin ja nopeammin.
 

 
Suomeksi en ole koskaan aiheesta tekstejä edes etsinyt mutta lontooksi niitä löytyy yllinkyllin, maalaisjärjellä selitetyistä jonkinmoista matemaattista perehtyneisyyttä vaativiin asti:
 
https://www.google.com/search?q=com … mp;oe=utf-8&client=firefox-b-ab
 
EDIT: Kitaran nauhojen paikkojen laskemisesta ja usein käytetyistä "näkymättömistä" nauhapositioihin piilotetuista kompensoinneista noin yleisesti ottaen ja käytännön esimerkein:
 
https://www.liutaiomottola.com/formulae/fret.htm#mozTocId683932m
 

 
Tuota nauhoin varustettujen kieli-instrumenttien vire-epäkohtaa on maailman sivu yritetty lieventää erilaisin apukeinoin kuten solmittavin (Luuttuperhe, viritys vapaa) tai kompensoiduin true temperament-nauhoin:
 
https://www.google.com/search?q=com … mp;oe=utf-8&client=firefox-b-ab
 
mutta valmistustekniset haasteet tulevat lähinnä kustannusten muodossa pitämään moiset erikoisuudet harvinaisuuksina.
 
Osansa asiassa on myös sillä että korva on varsin hienosti tottunut hyväksymään ja jopa kaipaamaan etenkin populäärimusiikissa tuota epävireisyyttä, ja täydellisesti vireessä olevalla kaulalla tuotettu musiikki on herkästi epäaidon ja steriilin kuuloista.
Tuohon epäitouteen on helppo tutustua MIDI-kitaran avulla vaihtelemalla lukitun ja liukuvan ohjaussignaalin välillä.
 

 
play: Äkkiseltään ajateltuna luulisi, että satula on heti pois pelistä siinä vaiheessa, kun kieltä painetaan jostain välistä. Silloinhan kyse on nauhan ja tallan välisestä jutusta. Miten se kompensoitu satula voi enää silloin vaikuttaa?
 
Riippuu viritystavasta.
 
Jos (satula)kompensoitua ääntä käytetään suhteellisessa virityksessä, käy helposti niin että kielet jotka ovat viritetty suhteessa kompensoituun kieleen ovat keskenäänkin pahasti epävireessä.
 
Mutta jos viritetään avokielin, kuten kompensoidun satulan kanssa tulisikin virittää, säilyy kompensoidun kielen perusvireeseen aiheuttama vaikutus toki samalla tapaa koko otelaudan matkalla kuin epähuomiossakin epävireessä olevan kielenkin vaikutus.
Joten myös soinnuissa tuo kompensointi on automaattisesti mukana.
Se, sopiiko tuo kompensointi kaikkiin sointuihin, se on toinen juttu se...
 
T:Samuli

Huuhaata kaikki Buzz Feitenit ja yms.

tuskiz: Huuhaata kaikki Buzz Feitenit ja yms.
 
Kerro lisää.