Kitarat: kitarakamat ›

Olis kyllä ihan mielenkiintoista lukea jotain empiirista testidataa noista halvemman luokan pilkkinauhoista kuten HB että miten vertautuvat kalliimpiin "oikeisiin" kieliin, ehkä myös selviäisi päinvastoin että mitähän kaikkea sillä rahalla saa kun ostaa kunnon merkkiä.

tuskiz: ..ehkä myös selviäisi päinvastoin että mitähän kaikkea sillä rahalla saa kun ostaa kunnon merkkiä.
 
Et kai sinä kuvittele että 37:n soittovuoden aikana ei ole tullut kokeiltua toistakin merkkiä? ;D
 
Minusta kannattaisi kokeilla myös sitä merkkiä, joka on järkevän hintainen. Vaihdoin nimittäin Elixiristä kokeilumielessä Bentoneihin, kun uusi kieli napsahti muutaman kerran poikki kolme biisiä vaihdosta. Totesin äänen olevan tarpeeksi lähellä ja kestävyyden huomattavasti paremmaksi.
 
Mutta eihän tosimies voi Bentoineilla soittaa, kun se on halpa. Välillä minä ihmettelen ihmiskuntaa. Jos ne Bentonit maksaisivat 10 kertaisesti, niillä olisi miljoonapäinen lauma ylistäjiä.
 
Vaan jospa se onkin niin, että kielisetin hintalappu tekee paremman kitaristin? Olenkin viime aikoina arvellut että ikä hidastaa etukäpälää, mutta vikahan olikin kielten hintalapussa ;D

Gabe: Käsien pesu ennen soittoa? :)
 
Nääh, en tykkää :)
 
_______
 
Itse en käytä yllä mainittuja Benttoneita (tms. perushalpiksia), koska niiitä saa olla vaihtamassa vähintään parin viikon välein, eli vuodessa menisi ainakin parikymmentä pakettia per kitara. Ja ne menee kuolleeksi vaikket soittais kitaralla ollenkaan, eli monen kitaran omistajalle normikielet on IMO vielä ärsyttävämpi vaihtoehto. Aluksi ne Benttonit on liian kirkkaat, sen jälkeen ne soundaa hyvältä hetken aikaa, ja hetken päästä ne meneekin tumpuksi. Ja taas pitäis alkaa vaihtamaan kielet.
 
Elixirit soundaa heti paketista otettuna samalta kuin puolen vuoden käytön jälkeenkin. Vuosikustannukset kitaraa kohden parisen kymppiä ja kielten vaihto tarvitsee tehdä maksimissaan kerran. Tasaisempi soundi koko eliniän (ei ylikirkas vaihdon jälkeen, ei pian tummpu), vähemmän työtä ja tulee loppupeleissä halvemmaksi kuin esim. Benttonit (kalliimmista peruskielistä puhumattakaan). Ei ole tuon voittanutta, mun mielestä tietty.
 
PS: Kieliä en ole saanut poikki vuosikausiin.

BugBadWolf: Et kai sinä kuvittele että 37:n soittovuoden aikana ei ole tullut kokeiltua toistakin merkkiä? ;D
 
Näitäkin on olemassa ihme kyllä, vähän niinkuin jotkut soittavat samalla soittimella 37 vuotta.
 
Asiahan on niin, että kuten monessa muussakin asiassa elämässä, myös kielissä hinta määrittää laadun ja en usko, että isot nimivalmistajat kiskovat kolminkertaista hintaa peruskielistään suhteessa mihin tahansa ohueeseen teräsvaijeriin mitä HB kielinään myy ihan muuten vain tai edes siksi, että ne on valmistettu muualla kuin kiinassa. Tottakai tämä ei tarkoita etteikö HB:n, tai muiden halpisvalmistajien kielet voisi olla hyviä, ne voi päinvastoin olla aivan loistavia suhteessa hintaan kuten sinä sanoit, mutta miten ne vertautuu kilpailijoihinsa muilla sektoreilla on eri asia.
 
Koska on helppoa pyytää muita tekemään asioita puolestaan, laitanpa ensikerran T-kaupan tilaukseen noita kieliä parissa gaugessa niin katsotaan mistä se saksalainen kana pissii. Tai itseasiassa mulla taitaa ollakin yksi setti 9-kieliä joka tuli halvan telepalikkasetin mukana...

tuskiz: ...laitanpa ensikerran T-kaupan tilaukseen noita kieliä parissa gaugessa...
 
010 ja 011 setit ovat käytössä, vähän kitaramallista riippuen. Siirryin Bentoneihin parisen vuotta sitten. Tilasin kurillani kokeiluun myös bassonkielet ja kunhan saan ne vaihdettua, voin kertoa niitä enemmän. Odotan kyllä ihan toimivaa settiä.
 
Soittotapani ansiosta en voi puhua mistään puolen vuoden testijaksosta. Jos ei kitara ole unohtunut nurkkaan (kun niitä kertyy, jollekin voi käydä niinkin), kielet eivät ehdi vanhenemaan niin kauaa että menisivät tukkoon. Kuitenkin mustimmat kielet ovat niissä kitaroissa, joissa vielä on D'Addariot kiinni.
 
Mutta niiden Elixirien kesto verrattuna Bentoneihin on kyllä huomattu ihan bändin kanssa. Kun tilasin ensimmäiset setit lähinnä kiukuspäissäni, olen kielistä saamieni positiivisten kokemusten jälkeen käyttänyt vain niitä. Toistan tässä nyt äskeisen. Bentonit ovat minulla pitkäikäisempiä kuin Elixirit.
 
Meillä ei ehkä olla totuttu vielä ajatukseen siitä, että joku liike voi toimittaa ihan hyvälaatuistakin tavaraa pilkkahinnalla vain pitääkseen asiakkaansa. Minulla nuo halvat "romut" ja sikamaisen hintaiset kamppeet sekaantuvat toisiinsa sujuvasti. Esimerkiksi HB pedaalivirtalähde ja keinokuorma ovat todella hyviä ja toimivia värkkejä. Tuossa on myös tuo 2 x V30 toosa, joka ainakin toistaiseksi saa autella Mesan Mark III:n alakertaa. Ei se mahdottomasti poikkea Mesa-brändistä.
 
Ja itseasiassa jos poikkeaakin, niin yllättäen edukseen hiukan vähemmällä V30:mäisyydellään.
 
Tiedän toki, että Bentonilla on ollut varsinkin kitarapuolella muutamia floppeja. Myytiinhän niitä joskus Thomannilla sisustuselementteinä. Mutta johtuuko se maine siitä, vai siitä että ne myytiin edelleen käytettyinä ihan oikeina soittimina, en osaa lausua mitään pitävää.
 
Aina kannattaisi kokeilla ennakkoluulottomasti asioita.
 
Edit: Olen bongannut Thomannilta jo useamman tuotteen, joka löytyy niin Harley Benton merkillä, kuin huomattavasti kalliimpana "merkkiversionakin". Olen 100% varma, että nämä kieletkin löytyvät jostain keskihintaisesta pussista, kunhan viitsisi kokeilla. En usko, että näitä varten on perustettu ihan oma tehdas.

klobasa: ...Itse en käytä yllä mainittuja Benttoneit...
 
Oletko siis, vai etkö ole, kokeillut nimenomaan Harley Bentonin halpiksia?

BugBadWolf: Oletko siis, vai etkö ole, kokeillut nimenomaan Harley Bentonin halpiksia?
 
Olen kokeillut pari kymppisettiä sähkiksellä ja akustiselle myös ainakin yhden setin.

klobasa: Olen kokeillut pari kymppisettiä sähkiksellä ja akustiselle myös ainakin yhden setin.
 
Hassua kuinka erilaisiin tuloksiin erilaiset soittotyylit johtavat. Mutta eiköhän musiikki olisi varsin tylsää kuunneltavaa, jos kaikki tekisivät asiat samalla tavalla? :D

Ei ole tullut kokeiltua Harley Betonin kieliä. D'Addarion kielillä on menty vuosia.
 
Elixirejä on kokeiltu useasti ja jostain syystä kyseiset kielet on katkeilleet käytössäni monesti. Kielisatsi ei ole kitarassa ehtinyt kuitenkaan olla kuukautta tai kahta pidempään, kun joku kielistä on poikki mennyt.
 
D'Addarion kielen katkeamista en muista lähi historiasta, joskus niinkin on käynyt. Elixir ja Ernie Ball kielet ovat minulla katkeilleet useimmin.
 
D'Addarion kielet ovat järkihintaiset ja kestää käytössäni sen puolisentoista kuukautta. Joskus joutuu muihin merkkeihin tukeutumaan, kun D'Addarion kieliä ei putiikista ole saanut.

Harley Bentonin 09 - en muita enää käytäkään

Tähän väliin sellainen, että muistaakseni maailmassa ei ole kovinkaan kauheasti kuitenkaan tehtaita jossa näitä kieliä tehdään. Siis kitarankieliä.
Jenkeissäkin on yllättävän vähän ja merkkejä on sielläkin huomattavasti enemmän.
Muistaakseni Ernie Ball on ainakin ollut myös sellainen merkki, joka ei itse valmista kieliä ollenkaan. Se ei tarkoita toki sitä, että ne olisivat täysin samanlaisia jonkun toisen merkin kanssa mutta osa voi vaikka punomattomista ollakkin samoja. En tiedä varmaksi.
Tässä valossa kun väitellään, mitkä ovat hyviä ja mitkä ei-->Niin ne käytetyt kielet voivat olla lähtöisin joissain tapauksissa samoista tehtaista :)
Siis ne kalliimmat hyvät kielet ja sitten ne omasta mielestä huonommat.
Toki jokin valmistaja voi tehdä halutuilla seoksilla noita ja niillä merkeillä on ihan oikeasti hieman eroja. Kuitenkin sellaiset merkit joita myydään Suomessa vähemmän ovat suhteessa kalliimpia näihin ns. normaalikielisetteihin joita lähes joka kivijalkaliikkeestä löytyy.
 
Itse olen joskus kokeillut joitain merkkejä ns. kalliimpia kieliä joiden hinnat ovat yli 25 euroa ihan tavallisissa sähkökitaran kielissä. En ole huomannut niissä mitään eroa ihan niihin normaaleihin 7-8 euron setteihin joita joka kaupasta löytyy. Ns. "käsintehdyistä" en maksa enää yhtään minkäänlaista lisää. Ei ole ainakaan tähän asti, sellaiset tuoneet mitenkään oleellista muutosta mihinkään.
 
Noita HB:n todella halpoja en ole kokeillut, mutta itsellä on kaksi kitaraa siltä merkiltä ja molemmat ovat ihan selkeästi moninkertaisesti sen arvoisia mitä niistä maksoin. Molemmat ostin kyllä käytettynä, mutta nyt tarkoitan sitä uudenkin hintaa.
 
Ei kaikki halpa ole aina huonoa ja kalliimmatkin voivat olla kalliita monestakin syystä. Ne kaikki syyt eivät välttämättä kuitenkaan liity itse siihen kielen soimiseen mitenkään vaan myyntiin, verotukseen, katteeseen ja ehkä brändiinkin.
 
Itse käytän nykyään mitä kaupasta löytyy, lähinnä alle 10 euron paketteja. Addario, GHS, Ernie Ball jne. Ei niissä minusta kummallisia eroja ole, mutta paljon ostan myös irtokielinä kun soitan slidellä paljon. Näin on helpompi itse rakentaa sopiva setti kun avoimille vireille ei niitä oikein tahdo saada.
 
Kyllä noita erilaisia kieliä on toki tullut moniakin kokeiltua, mutta enää en koe tarpeelliseksi käyttää jotain vaikeasti saatavilla olevaa tai muuten jotain erikoisia juttuja. Flatit on sitten toinen juttu, mutta muilla pinnoitteila olevia en tarvitse. Irtokielissä voisi flat-kielien valikoima olla monessakin paikassa parempi, joka paikastahan ei niitä edes löydä.

Kitarapussiin oli unohtunut roto yellows 10 setti, ostettu n. vuosi sitten heräteostoksena Vaasasta, lähinnä varasetiksi laivalle.
Kaikenmoista mainospölinää tyyllin "hendrix, pink ployd, the who"" on noita käyttänyt,
ite muistelen kuulleni tuota legendaarista merkkiä käytettävän enemmänkin bassoissa, itekkin oon tainnut käyttää joskus.
 
Long life, 1 extra e 10 mukana yms...kannattaako laittaa kokeeks?
Oma kielimerkki on aikaa sitten urautunut D`Addarioon tai satunnaisesti Elixiriin, tais olla joku Ernie Ball myös välissä,
varmaan muitakin kun on yli 40 vuotta kitaraa soittanut, ei voi muistaa edes kaikkia.
Soittoa tulee seuraavaan kuukauteen n. 18 keikkaa, tosin aika lyhyitä ja siistejä teatterivetoja,
ei mitään 5 x 45 min siis + mitä nyt kotona vielä tulee sitten soiteltua lisäksi eli aika paljon soittamista on edessä.
Yhellä ja samalla kitaralla mennään siis.

WanhaWetäjä: Kitarapussiin oli unohtunut roto yellows 10 setti...kannattaako laittaa kokeeks?
 
Jos multa kysyttäis, niin laita vaan kiinni kitaraan. Itse ostin muutama vuosi sitten Roto Soundit kokeeksi ja sillä tiellä ollaan. Eivät ole ainakaan huonommat kuin D'Addariot, jotka nekin ovat hyvät. Aika samanlainen soundi ja tuntuma niissä on. Rotot ovat ainakin mulla olleet tasalaatuisia, kestäviä ja edullisia.

Rämppy: Jos multa kysyttäis, niin laita vaan kiinni kitaraan. Itse ostin muutama vuosi sitten Roto Soundit kokeeksi ja sillä tiellä ollaan. Eivät ole ainakaan huonommat kuin D'Addariot, jotka nekin ovat hyvät. Aika samanlainen soundi ja tuntuma niissä on. Rotot ovat ainakin mulla olleet tasalaatuisia, kestäviä ja edullisia.
 
Itsekin ostin jo aikaa sitten kokeeksi rotoja kun oli tuossa viereisen F-musiikin hyllyssä tarjouksessa. Enpä ole sen jälkeen muita käyttänyt, ovat olleet kestäviä, tasalaatuisia, hyväsoundisia ja vielä kohtuuhintaisiakin

BugBadWolf: 010 ja 011 setit ovat käytössä, vähän kitaramallista riippuen. Siirryin Bentoneihin parisen vuotta sitten. Tilasin kurillani kokeiluun myös bassonkielet ja kunhan saan ne vaihdettua, voin kertoa niitä enemmän. Odotan kyllä ihan toimivaa settiä.
 
Mullakin on Bentonin kymppisettejä ollut käytössä jo monta peräkkäin, kestävät ja soivat ihan siinä kuin nimekkäämmät ja kalliimmat.
 
Bentonin bassonkieletkin toimivat vallan hyvin, mutta ovat sormiin aika karkeat. Sitä en tiedä onko laatu ja tuntuma aina samanlainen, vai riippuuko siitä, missä kulloinenkin erä on valmistettu. Paremmin ne ainakin soivat kuin Warwickin halveksitut Red Labelit, joiden roskalavankansi-tyyppinen eloton kolahdus ei sovi ihan mihin tahansa musaan.

Ernie Balleja tullut käytettyä vuosia. Vaihtoväli muutama kerta vuodessa. Yleensä tullut vaihettua mikkirumban yhteydessä tai kun ei enää pidä virettä. Paskaa keräävät juu mutta etenkin punomattomat kielet lähtee aika hyvin kankaalla ja fast fretillä puhtaaksi, tai ainakin puhtaammaksi. Tavallinen 10-46 toimii mutta paksumpia tekisi mieli kokeilla isomman soundin perässä. Toisaalta tykkään bendailla paljon niin paksumpien kanssa saa jo alkaa harkitsemaan millonka venyttää vai liu'uttaako mielummin haluttuun ääneen ja makia vibra perään. Paksuilla kielillä on myöskin tuskan takana jos haluaa venyttää puolitoista sävelaskelta.

Rämppy: Jos multa kysyttäis, niin laita vaan kiinni kitaraan. Itse ostin muutama vuosi sitten Roto Soundit kokeeksi ja sillä tiellä ollaan. Eivät ole ainakaan huonommat kuin D'Addariot, jotka nekin ovat hyvät. Aika samanlainen soundi ja tuntuma niissä on. Rotot ovat ainakin mulla olleet tasalaatuisia, kestäviä ja edullisia.
 
Jo vain laitoin...ensivaikutelma varsin postiivinen, soundissa ei moittimista, tuntumassa/kielten materiaalissa(?) ehkä jotain pientä eroa mutta ei mitään mullistavaa, toki uudethan tuntuvat aina vähän jäykemmiltä ja varsinkin alakielet soivat selkeesti heleämmin. Oisko nää jotenkin jämäkämmät tai jotain? Siis kun vertaa D`Addarioihin...
Vire tuntus asettuvan kohilleen vaihtamisen jälkeen nopeammin kuin D`Addarioissa, voi olla kyllä ihan kuvittelua tämä.
 
Hyvältä vaikuttaa.

klobasa: Nääh, en tykkää :)
 
_______
 

 
Elixirit soundaa heti paketista otettuna samalta kuin puolen vuoden käytön jälkeenkin. Vuosikustannukset kitaraa kohden parisen kymppiä ja kielten vaihto tarvitsee tehdä maksimissaan kerran. Tasaisempi soundi koko eliniän (ei ylikirkas vaihdon jälkeen, ei pian tummpu), vähemmän työtä ja tulee loppupeleissä halvemmaksi kuin esim. Benttonit (kalliimmista peruskielistä puhumattakaan). Ei ole tuon voittanutta, mun mielestä tietty.
 
PS: Kieliä en ole saanut poikki vuosikausiin.
 
Olisin voinut kirjoittaa sanasta sanaan saman sepustuksen, mutta korvata Elixirit Optima Goldeilla. Viimeksi mun kitaroista on kielen saanut poikki Raulamon Jussi muutaman kuukausi sitten, jonka soitto-ote on lievästi sanoen primitiivinen. Mulla on useampikin kitara missä on samat Optimat ollut viisi vuotta tai ylikin ja ahkerimmin käytettyihin tulee vaihdettua ehkä kerran vuodessa.

PIM:...ehkä kerran vuodessa.
 
Minä en voi ymmärtää, miten kitaraa voi soittaa samalla kielisetillä vuoden ilman katkeamisia. Kun ajattelen luottokorttini saldoa, tuollaisen taidon oppiminen tuntuisi lottopotilta.

BugBadWolf: Minä en voi ymmärtää, miten kitaraa voi soittaa samalla kielisetillä vuoden ilman katkeamisia. Kun ajattelen luottokorttini saldoa, tuollaisen taidon oppiminen tuntuisi lottopotilta.
 
hanki pari-kolme lasta ja säännöllinen päiväduuni. on kivasti rahaa ostella kitaroita muttei koskaan aikaa soittaa yhtäkään niistä. en ees muista milloin oon viimeksi vaihtanut kielet johonkin kitaroistani....
 
luottokortin kannalta lopputilanne on kyl aika sama...