Kitarat: kitarakamat ›

ES-335 GASiin lääkettä etsiessäni osui tuommoinen silmään. Specsit olisivat ihan kohdallaan ja mikkiswitchikin "oikeassa" paikassa. Onko kenelläkään moisesta vehkeestä kokemuksia?
 

 
http://www.gibson.com/products/epiphone/inst/Limited-Edition/ETSN.html

Ei ole tuosta kokemusta mutta epiphone sheraton II on itsellä ja kovasti tykkään. Tossa supernovassa epäilyttää sen hinta koska jos epin dot malli on 400e kieppeissä ja toi 600e:n kieppeissä niin mikä tossa maksaa. Itse jos nyt olisin 335:sta hankkimassa niin huttuselta tsekkaisin japsi Arian:
 
http://www.soitin-huttunen.com/uploads/ar335.JPG
 
Tai sitten epi dot ja siihen säästetyllä rahalla satula ja talla uusiksi. Itsellä just sheraton satula ja talla remontissa tällähetkellä.

Tai sitten epi dot ja siihen säästetyllä rahalla satula ja talla uusiksi. Itsellä just sheraton satula ja talla remontissa tällähetkellä.
 
Hetki sitten hommasin tuollaisen kiinalaisen Dotin ja allekirjoitan vähintään tuon satulan vaihtamisen. Talla on ehkä ainakin siedettävää laatua, mutta satula on melkonen rimpula.
 
Hintaero tuon dotin ja supernovan kohdalla selittyy varmaankin pienemmillä valmistuserillä, eikä niinkään Gallagherin nimellä. Niin, ja onhan tossa supernovassa tietty nuo "reunalistat". Epin rivieraa saa muuten kans kuuteen sataan, ja speksit on suunnilleen samat ton Oasis-pelin kanssa. Ettei se nyt ihan kokonaan sitä nimeä ole, hintaero.
 
Mut en oo tosiaan tollasta testannut, ei voi kauheesti auttaa aloittajaa. Toimivia pelejä noista Epiphoneista saa, jos jaksaa vähän nähdä vaivaa, ei sen puoleen. Jos tuntuu siltä ettet normaalin mikkiswitchin kanssa opi elämään, niin...

Hetki sitten hommasin tuollaisen kiinalaisen Dotin ja allekirjoitan vähintään tuon satulan vaihtamisen. Talla on ehkä ainakin siedettävää laatua, mutta satula on melkonen rimpula.
 
Tuntuu olevan nuo satulat melko rimpuloita kautta linjan nykyään.
 
Hintaero tuon dotin ja supernovan kohdalla selittyy varmaankin pienemmillä valmistuserillä, eikä niinkään Gallagherin nimellä. Niin, ja onhan tossa supernovassa tietty nuo "reunalistat". Epin rivieraa saa muuten kans kuuteen sataan, ja speksit on suunnilleen samat ton Oasis-pelin kanssa. Ettei se nyt ihan kokonaan sitä nimeä ole, hintaero.
 
Joo, Riviera on varman oikeampi vertailukohta tolle "Oasis"-pelille kuin dotti. Erona näyttäis olevan mikrofonit (minihumpparit/täysikokoiset) ja peräkappale (trapeze/stop-bar), sekä kosmetiikka.
 
Mut en oo tosiaan tollasta testannut, ei voi kauheesti auttaa aloittajaa. Toimivia pelejä noista Epiphoneista saa, jos jaksaa vähän nähdä vaivaa, ei sen puoleen. Jos tuntuu siltä ettet normaalin mikkiswitchin kanssa opi elämään, niin...
 
Ei sillä mikkiswitsillä sinänsä väliä ole, kunhan toimisi .. ;) ja kaikenlainen rassaaminen on minulle ainakin puolet ja vähän päälle harrastuksesta.

No nyt on kitara kotona ja ensivaikutelma on ihan positiivinen. Jämäkän tuntuinen peli ja siisti viimeistely. Kieliä piti "hieman" laskea alaspäin, mutta muuten oikein käteen käypänen peli. Värikin on luonnossa todella nätti :)

ES-335 GASiin lääkettä etsiessäni osui tuommoinen silmään. Specsit olisivat ihan kohdallaan ja mikkiswitchikin "oikeassa" paikassa. Onko kenelläkään moisesta vehkeestä kokemuksia?
 

 
http://www.gibson.com/products/epiphone/inst/Limited-Edition/ETSN.html
 
Nätti on, mutta en mä kyllä ostaisi vehjettä, jossa lukee jonkun soittajan nimi. Paitsi kai tossa voi sen mikkisuojuksen vaihtaa.

Joo, Riviera on varman oikeampi vertailukohta tolle "Oasis"-pelille kuin dotti
 
Eikös Riviera (hollowbody) ole läpiontto? Oasispelissä ja Dotissa (semiacoustic) kaulapölkky jatkuu perään asti?

Onneksi. olkoon! Ja tervetuloa epiphone 335 kerhoon! Nythän ei sitten tarvitse kuin hioa nauhat, vaihtaa mikit, satula ja talla niin sehän on siinä! Ei vaineskaan:) Kyllähän noilla soittelee ihan orkkiksinakin.
 
Itse juuri teetätin omaan sheratoniin uuden satulan (tusq) ja säädöt samalla. Rakentaja vielä löysi sellaisen vian että stopbarin kiinnitys holkit olivat kannessa löystyneet. Ne siis kiinnitettiin uudelleen. Vireenpito ja sitä myöten kitaran käyttökelpoisuus nousi monta astetta! Nyt on vaan ongelmana keksiä sopivat uudet mikit vanhojen vinkujien tilalle (tää on yli 10 vuotta vanha kitara). Kaulaan olen miettinyt dimarzion bluesbuckeria mutta tallaan on vaikea keksiä sille kaveria. Aika perus vintage meininkiä pitäs olla mutta silti päihittää pikkasen toi B-buckeri...Ehkä samaisen valmistajan virtual hot PAF...
 
Se taitaa olla casino joka näistä on se hollow...

Mistä ostit ja mitä maksoi? Itsekin olen gassellut 335:sta ja tuo on myös yksi vaihtoehto..

Nätti on, mutta en mä kyllä ostaisi vehjettä, jossa lukee jonkun soittajan nimi. Paitsi kai tossa voi sen mikkisuojuksen vaihtaa.
 
Ja tähän on olemassa joku järkiperäinen syy ilmeisesti?

Ja tähän on olemassa joku järkiperäinen syy ilmeisesti?
 
Kitaranostoasioissa olen järkiperäinen vain lievästi. Mutta mitä järkiperäistä on toisaalta signature-kitaran ostamisessa?

Kitaranostoasioissa olen järkiperäinen vain lievästi. Mutta mitä järkiperäistä on toisaalta signature-kitaran ostamisessa?
 
Ihan sama kuin jossain muussakin kitarassa, eli jos se on hyvä niin siinä on järkeä. Mulla on kaks Fenkun signaturea (Will Ray Jazz-a-caster ja John Jorgensen Hellecaster) enkä ihan heti/halvalla luovu kummastakaan. Itse ainakin arvosta kitarassa myös persoonallisuutta, jota nimikkomalleissa yleensä on himpun verran enemmän kuin run-of-the-mill perusmalleissa.

Kyllä munkin mielestä voi yrittää signature malleja vaan lähestyä omanlaisinaan versioina kyseisestä kitara mallista, sen enempiä välittämättä siitä nimestä. Mutta toisaalta se on joka tapauksessa jonkinasteinen statement vetää jonkun tietyn soittajan nimeä kantavalla kepillä, että kyllä se mielikuviin vaikuttaa väkisinkin.

Onneksi. olkoon! Ja tervetuloa epiphone 335 kerhoon! Nythän ei sitten tarvitse kuin hioa nauhat, vaihtaa mikit, satula ja talla niin sehän on siinä! Ei vaineskaan:) Kyllähän noilla soittelee ihan orkkiksinakin.
 
Tänks. Oikein toimivalta peliltähän tämä vaikuttaa vähän tarkemmankin syynin jälkeen, mikit ovat ihan ok (Alnico V Classicit), actionin saa säädettyä todella matalaksikin ilman mitään kummempia särinöitä, virikoneet ovat täsmälliset, kaulan relief aika hyvä jne.
 
Kitaranostoasioissa olen järkiperäinen vain lievästi. Mutta mitä järkiperäistä on toisaalta signature-kitaran ostamisessa?
 
Tuskin mitään, mutta onko myöskään järkiperäistä jättää muuten kaikinpuolin sopiva kitara ostamatta vain siksi, että se on signature malli. Tuo nimmari on muuten erilainen minulla, kuin tuossa kuvassa. Pienempi ja huomaamattomampi.
 
Kyllä munkin mielestä voi yrittää signature malleja vaan lähestyä omanlaisinaan versioina kyseisestä kitara mallista, sen enempiä välittämättä siitä nimestä. Mutta toisaalta se on joka tapauksessa jonkinasteinen statement vetää jonkun tietyn soittajan nimeä kantavalla kepillä, että kyllä se mielikuviin vaikuttaa väkisinkin.
 
Heh, enhän minä edes osaa nimetä suoralta kädeltä yhtään Oasiksen biisiä...

Tuskin mitään, mutta onko myöskään järkiperäistä jättää muuten kaikinpuolin sopiva kitara ostamatta vain siksi, että se on signature malli.
 
Eipä kai...täähän on makuasia. Mä kyllä peittäisin tai poistaisin sen nimen siitä kitarasta, mutta en mä kyllä toisaalta ole koskaan signature-mallia ostanutkaan.

Eipä kai...täähän on makuasia. Mä kyllä peittäisin tai poistaisin sen nimen siitä kitarasta, mutta en mä kyllä toisaalta ole koskaan signature-mallia ostanutkaan.
 
Niin mäkin varmaan peittäisin...Komean värinenhän toi on kyllä! Ja kaulan materiaalista olen kateellinen sheraton II omistajana. Varmaan tuo sointiin ihan oman juttunsa.

Niin mäkin varmaan peittäisin...Komean värinenhän toi on kyllä! Ja kaulan materiaalista olen kateellinen sheraton II omistajana. Varmaan tuo sointiin ihan oman juttunsa.
 
Ei toi signature nyt häiriöksi asti tuossa ole. Väriä on hankala saada toistumaan valokuvissa.
 
http://i52.photobucket.com/albums/g30/IlluH/Kitara/IMG_0830.jpg
 
Mitenköhän lie tuo kaulan materiaali vaikuttaa. Minun korvaani tässä on ehkä enemmän sellainen saundi, jota 335-mallisesta kitarasta haen, kuin vaahterakaulaisessa Epissä. Liekö sitä paljon puhuttua psykoakustiikkaa vai mitä, mene ja tiedä.

Mitenköhän lie tuo kaulan materiaali vaikuttaa. Minun korvaani tässä on ehkä enemmän sellainen saundi, jota 335-mallisesta kitarasta haen, kuin vaahterakaulaisessa Epissä. Liekö sitä paljon puhuttua psykoakustiikkaa vai mitä, mene ja tiedä.
 
Jep, sitähän se. Nyt kun muutto yms. kiireiltä ehdin tutkia kitaran perusteellisesti, niin paljastui muutama mielenkiintoinen asia. Kaula ei ole mahonkia nähnytkään, vaan taitaa olla vaahteraa, keskipalkki tosin sitten on jotain mahongin tapaista puuta. Vaaleansininen väri on vedetty Britannian lippu-kuvion päälle ja reunalistan vierestä paistaa punaista läpi, sekä f-aukkojen ympäristöä on paikkailtu pensselillä ja eri sävyllä. Lisäksi lavassa sinisen ja mustan raja on suttuinen.
Asia on nyt selvityksen alla. Sen verran olen kuullut, että sininen kuuluukin olla Britannian lipun päällä ja kaulojen materiaali saattaa vaihdella markkina-alueittain. Tuota britannian lippuhommaa kyllä ihmettelen. Miksi maalata kanteen Union Jack ja sitten vetää sen päälle sininen maali? Niin se kuulemma on Gallagherilläkin tehty... Ei jaksa kyllä millään uskoa, että halpismerkki, kuten Epiphone on, tekisi noin muusta syystä, kuin että varastoon on jäänyt Union Jack Supernova satsi, jonka maalauksessa on jotain vikaa, tai sitten ko. väritys ei mene kaupaksi.
No, kitara lähtee takaisin Thomannille, sillä nuo pensseli maalaukset ja sumurajat eivät mielestäni ole mitenkään hyväksyttävissä, vaikka kaula olisi mitä puuta hyvänsä ja Gallagherillakin on.
Harmittaa. Olisi vaan pitänyt suosiolla etsiä jostain kotinurkilta sopiva Dotti tai vastaava, niin olisi säästynyt monelta vaivalta.

Tosi ikävää että tuollaista tapahtuu. Aika törkeää että on eri materiaali kaulassa kuin joka on ilmoitettu virallisesti. Varmaan just on ollut se union jack malli vaahtera kaulalla, ei ole mennyt kaupaksi ja ne on sitten maalattu uudelleen. Joo, aina on vaaransa kun tilaa kitaraa kauempaa...
 
Itsellä oma vanha sheraton heräsi juuri eloon mikkien vaihtuessa duncanin 59:hin...Näitä ainakin pyörii käytettynä 400-500 hintaan. Tosin vaatii sit uusia mikkejä ym pientä fiksausta, ainakin vanhemmat kappaleet.

Itsellä oma vanha sheraton heräsi juuri eloon mikkien vaihtuessa duncanin 59:hin...Näitä ainakin pyörii käytettynä 400-500 hintaan. Tosin vaatii sit uusia mikkejä ym pientä fiksausta, ainakin vanhemmat kappaleet.
 
Oma Dotti sai kanssa törkeesti potkua noista 59 Duncaneista. Kyllä kelpaa. Tallamikki jytää tykimmin ja kaulasta saa aikamoista siirappista hunajasaudia. Anteeksi intoututuminen :) Yläsatula pitää vielä teettää uusiksi.