Kitarat: kitarakamat ›

Terry Pantheras: Yritän saada iPhone 11 GarageBandia toimimaan vanhanpuoleisen iRigin kanssa. Semmonen lieriö/tuubi. Saan äänitettyä kitaraa GB:n vahvistimilla, mutten saa play back -ääntä kuuluviin kuulokkeista, jotka on kytketty iRigiin. Signaali siis menee sisään ja äänitys onnistuu ja pystyn sitä kuuntelemaan samoin kytkennöin, mutta reaaliaikainen soitto ei kuulu. Mikä voisi olla syynä?
 
Ei mulle tuttu setup mut tuttu kysymys. Monitorointi (monitoring) päälle raidalle?

Arkka: Ei mulle tuttu setup mut tuttu kysymys. Monitorointi (monitoring) päälle raidalle?
 
Kun se mielestäni on. Ei ole mutella ja kuulokeiden kuvake on aktiivinen raidan asetuksissa...

https://www.radioshoppickups.com/pr … t/radioshop-stratocaster-baseplate/
 
Oletko kokeillut? Mitä vaikutusta? Voisiko joku avata tähän liittyvää teoriaa?

Juhani_t: Voisiko joku avata tähän liittyvää teoriaa?
 
Mitäs tuossa, muutetaan hieman magneettikenttää. Vaikutus lienee pienehkö, koska levy tulee mikin alapuolelle eikä kentän voimakkuus hirveästi muutu. Mikin vastekaan tuskin sen enempää.
 
Pienet erot ovat niin ihania, kun niistä voi taittaa peistä palstoilla loputtomiin. Jos vielä joku stara käyttää moista, asia on laakista selvä: uskomaton muutos!

ituvirtanen: Mitäs tuossa, muutetaan hieman magneettikenttää. Vaikutus lienee pienehkö, koska levy tulee mikin alapuolelle eikä kentän voimakkuus hirveästi muutu. Mikin vastekaan tuskin sen enempää.
 
Pienet erot ovat niin ihania, kun niistä voi taittaa peistä palstoilla loputtomiin. Jos vielä joku stara käyttää moista, asia on laakista selvä: uskomaton muutos!
 
Niin. Eihän magneettivuo tuossa muutu kuin se pienen magnetomotorisen voiman verran joka menee pellin magneettivuon ylläpitoon. Tod näk heikentää outputia alle desibelin verran? Pellin maadoituksen tekeminen on tässä ehkä se tärkein.

Telecasterin tallamikissä on baseplate, stratossa ei. Näiden soundieroa voi miettiä siltä pohjalta.

Kötöstelijä: Telecasterin tallamikissä on baseplate, stratossa ei. Näiden soundieroa voi miettiä siltä pohjalta.
 
Straton ja telen saundiero syntyy kyllä ihan eri spekseillä/mitoilla olevista mikeistä ja eri tyypin tallasta. Mut rautanen baseplate lisää induktanssia hieman (yleensä n. 100-200mH) joka puolestaan laskee resonanssitaajuutta suht samassa suhteessa (100-200Hz) jos se laitetaan perinteiseen straton mikkiin. Ite oon tykännyt straton tallamikissä, ero on pieni mut korvin kuultava. Sit kun kuuntelee oikein kunnolla niin ero vaan kasvaa ja kasvaa baseplaten hyväksi sen jälkeen kun sellasen on asentanut ;o)

erty: Straton ja telen saundiero syntyy kyllä ihan eri spekseillä/mitoilla olevista mikeistä...
 
Kelan muoto ei ole ihan hirveän erilainen vaikka ulkomitat eroaakin, talla tekee jotain pientä, toki.
 
Ite oon tykännyt straton tallamikissä, ero on pieni mut korvin kuultava. Sit kun kuuntelee oikein kunnolla niin ero vaan kasvaa ja kasvaa baseplaten hyväksi sen jälkeen kun sellasen on asentanut ;o)
 
Samoilla linjoilla.

erty: Straton ja telen saundiero syntyy kyllä ihan eri spekseillä/mitoilla olevista mikeistä ja eri tyypin tallasta. Mut rautanen baseplate lisää induktanssia hieman (yleensä n. 100-200mH) joka puolestaan laskee resonanssitaajuutta suht samassa suhteessa (100-200Hz) jos se laitetaan perinteiseen straton mikkiin. Ite oon tykännyt straton tallamikissä, ero on pieni mut korvin kuultava. Sit kun kuuntelee oikein kunnolla niin ero vaan kasvaa ja kasvaa baseplaten hyväksi sen jälkeen kun sellasen on asentanut ;o)
 
Tämähän se. Baseplate vie ennemminkin straton soundia pois telen soundista. Kyllä se talla taitaa olla se ratkaiseva tekijä. Ja vahvasti straton suuntaan. :)
 
On telekin johonkin rokkihommiin kova, mutta ei se straton sielukkuutta voita.

erty: Straton ja telen saundiero syntyy kyllä ihan eri spekseillä/mitoilla olevista mikeistä ja eri tyypin tallasta. Mut rautanen baseplate lisää induktanssia hieman (yleensä n. 100-200mH) joka puolestaan laskee resonanssitaajuutta suht samassa suhteessa (100-200Hz) jos se laitetaan perinteiseen straton mikkiin. Ite oon tykännyt straton tallamikissä, ero on pieni mut korvin kuultava. Sit kun kuuntelee oikein kunnolla niin ero vaan kasvaa ja kasvaa baseplaten hyväksi sen jälkeen kun sellasen on asentanut ;o)
 
Mahtaakohan kitaramikin resonanssitaajuus edes osua kuuloalueelle? Kun resistanssiakin on lähes 10k niin onko sillä resonanssilla mitään merkitystä?

Juhani_t: Mahtaakohan kitaramikin resonanssitaajuus edes osua kuuloalueelle? Kun resistanssiakin on lähes 10k niin onko sillä resonanssilla mitään merkitystä?
 
Nehän on useesti jossain 2-5kHz alueella eli hyvinkin merkittävällä alueella.

erty: Nehän on useesti jossain 2-5kHz alueella eli hyvinkin merkittävällä alueella.
 
No miten se resonanssi toimii tai kuuluu soitettaessa?

Juhani_t: No miten se resonanssi toimii tai kuuluu soitettaessa?
 
Piikin ympärillä olevat taajuudet korostuu muita enemmän mikä vaikuttaa omalta osaltaan mikin saundiin.

erty: Nehän on useesti jossain 2-5kHz alueella eli hyvinkin merkittävällä alueella.
 
Yritin googlettaa tätä resonanssitaajuutta vaan ei oikein löydy. Mistä on kotoisin tieto 2-5kHz alueesta? Onko mikkien induktanssia edes missään luetteloitu?

Juhani_t: Yritin googlettaa tätä resonanssitaajuutta vaan ei oikein löydy. Mistä on kotoisin tieto 2-5kHz alueesta? Onko mikkien induktanssia edes missään luetteloitu?
 
http://www.buildyourguitar.com/resources/lemme/table.htm
 
Laita hakukoneeseen esim. guitar pickup resonant peak.

2H induktanssilla, 500 pF kapasitanssilla ja 5k resistanssilla resonanssitaajuudeksi tulee 5kHz ja Q-arvoksi 0,035. Kun tähän lisätään 5nF rinnakkaiskapasitanssi vaikkapa tone-potikasta, resonanssitaajuus on 2kHz ja Q-arvo jo peräti 0,26. Laskinkohan oikein?
 
Ainakin näillä lukemilla resonanssin merkitys on aika olematon.

Juhani_t: 2H induktanssilla, 500 pF kapasitanssilla ja 5k resistanssilla resonanssitaajuudeksi tulee 5kHz ja Q-arvoksi 0,035. Kun tähän lisätään 5nF rinnakkaiskapasitanssi vaikkapa tone-potikasta, resonanssitaajuus on 2kHz ja Q-arvo jo peräti 0,26. Laskinkohan oikein?
 
Ainakin näillä lukemilla resonanssin merkitys on aika olematon.
 
Eihän tone täysillä synny juurikaan rinnakkaiskapasitanssia? Ja straton tallamikin tapauksessa hommaa voi yksinkertaistaa jättämällä sen kokonaan pois kun sitä ei perinteisesti siinä ookkaan. En tiedä miten päädyit noihin Q-arvoihin enkä itseasiassa tiedä kuinka iso Q numeerisesti tarvii olla että sen kuulee, taajuuskäyräthän on useesti piirretty dB-asteikoilla joista pystyy vähän paremmin päättelemään resonanssipiikin merkityksen. Oma TI-89 on ollut niin pitkään kaapin peruilla et en tässä kohtaa ala vänkäämään matemaattisista arvoista sen enempää vaan luotan noihin, jotka on tota dataa tästä asiasta tehnyt. Mut siinä mielessä oot oikeessa et vaikka straton tapauksessa potikoiden arvoilla resonanssipiikki on pitkälti siloteltu pois. Sen kuulee tosi selkeesti kun lyö 500K tai 1M volapotikan stratoon jolloin saundiin tulee sitä resonanssitaajuuden jääpiikkiä. Ei ne suotta noihin 250K potikoita valinnut. Toisaalta resonanssipiikin kuulee myös aika hyvin kun lyö tonen nolliin jos sellanen on, jolloin resonanssitaajuus tippuu selkeesti alemmas lisätyn rinnakkaiskapasitanssin myötä mistä se lopulta palaa esiin kun tonepotikan sarjaresistanssi menee nolliin ja saundi alkaa selkeesti honottamaan kyseiseltä taajuudelta.
 
Onhan näistä paljon kirjoteltu nettiin ja tehtyä kirjojakin. Tossa pari jos ei ite jaksa googlata:
 
https://www.gitec-forum-eng.de/wp-c … /poteg-5-5-4-resonance-q-factor.pdf
https://guitarnuts2.proboards.com/t … 42/modeling-electric-guitar-ltspice
https://guitarnuts2.proboards.com/t … lectrical-properties-guitar-pickups
https://www.gitec-forum-eng.de/wp-c … teractions-pickup_pot_and_cable.pdf

erty: Eihän tone täysillä synny juurikaan rinnakkaiskapasitanssia? Ja straton tallamikin tapauksessa hommaa voi yksinkertaistaa jättämällä sen kokonaan pois kun sitä ei perinteisesti siinä ookkaan. En tiedä miten päädyit noihin Q-arvoihin enkä itseasiassa tiedä kuinka iso Q numeerisesti tarvii olla että sen kuulee, taajuuskäyräthän on useesti piirretty dB-asteikoilla joista pystyy vähän paremmin päättelemään resonanssipiikin merkityksen. Oma TI-89 on ollut niin pitkään kaapin peruilla et en tässä kohtaa ala vänkäämään matemaattisista arvoista sen enempää vaan luotan noihin, jotka on tota dataa tästä asiasta tehnyt. Mut siinä mielessä oot oikeessa et vaikka straton tapauksessa potikoiden arvoilla resonanssipiikki on pitkälti siloteltu pois. Sen kuulee tosi selkeesti kun lyö 500K tai 1M volapotikan stratoon jolloin saundiin tulee sitä resonanssitaajuuden jääpiikkiä. Ei ne suotta noihin 250K potikoita valinnut. Toisaalta resonanssipiikin kuulee myös aika hyvin kun lyö tonen nolliin jos sellanen on, jolloin resonanssitaajuus tippuu selkeesti alemmas lisätyn rinnakkaiskapasitanssin myötä mistä se lopulta palaa esiin kun tonepotikan sarjaresistanssi menee nolliin ja saundi alkaa selkeesti honottamaan kyseiseltä taajuudelta.
 
Tuosta Antin linkkaamasta taulukosta poimin nuo kapasitanssit. Siellä on käämin hajakapasitanssit oikein mitattu. Ei niissä missään ollut 500pF:n kapasitanssia näköjään joten resonanssi nousee ylemmäksi. Mikrofoni itsessään on siis rinnakkaisresonanssipiiri. Ihan ilman potikoita, kytkentälaatikon hajakapasitansseja ja vielä kitarajohtokin on taas kapasitanssia, mutta ei sekoiteta niitä nyt tähän. Puhe oli sen peltiläpsykän vaikutuksesta.
 
Laskin windowsin laskimella ja koska en muista kaavoja ulkoa niin lunttasin sen täältä: https://wiki.sral.fi/wiki/Q-arvo En tiedä millaisia Q-arvoja käytännössä käytetään, mutta se 0,707 on kai joku "neliöjuurikakkosenpuolikkaan" standardi. Tuossa Antin linkkaamassa taulukossa on viimeisellä sarakkeella "Max. Peak height Q". En mä pääse tuollaisiin lukemiin. Laskenko mä tän jotenkin väärin? Oisko sarjaresonanssi parempi?
 
Resonanssin taajuus löytyy vaikkapa tällä laskurilla: http://www.oh1aj.fi/tekniikka/laskimet/kompo-laskin.html
 
Pahoittelen että linkkini ovat jotain radioamatöörijuttua, mutta ihan samaa näissä sovelletaan. Perusjuttuja.
 
Tonehanikan tilalle voisi kokeilla säätökonkkaa.
 
Lasketaanpa vielä tuo 1972 Fenderin mikki. Resistanssia ei ollut mutta oisko 6k hyvä arvaus? L=2,2H, C=110pF.
 
Resonanssitaajuus tuolta laskurista 10kHz.
Q-arvo Sqrt(0,00000000011/2,2)*6000=0,0424264068711929
 
Kyllä siinä tosiaan resonanssi on, joka ylettyy koko taajuusalueelle.
 
Sitten se tonekonkka. Mitä ne nyt on kokoa seitenkakkosessa Fenderissä? Laitetaanko se 500 pikoa niin saadaan siihen kurvia?
 
Resonanssi 5kHz
Q-arvo Sqrt(0,0000000005/2,2)*6000=0,1481890684227416
 
Kyllä tämä jo varmaan yläpäätä leikkaa. Näiden perusteella sitä ei voi sanoa kuin että toimii varmaan ihan hyvin.
 
Tuossa aiemmin kirjoitit 0,1-0,2 mH muutoksista induktanssissa sen peltiläpsykän kanssa. Olen edelleen aika vahvasti sitä mieltä ettei noin pieni induktanssin muutos vaikuta kuin tilin saldoon.

Tossa on mitattu ihan oikeesta mikistä ero niin ei tarvi arpoa arvoja ja tuloksia. Se on sit eri asia kokeeko ton pienen eron merkitykselliseksi. Saman tuloksen pystyy toki saavuttamaan muillakin tavoilla, mut jos muu kytkentä pysyy vakiona niin toi on yks tapa hienosäätää tallamikin saundia inasen. Toki jos ei esim. kuule eroa 3m ja 6m piuhassa niin sit kannattaa jättää tää tekemättä. Markkinointipuheet nyt on tunnetusti kirjoteltu leveellä kynällä.
 
https://guitarnuts2.proboards.com/t … ectrical-popular-telecaster-pickups

Pistin joskus base platen kytkimen taakse, niin oli hyvä kokeilla napsuttelemalla edestakaisin. Kyllä se vaikuttaa, mutta ei se nyt mikään yö ja päivä ero tietenkään ole. Mutta kyllä sen selvästi huomaa. Ja minusta soundi menee stratossa kauemmas telen soundista lähemmäs humbuckerin soundia. Ei tietenkään tee singlestä humpparia, mutta siis siihen suuntaan.
 
Aika sama vaikutus kuin laittaa konkan (muistaakseni) kuuman ja maan väliin. Ei vain leikkaa yläpäätä, vaan koko soundi "siirtyy" alemmas jollain tapaa. Sen verran ammattikieltä nyt, että amatöörit ei tajuu. :)