Kitarat: kitarakamat ›

Juhani_t: Yritin googlettaa tätä resonanssitaajuutta vaan ei oikein löydy. Mistä on kotoisin tieto 2-5kHz alueesta? Onko mikkien induktanssia edes missään luetteloitu?
 
http://www.buildyourguitar.com/resources/lemme/table.htm
 
Laita hakukoneeseen esim. guitar pickup resonant peak.

2H induktanssilla, 500 pF kapasitanssilla ja 5k resistanssilla resonanssitaajuudeksi tulee 5kHz ja Q-arvoksi 0,035. Kun tähän lisätään 5nF rinnakkaiskapasitanssi vaikkapa tone-potikasta, resonanssitaajuus on 2kHz ja Q-arvo jo peräti 0,26. Laskinkohan oikein?
 
Ainakin näillä lukemilla resonanssin merkitys on aika olematon.

Juhani_t: 2H induktanssilla, 500 pF kapasitanssilla ja 5k resistanssilla resonanssitaajuudeksi tulee 5kHz ja Q-arvoksi 0,035. Kun tähän lisätään 5nF rinnakkaiskapasitanssi vaikkapa tone-potikasta, resonanssitaajuus on 2kHz ja Q-arvo jo peräti 0,26. Laskinkohan oikein?
 
Ainakin näillä lukemilla resonanssin merkitys on aika olematon.
 
Eihän tone täysillä synny juurikaan rinnakkaiskapasitanssia? Ja straton tallamikin tapauksessa hommaa voi yksinkertaistaa jättämällä sen kokonaan pois kun sitä ei perinteisesti siinä ookkaan. En tiedä miten päädyit noihin Q-arvoihin enkä itseasiassa tiedä kuinka iso Q numeerisesti tarvii olla että sen kuulee, taajuuskäyräthän on useesti piirretty dB-asteikoilla joista pystyy vähän paremmin päättelemään resonanssipiikin merkityksen. Oma TI-89 on ollut niin pitkään kaapin peruilla et en tässä kohtaa ala vänkäämään matemaattisista arvoista sen enempää vaan luotan noihin, jotka on tota dataa tästä asiasta tehnyt. Mut siinä mielessä oot oikeessa et vaikka straton tapauksessa potikoiden arvoilla resonanssipiikki on pitkälti siloteltu pois. Sen kuulee tosi selkeesti kun lyö 500K tai 1M volapotikan stratoon jolloin saundiin tulee sitä resonanssitaajuuden jääpiikkiä. Ei ne suotta noihin 250K potikoita valinnut. Toisaalta resonanssipiikin kuulee myös aika hyvin kun lyö tonen nolliin jos sellanen on, jolloin resonanssitaajuus tippuu selkeesti alemmas lisätyn rinnakkaiskapasitanssin myötä mistä se lopulta palaa esiin kun tonepotikan sarjaresistanssi menee nolliin ja saundi alkaa selkeesti honottamaan kyseiseltä taajuudelta.
 
Onhan näistä paljon kirjoteltu nettiin ja tehtyä kirjojakin. Tossa pari jos ei ite jaksa googlata:
 
https://www.gitec-forum-eng.de/wp-c … /poteg-5-5-4-resonance-q-factor.pdf
https://guitarnuts2.proboards.com/t … 42/modeling-electric-guitar-ltspice
https://guitarnuts2.proboards.com/t … lectrical-properties-guitar-pickups
https://www.gitec-forum-eng.de/wp-c … teractions-pickup_pot_and_cable.pdf

erty: Eihän tone täysillä synny juurikaan rinnakkaiskapasitanssia? Ja straton tallamikin tapauksessa hommaa voi yksinkertaistaa jättämällä sen kokonaan pois kun sitä ei perinteisesti siinä ookkaan. En tiedä miten päädyit noihin Q-arvoihin enkä itseasiassa tiedä kuinka iso Q numeerisesti tarvii olla että sen kuulee, taajuuskäyräthän on useesti piirretty dB-asteikoilla joista pystyy vähän paremmin päättelemään resonanssipiikin merkityksen. Oma TI-89 on ollut niin pitkään kaapin peruilla et en tässä kohtaa ala vänkäämään matemaattisista arvoista sen enempää vaan luotan noihin, jotka on tota dataa tästä asiasta tehnyt. Mut siinä mielessä oot oikeessa et vaikka straton tapauksessa potikoiden arvoilla resonanssipiikki on pitkälti siloteltu pois. Sen kuulee tosi selkeesti kun lyö 500K tai 1M volapotikan stratoon jolloin saundiin tulee sitä resonanssitaajuuden jääpiikkiä. Ei ne suotta noihin 250K potikoita valinnut. Toisaalta resonanssipiikin kuulee myös aika hyvin kun lyö tonen nolliin jos sellanen on, jolloin resonanssitaajuus tippuu selkeesti alemmas lisätyn rinnakkaiskapasitanssin myötä mistä se lopulta palaa esiin kun tonepotikan sarjaresistanssi menee nolliin ja saundi alkaa selkeesti honottamaan kyseiseltä taajuudelta.
 
Tuosta Antin linkkaamasta taulukosta poimin nuo kapasitanssit. Siellä on käämin hajakapasitanssit oikein mitattu. Ei niissä missään ollut 500pF:n kapasitanssia näköjään joten resonanssi nousee ylemmäksi. Mikrofoni itsessään on siis rinnakkaisresonanssipiiri. Ihan ilman potikoita, kytkentälaatikon hajakapasitansseja ja vielä kitarajohtokin on taas kapasitanssia, mutta ei sekoiteta niitä nyt tähän. Puhe oli sen peltiläpsykän vaikutuksesta.
 
Laskin windowsin laskimella ja koska en muista kaavoja ulkoa niin lunttasin sen täältä: https://wiki.sral.fi/wiki/Q-arvo En tiedä millaisia Q-arvoja käytännössä käytetään, mutta se 0,707 on kai joku "neliöjuurikakkosenpuolikkaan" standardi. Tuossa Antin linkkaamassa taulukossa on viimeisellä sarakkeella "Max. Peak height Q". En mä pääse tuollaisiin lukemiin. Laskenko mä tän jotenkin väärin? Oisko sarjaresonanssi parempi?
 
Resonanssin taajuus löytyy vaikkapa tällä laskurilla: http://www.oh1aj.fi/tekniikka/laskimet/kompo-laskin.html
 
Pahoittelen että linkkini ovat jotain radioamatöörijuttua, mutta ihan samaa näissä sovelletaan. Perusjuttuja.
 
Tonehanikan tilalle voisi kokeilla säätökonkkaa.
 
Lasketaanpa vielä tuo 1972 Fenderin mikki. Resistanssia ei ollut mutta oisko 6k hyvä arvaus? L=2,2H, C=110pF.
 
Resonanssitaajuus tuolta laskurista 10kHz.
Q-arvo Sqrt(0,00000000011/2,2)*6000=0,0424264068711929
 
Kyllä siinä tosiaan resonanssi on, joka ylettyy koko taajuusalueelle.
 
Sitten se tonekonkka. Mitä ne nyt on kokoa seitenkakkosessa Fenderissä? Laitetaanko se 500 pikoa niin saadaan siihen kurvia?
 
Resonanssi 5kHz
Q-arvo Sqrt(0,0000000005/2,2)*6000=0,1481890684227416
 
Kyllä tämä jo varmaan yläpäätä leikkaa. Näiden perusteella sitä ei voi sanoa kuin että toimii varmaan ihan hyvin.
 
Tuossa aiemmin kirjoitit 0,1-0,2 mH muutoksista induktanssissa sen peltiläpsykän kanssa. Olen edelleen aika vahvasti sitä mieltä ettei noin pieni induktanssin muutos vaikuta kuin tilin saldoon.

Tossa on mitattu ihan oikeesta mikistä ero niin ei tarvi arpoa arvoja ja tuloksia. Se on sit eri asia kokeeko ton pienen eron merkitykselliseksi. Saman tuloksen pystyy toki saavuttamaan muillakin tavoilla, mut jos muu kytkentä pysyy vakiona niin toi on yks tapa hienosäätää tallamikin saundia inasen. Toki jos ei esim. kuule eroa 3m ja 6m piuhassa niin sit kannattaa jättää tää tekemättä. Markkinointipuheet nyt on tunnetusti kirjoteltu leveellä kynällä.
 
https://guitarnuts2.proboards.com/t … ectrical-popular-telecaster-pickups

Pistin joskus base platen kytkimen taakse, niin oli hyvä kokeilla napsuttelemalla edestakaisin. Kyllä se vaikuttaa, mutta ei se nyt mikään yö ja päivä ero tietenkään ole. Mutta kyllä sen selvästi huomaa. Ja minusta soundi menee stratossa kauemmas telen soundista lähemmäs humbuckerin soundia. Ei tietenkään tee singlestä humpparia, mutta siis siihen suuntaan.
 
Aika sama vaikutus kuin laittaa konkan (muistaakseni) kuuman ja maan väliin. Ei vain leikkaa yläpäätä, vaan koko soundi "siirtyy" alemmas jollain tapaa. Sen verran ammattikieltä nyt, että amatöörit ei tajuu. :)

Laulava Kylätohtori: Pistin joskus base platen kytkimen taakse, niin oli hyvä kokeilla napsuttelemalla edestakaisin.
 
Kytkin siirsi base platen irti napapaloista? Kuva ois kiva.

Kötöstelijä: Kytkin siirsi base platen irti napapaloista? Kuva ois kiva.
 
Johdolla se oli kytketty mikkiin.
 
E. Tähän tyyliin.
 
https://www.dilibertopickups.com/baseplate/baseplate-strato

erty: Tossa on mitattu ihan oikeesta mikistä ero niin ei tarvi arpoa arvoja ja tuloksia. Se on sit eri asia kokeeko ton pienen eron merkitykselliseksi. Saman tuloksen pystyy toki saavuttamaan muillakin tavoilla, mut jos muu kytkentä pysyy vakiona niin toi on yks tapa hienosäätää tallamikin saundia inasen. Toki jos ei esim. kuule eroa 3m ja 6m piuhassa niin sit kannattaa jättää tää tekemättä. Markkinointipuheet nyt on tunnetusti kirjoteltu leveellä kynällä.
 
https://guitarnuts2.proboards.com/t … ectrical-popular-telecaster-pickups
 
Luin jutun. Tämä on hyvä ja kannattaa ehdottomasti lukea ennen sähkökitaran ostamista. Hajakapasitanssit oli laskennallisia. Samoin käyrät oli laskettuja, osittain mitattujen lukemien perusteella. Siis ei mistään analysaattorista printattuja. Tuossa kuitenkin tulee esiin että Q-arvot ovat aivan eri luokkaa kuin omissa laskuissani. Dc-resistanssin käsitteleminen jäi tässä hämäräksi. Kuvitteellisessa kitaramikin RLC-sijaiskytkennässä on mielestäni R ja L sarjassa, sekä näiden yli hajakapasitanssi C, sekä sen sarjaresistanssi. Näinpä tässä nyt kaavaston apu loppuu kun onkin sekakytkentä.

Laulava Kylätohtori: Johdolla se oli kytketty mikkiin.
 
Juu maadoittaahan se pitää niin ei toimi antennina. Mitään äänellistä eroa lisääntyneiden hurinoiden lisäksi siitä piuhan irtijättämisestä ei kuitenkaan synny.
 
Eli havaintosi ovat ihan kohdallaan: Kyllä se vaikuttaa, mutta ei se nyt mikään yö ja päivä ero tietenkään ole. Mutta kyllä sen selvästi huomaa. Ja minusta soundi menee stratossa kauemmas telen soundista lähemmäs humbuckerin soundia. Ei tietenkään tee singlestä humpparia, mutta siis siihen suuntaan.

Laulava Kylätohtori: Johdolla se oli kytketty mikkiin.
 
E. Tähän tyyliin.
 
https://www.dilibertopickups.com/baseplate/baseplate-strato
 
Joo. Kytkimellä sai vapaasti kelluvan metallikappaleen heiluttelemaan kenttää? 50Hz modulaatiota ja harmoonisia poiki ainakin?

Juhani_t: Joo. Kytkimellä sai vapaasti kelluvan metallikappaleen heiluttelemaan kenttää? 50Hz modulaatiota ja harmoonisia poiki ainakin?
 
Saattoi siinä sitten olla plaseboa mukana ja se vaikutti koko ajan. Kyllä sitä välillä tulee jonkun aikaa säädettyä spedua, joka on päällä, mutta loopperi offina, ennen kuin lopulta tajuaa, ettei tapahdu mitään. :D
 
Eipä tuo ollut kuin hetken, kun vipua heiluttelin. Itsellä on aina ns. "humbucker"-modaus eli konkka kuuman ja maan välillä. Se ainakaan vaikuttaa - isojen poikien mukaan. Paree kuin huijaava base plate.
 
Olen aina sanonut, että kuulen just sen, mitä isot pojat sanoo, että ei sillä sen puolesta väliä.
 
E. Toisaalta tuo osoittaa, kuinka typeriä tuollaiset pikakokeet ovat. Vaatisi kuitenkin enemmän aikaa ja käyttöä, että alkaisi ehkä oikeasti huomaamaan eroja. Vähän kuin uusi spedu, joka menee vartin testin jälkeen takaisin torille.

Laulava Kylätohtori: Saattoi siinä sitten olla plaseboa mukana ja se vaikutti koko ajan. Kyllä sitä välillä tulee jonkun aikaa säädettyä spedua, joka on päällä, mutta loopperi offina, ennen kuin lopulta tajuaa, ettei tapahdu mitään. :D
 
Eipä tuo ollut kuin hetken, kun vipua heiluttelin. Itsellä on aina ns. "humbucker"-modaus eli konkka kuuman ja maan välillä. Se ainakaan vaikuttaa - isojen poikien mukaan. Paree kuin huijaava base plate.
 
Olen aina sanonut, että kuulen just sen, mitä isot pojat sanoo, että ei sillä sen puolesta väliä.
 
E. Toisaalta tuo osoittaa, kuinka typeriä tuollaiset pikakokeet ovat. Vaatisi kuitenkin enemmän aikaa ja käyttöä, että alkaisi ehkä oikeasti huomaamaan eroja. Vähän kuin uusi spedu, joka menee vartin testin jälkeen takaisin torille.
 
Omien kuulorajojen tunnistaminen vaikkapa itsetehdyillä sokkotesteillä avaa jo paljon maailmaa. Sen jälkeen on syytä tuntea teoria, mikä kuulokuvaan vaikuttaa.
 
Ostitiko ihan baseplaten vai leikkasitko sen tuntemattomasta raudasta. Kertoiko kauppias mikä levyn permeabiliteetti on?

Laulava Kylätohtori: Toisaalta tuo osoittaa, kuinka typeriä tuollaiset pikakokeet ovat. Vaatisi kuitenkin enemmän aikaa ja käyttöä, että alkaisi ehkä oikeasti huomaamaan eroja. Vähän kuin uusi spedu, joka menee vartin testin jälkeen takaisin torille.
 
Pikakokeet on oikein hyviä, jos se toteutettava muutos oikeasti muuttaa jotain. Baseplaten vaikutusta ois mukava kuunnella ihan pikana rinnakkain, mutta käytännössä lätkän irroittamiseksi pitää välissä vähintään löysätä kielet ja aika ehtii mullata muistot. Tarttis päästä takakautta nappaamaan pois.

Juhani_t: Omien kuulorajojen tunnistaminen vaikkapa itsetehdyillä sokkotesteillä avaa jo paljon maailmaa. Sen jälkeen on syytä tuntea teoria, mikä kuulokuvaan vaikuttaa.
 
Ostitiko ihan baseplaten vai leikkasitko sen tuntemattomasta raudasta. Kertoiko kauppias mikä levyn permeabiliteetti on?
 
Mikissä oli jo base plate. En muista, mikä mikki, mutta ei se oikein ollut platella tai ilman. Muistaisin kokeilleeni sitä platella ja ilman ennen tuota kytkinviritystä. Ei se toisaalta ihme ole, että toinen modaus tuntui paremmalta. :)
 
Mä olen plasebon ystävä. Jos placebo hoitaa hommansa, niin mitä väliä sillä on, että se on placebo. :D
 
Oletteko muuten kokeilleet tuota modausta, josta puhuin? Tunnettiinkohan se myös sellaisella nimellä kuin vintage cable mod tai jotain. Riittävällä konkalla alkaa jo vähän vaikkukorvaisempikin kuulemaan vaikutuksen.

Laulava Kylätohtori: Mikissä oli jo base plate. En muista, mikä mikki, mutta ei se oikein ollut platella tai ilman. Muistaisin kokeilleeni sitä platella ja ilman ennen tuota kytkinviritystä. Ei se toisaalta ihme ole, että toinen modaus tuntui paremmalta. :)
 
Mä olen plasebon ystävä. Jos placebo hoitaa hommansa, niin mitä väliä sillä on, että se on placebo. :D
 
Oletteko muuten kokeilleet tuota modausta, josta puhuin? Tunnettiinkohan se myös sellaisella nimellä kuin vintage cable mod tai jotain. Riittävällä konkalla alkaa jo vähän vaikkukorvaisempikin kuulemaan vaikutuksen.
 
Ei ne aina ole plaseboa. 50Hz hurina on melko lähellä G:tä (49Hz), ja sen intereferenssit ynnäämällä saatetaan saada aikaan erikoisen kauniisti soivia asteikkoja. Kitarasoundeissa pitää olla hurinaa ja häiriöitä. Jimilläkin oli, ja siksi mallintavat on paskaa :D
 
Lapsena/teininä kokeiltiin kaikki mitä mieleen tuli. Pieniä kajareita ja vahvareita laitettiin kitaraan jotta saisi kiertoa yksiövolumella. Kuulokkeethan on semmonen tilapäisratkaisu.

Onko mitään ehdotusta tollasen Squierin tallan korvaajaksi. Jotenkin se ei vaan puhuttele - eli kiinteä, kielet ei mene läpi rungon, vaan kiinni siitä tallan perästä (top loader).
 
https://www.thomann.de/fi/fender_sq … wdMzGqnpHiqU_E7yoBxEfsaAge7EALw_wcB

Pakkohan siihen olisi värkkäillä kampikoneisto. Se kenties tuplaisi soittimen hinnan mutta väliäkö hällä jos kitara muuten on hyvä?
 
Niitähän näemmä on yllättävän kohtuuhintaisiakin:
 
https://www.thomann.de/fi/goeldo_tremolo_for_jazzmaster.htm
 
Tietty vaatisi vielä tallan ja jonkun joka kaikertaa sen kolon.
 
Edit: onpas niukasti informaatiota tuollaisen minikitaran mittasuhteista, vai enkö vaan löytänyt?

Ostin Zoom G3N efektipedaalin, mutta sen käyttäminen on mulle vähän utopiaa vielä. Osaako joku jeesiä miten sillä muokataan omia soundeja, ja tarkoitus olisi saada tehtyä useampi ja tallennettua ne järjestykseen niin että ne olisi yhden polkaisun päässä toisistaan että saisi kesken biisin vaihdettua. Videoita olen yrittänyt laitteesta katsella en löytänyt sellaista tietoa mitä haen. En ole aikaisemmin multiefektejä käyttänyt joten ohjeet voi vääntää ihan rautalangasta vasta alkajalle

rosberg: Onko mitään ehdotusta tollasen Squierin tallan korvaajaksi. Jotenkin se ei vaan puhuttele - eli kiinteä, kielet ei mene läpi rungon, vaan kiinni siitä tallan perästä (top loader).
 
https://www.thomann.de/fi/fender_sq … wdMzGqnpHiqU_E7yoBxEfsaAge7EALw_wcB
 
Paras apu on varmaan fakta, että Jimmy Pagen se kuuluisa Telecaster on top loader.
 
Uusii samanlainen paremmista materiaaleista, tai sitten joutuu tekemään vähän puutöitä. Kuuden reiän poraaminen bodyn läpi ei valitettavasti ole niin läpihuutojuttu, kuin äkkiseltään kuulostaisi :/
 
E: Olikin vanhahko ihmettely, mutta eipä ole tullut avattua ketjua hetkeen. Onkohan jo selvinnyt?