Muusikoiden.net
20.10.2018
Yli 300 sivua parasta musakamaa 

Kitarat: kitarakamat »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Sähkökitara, mistä et ajatellut ikinä luopua
1 2 3
telecaster67
25.04.2018 22:38:44
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Liekö näitä juttuja ollut iät ja ajat, mutta kiinnostaisi kuulla aiheesta nyt v. 2018.
 
Onko omistuksessasijokin tietty vempele, mistä et aio ikinä luopua vaikka taivaalta sataisi jäisiä dil..doja niskaan?
Itse olen lopettelemassa kitaranvaihto- helvettiä ja jotain jos tungen ulos niin styrkkareita voi viskoa..
 
Itselläni on punainen strato(ei mikään vintage, vm 2010), mikä mikinkorkeuksien säädöillä tekee kaiken mitä voi toivoa. Ei siitä nyt vain mihinkään pääse, muu on käytännössä turhaa. .. Ja kun sopii käteen.
 
Metsäkitaristi. Period.
hallu
25.04.2018 23:20:20
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

No muutama vuosi sitten ajattelin etten luovu mistään ikinä :-D kunnes keksin torin autuuden ja kaupankäyntihurmos imaisi minut mukaani. Toki itsekin koitan hiljalleen saada viimeisintä osto ja myyntiryntäystäni asettumaan ja mun kamat on kyllä semmoisella tolalla että niillä pitäisi pärjätä vähän vaativammallakin luonteenlaadulla varustettu pelimanni :-D.
 
Mutta enää en uskalla enkä oikein haluakaan yrittää uskotella että olisi jotain mikä ei olisi myytävänä jos vaan hinnasta sovitaan. Jos jokin soittokamppeeni olisi semmoinen, niin tuo mun kitara Fender Srato vuosimallia -79, jonka ostin kitarapajalta joskus vuonna -83 voisi olla semmoinen ja sekin lähinnä siksi että kukaan ei maksaisi siitä niin paljoa että sen myisin, mutta kyllä sillekin hinta olisi jos joku olisi kyllin hullu sen maksamaan :-D . Toisaalta kun se nyt on hyvässä tämmingissä ja tremolo on uusittu ja nauhat ja satula on vaihdettu, niin se on kyllä ihan helevatan hyvä strato eli ei ainakaan nykystratoissa ole oikein sellaista joka tuon viraltakaan laittaisi. Aina välillä olen kaupassa käynyt uutuuksia käpistelemässä ja kyllä joku amerikan vintage ja ehkä muutamat cs:t on päässeet hyvinkin lähelle, mutta ei niin pitkälle, että olisin innostunut niitä ostamaan ja varsinkaan tuosta luopumaan.
 
Mutta kaiksesta muusta (joista luulin etten ikinä luovu), olen luopunut ja oikeastaan ei kaduta eikä harmita, parempaa kamaa olen tilalle haalinut.... noin ylisummaan.
 
Elämä on reiässä rattoisaa......
Corto
25.04.2018 23:54:58
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kaikki on mennyt, ennemmin tai myöhemmin. En löytänyt pitopeliä edes kustomina teettämästäni stratosta... tai siitä toisesta stratosta, jonka sain 30v synttärilahjaksi. GASin voima on vaan liian suuri. Näin jälkivinkkelistä ajatellen parin kitaran myynti on jäänyt harmittamaan, mutta kun nurkan takana voi olla aina jotain muuta jännää, niin joka vanhoja muistelee sitä plektralla silmään. Nokka kohti uusia hankintoja!
 
More Gary, Less Paul
Metalkallo
26.04.2018 02:54:49
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ne mitä mulla nyt on pysyy. Fender 1969 tyylinen strato ja Tokai LS85 VF. Vaikea sanoa kumpi olisi se josta luopua jos jommastakummasta pitäisi, mutta jos olisi ihan tosi pakko, niin kyllä se strato pysyis sillä se on SE kitara mulle/kin.
 
Vähemmän on enemmän ja enemmän on vähemmän.
Haeroe
26.04.2018 07:52:27
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ei ole kitara tai on oikeastaan, nimittäin bassokitara. Isäukon tekemä viisikielinen nauhaton musarikopio ei lähde mihinkään. Kitaroissa isäukon duunaama strato on ollut liipasimella pariin otteeseen, mutta nyt siihen on tehty kaiken maailman projektimodauksia, joten sekin jää.
 
Deluxet jenkkitele - ja strato ovat olleet yllättävän kauan jo ilman ajatusta myynnistä tai vaihdosta. Molempiin olen kyllä vaihtanut perinnehenkisemmät mikit, mutta sitä ei kai vielä lasketa luopumiskategoriaan.
 
Minkä tahansa piisin voi soittaa miten tahansa.
hevikukko
26.04.2018 08:27:56
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ibanez JPM P1 1995 kunto ns. mintti. Näitä ei liiku enää juuri missään ja on muutenkin timantti soitannallisesti. En luovu kyllä P2:stakaan.
 
Katkennut kieli ei ehjäksi muutu.
J.Nikkanen
26.04.2018 09:28:08
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Se on varmaan tuo Alvarez ASG 2, niitä mulla on muutama. Mikit, mikkien paikat ja pleksi varmaan vaihtuu vielä moneen kertaan mutta peruspuut ovat ja pysyy.
 
Rämppy
26.04.2018 09:28:26
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

telecaster67:
Onko omistuksessasijokin tietty vempele, mistä et aio ikinä luopua vaikka taivaalta sataisi jäisiä dil..doja niskaan?

 
Ei todellakaan ole.
 
In Finland we have this thing called "diu diu".
Kefiiri
26.04.2018 09:45:21 (muokattu 26.04.2018 09:50:40)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mulla on parikin. Ihan toimivia soittimia, joista myydessä saisi ehkä paahtoleipäpaketin hinnan... mieluummin pidän ne kitarat.
 
Jaa niin että jos joku tarjoaisi niistä vaikka kolkyt donaa kappaleelta? Sitten kyllä myisin, mutta _riittävällä_ summalla varmaan pitopelit lähtisivät muiltakin.
 
En ole musiikin asiantuntija.
Pinewood
26.04.2018 10:00:08 (muokattu 26.04.2018 10:01:41)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Opiskelija-aikoina vuonna 1989 uutena hankittu Fender Deluxe Strat Plus RW. Bahama Green, silver-silver-blue Lace Sensoreilla. Täysin originaali. Ei ehkä paras missään, mutta oikeassa laitekokonaisuudessa taipuu kaikkeen mihin tarvitsen. Perheenjäsen.
 
Icy-Sun
26.04.2018 10:57:12
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Gibson Les Paul studio vm. 2005, jonka ostin suunnilleen silloin uutena. On ollut hyvä työkalu. Ei mitenkään ihmeellinen, mutta aina sillä onnistunut, mikä pitääkin, toiminut täydellisesti ja kuulostanut hyvälle. En varmaan osaisi olla ilmankaan, kun suurin osa reenistä on harjoiteltu ko kitaralla ja 90% keikoistakin on tullut sillä soitettua.
 
LaMotta
26.04.2018 11:50:42
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ei sellast oo olemassakaa.
 
(Lausutaan elämään kyllästyneellä äänellä): "Jos ei kiinnosta niin ei tiällä mikkää pakko oo olla. Työ tiijättä missä on ovet."
StJerky
26.04.2018 11:55:13
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

En ole mikään myyjä. Kun kuolen, kamat laitetaan minun kanssa kanootilla järvelle ja poltetaan.
 
Gary Enfield
26.04.2018 11:56:08
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Yhtään soitinta en ole myytäväksi ostanut, mutta myynyt kuitenkin olen. Juuri pohdin yhden myyntiä mootoripyöränosien hyväksi, mutta päätin sitten kuitenkin pitää sen, vaikka se toimettomana onkin roikkunut kuluvan vuoden.
Rahantarve on melkein aina se laukaiseva tekijä, ei ajatus siitä, että pitäisi nyt päästä jostain eroon.
 
Martin 00016GT, sitä tuskin koskaan myyn.
 
Harris
26.04.2018 12:59:24
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kummasti pysynyt jo 3 vuotta tuo Jim Rootin musta strato. Muuten on nämä "pitopelit" aina löytäneet tiensä torille ja sieltä uusille omistajille...
 
https://www.facebook.com/SixInchBand/
Laulava Kylätohtori
26.04.2018 13:18:17
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

2001 paikallisesta liikkeestä uutena ostamani Tokain japsistrato. Siinä oli jo uutena Duncanin mikit ja on edelleen. Se on jotenkin ollut pyhä ja kamarunkkaus on suoritettu muilla skeboilla.
 
Paitsi, että sillä on tunnearvoa, se on myös todella hyvä skeba, jolla on aina kaikki sujunut ongelmitta. Sillä olen lähes kaikki keikat soittanut ja se on aina ollut ns. referenssikitara.
 
Mitä siitä nykyään saisi? Helvetisti soitettu vanha japsistrato. Varmaan 400 euroa. Ja vastaavaa laatua olevan kitaran hankkiminen maksaisi varmaan triplasti, jos sekään riittäisi, joten näillä näkymin tämä ei ole lähdössä mihinkään.
 
Olkoon menneeksi
VIPMetal
26.04.2018 15:06:00 (muokattu 26.04.2018 15:07:17)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Itellä on tällä hetkellä oikeastaan kaikki jäämässä taloon. Eka ja ainut akustinen Landola, toiminut muutamissa akkarikohdissa studiossa aina moitteettomasti. Ibanez RG3120TW, jolla alta 100 hevikeikkaa uran alusta tullu vedettyä. Kerran myin jo ja takas sain. Sitten Gibson LP Studio, jonka vaimo ostanut 30v lahjaks. Tällä vedelty onnistuneesti kompit parille levylle nyt. Mittatilaustyönä tehty Isohanni Custom Telecaster. Hienoin näkemäni Tele, tällä sitten hempeillään. Studiossakin näytti kyntensä keväällä.
 
Ainut, joka voisi lähteä ja kallein kitara: Music Man JPX 6. Tämäkin on nykyisen bändin alusta asti ollut mukana keikoilla ja studiossa. Tunnearvo on nyt noussut jo liian isoksi, kouraankin sopii täydellisesti hieman vanhaa luotto RG:tä pyöreämmällä kaulalla.
 
Vaimokin sanoi, että alat nyt ostelemaan edullisia kitaroita ja laittamaan niitä kuntoon... varmaan sitä joutuu jotain sellaista kehitellä. Studiossa onneksi äänittäjä esitti toiveen runsaammasta pedaaliarsenaalista ja pedaaleihin saa onneksi upotettua aikaa ja rahaa. =D
 
E: Ongelma on luultavimmin kuitenkin se, etten mitään asiaa tarvitse niin paljoa enää, että pitäis luopua joistain kitaroista. Siksipä ostan vaan lisää jatkossa.
 
Raskasta rokkia: Heroes Don't Ask Why
WanhaWetäjä
26.04.2018 15:19:40
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Omien kuvien kepakot eivät mene myyntiin mun elinaikana, poika saa tehä niillä mitä tykkää kun sen aika on, harmi että hän ei ole vasuri mutta saahan noista jonkun satasen, vasuri Yamaha SG:n arvo voi jopa nousta, niitä on aika vähän jos ei lainkaan Suomessa.
 
Ollaan hiljaa saadaan kalaa...ei sovi mulle eli perseitä ei nuolla!
Guitarfreak
26.04.2018 15:23:46
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ajatukset tulee ja menee ;) tän päivän tähti on huomisen romu...
 
Käärinliinoissa ei ole taskuja ja kaurapuurollakin elää ihan hyvin. :D - Steelduck
Jukka Häikiö
26.04.2018 16:00:57
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ei oo sellasta, pisimpään oli Lottonen LP (19 vuotta) ehkä siinä oli vähän sitä tätä en myy ja sillees, mut meni sekin sit...ei tässä mitään tunnesiteitä ole noihin romuihin. Yksi sähkis on ja kaksi akkaria, kaksi nuppia joista toinen myynnissä, kaiken näköisiä kaappeja kyllä juu, joista yhtä lukuunottamatta voisi kivutta luopua. Ihan kauheesti ei kitararomppeet just nyt kiinnosta, tai ei oo kiinnostaneet vähään aikaan, kun ei se varsinainen asia siitä kummene. Sen saman soundin sitä koittaa aina kaivaa vehkeestä, kuin vehkeestä. Onhan sitä tullut nähtyä ja kokeiltua kaikenlaista, ettei ainakaan pääse luulemaan, että se Graalin malja vielä odottaa jonkun nurkan takana, ei odota.
 
Pelimanni pizzerian nurkasta päivää...
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2018, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti