Kitarat: kitarakamat ›

Juurikin näin, mieluiten jonkun putkivahvistimen läpi soitettuna. Ne kun reagoivat sekä soittoon että mikkeihin niin kuin pitääkin. Podin kautta ei erota mikkejä toisistaan, kaikki yhtä puuroa.
 
Joo, ja sitten kun ruuttaisin kitarat läpi esim. ADA-MP1:n kautta, niin joku olisi taas sanomassa, että se ei ole "oikea" vahvistin, vaan pitää käyttää sitä ja tätä.
 
Johonkin se raja on vedettävä, ja mun mielestä se on siinä, että samalla vehkeellä, samalla soundilla äänittää riffinpätkän eri kitaroilla, laittaa MP3:t jakoon ja pyytää sitten arvioita, että mikä oli mikäkin.
 
Jos tältä palstalta löytyy yhtään henkilöä, joka tunnistaa toisen soittamana mikä mikki missäkin kitarassa on kiinni, niin onnittelen vilpittömästi.
 
No tähän sitä sitten tullaan. Sen olen jo kirjoittanut täällä aikaisemminkin, että kun soitetaan efektoidulla laitteilla, niin tuskin noiden mikkien eroja voi havaita. Ja harva kuitenkaan soittaa AC/DC -tyyliin kitara suoraan Marshallissa kiinni. Kyllä siinä aina jotain efektejä on värittämässä soundia.
 
Eli sallinen epäillä tämän jännän arvuuttelun mielekkyyttä. Mutta tee ihmeessä testi niin kuunnellaan.
 
No se mielekkyys on siinä, että "sokkotestissä" kuulijat eivät tiedä etukäteen, mikä mikki on kyseessä, joten ei tule ennakkoasennetta "tuo 20 euron Teslan mikki ei voi olla läheskään yhtä hyvä kuin nuo jo aiemmin hyväksihavaitut merkkimikit". Se on koko homman juoni.
 
Nimim. Mäkrö teki tässä aiemmin "sokkotestin" Gibson vs. Tesla. Aika vähän näistä "merkkipuristeista" vastasi tuohon testiin, että kumpi on Gibson, kumpi Tesla. Jos ei edes uskalla vastata tuollaiseen testiin, niin turha sitä on etukäteen kuulematta ja/tai kokeilematta lähteä suuta pieksemään, että mikit eivät ole yhtä hyviä kuin merkkimikit.
 
Edit: löysin netistä musiikkiliikkeen, joka myy sekä DiMarzion että Teslan mikkejä. Heidän sivustoltaan voi käydä tekemässä vähittäishintavertailua em. mikkien kesken. Kieleksikin voi valita suomen, mutta sisältö suomeksi on vain auttavaa, kuten eräillä saksalaisilla nettikaupoillakin. Kaikki hinnat ovat Singaporen dollareissa, eli euromääräisen hinnan saa kertomalla sivulla näkyvän hinnan 0,464182 :lla.
 
http://standardvalue.com.sg/store/index.php?act=viewCat&catId=4
 
Esimerkki sivuilta: DiMarzion humppari 67,31 euroa, Teslan Plasma-7 humpparisetti 99,80 euroa, kappalehinta humpparille (jos yhden humpparin voi ostaa puoleen hintaan) 49,9 euroa.
 
Mutta niin kuin aikaisemmin kirjoitin, dealerihinnat ja vähittäismyyntihinnat eroavat toisistaan melkomoisesti. Onneksi lähettivät mulle Teslalta dealerihinnaston, jonka perusteella sitten teimme ensimmäisen kimppatilauksen.

Pitää aluksi tunnustaa, että malminjalostus ei oo mun alaa. Mutta kun se on nähtävästi sun alaas, niin saadaan varmasti muutamaan asiaan selvyys.
 
HSLA(high strength low alloy) teräs tuskin sopii mikkien napapaloihin ollenkaan. Oleellista kun ei ole kovuus, vaan ferromagneettisuus. Kärjistettynä niin, että mitä enemmän napapalassa on rautaa, sitä paremmin se sopii tarkoitukseensa.
 
Yritän siis sanoa, että se mikä on laadukasta terästä vaikkapa rakennusteollisuudessa, on luultavasti paskaterästä mikinrakennuksessa ja päin vastoin.
 
Kuten jo totesin, en tosiaankaan malminjalostuksesta tiedä, joten en tiedä, mitä tuon langan valmistaminen maksaa. Sen tiedän, että kun itse ostan lankaa, niin Elektrisolan puhtaudeltaan 99,95 prosenttinen lanka on käytännössä saman hintaista kuin Nexansin 99,8 prosenttinen lanka.
 
Tiedän valmistajien taulukoita lukemalla myös sen, että valmistaja a:n 99,95 prosenttisen kuparilangan nimellisresistanssi on kilometrillä 5,483 kohmia ja valmistaja b:n 99,90 prosenttisen kuparilangan nimellisresistanssi on vastaavalla matkalla 5,489 kohmia. Ero on niin "merkittävä", että huoneenlämpötilaerot saattavat vaikuttaa langan johtavuuteen enemmän.
 
Saundista tässä keskustelussa on turha alkaa lätisemään, kun siinä faktoja ei ole, mutta jos nyt perustelisit vaikka ensin tuon viimeisen kappaleen väitteen, että "kymmenesosien ja sadasosien erot kuparilaadussa vaikuttavat aika vinhasti sähkönjohtavuuteen". Osaat luultavasti laskeja ja koska minäkin osaan vähän alusta, niin ei pitäisi olla vaikea sinun selittää tai minun ymmärtää.
 
Linkkejä langanvalmistajien sivuille: http://music-electronics-forum.com/showthread.php?t=5313
 
DIT: Lisäsin lainausmerkit niille, jotka eivät ymmärrä ironiaa.
 
Sensonic puhui pohjalevyjen olevan Saksalaista terästä. Siihen minäkin viitasin, en napapaloihin. Saksalainen teräs on terminä hyvin hyvin lavea. Se voi pitää sisällään melkolailla kaiken mahdollisen rauta-hiiliseoksista.
 
Siirrytään tästä vaikka kuparin laatuun. Jos ajatellaan itse resistanssia niin sehän on sähkön virtaamista materiaalista. Voidaan myös ajatella materiaalia ihan atomitasolla. Jokainen epäpuhtaus atomi, kikkare tai mikä tahansa rae, joka siellä matriisissa(perusaineessa) on, on epäpuhtaus ja haittaa sitä sähkönvirtausta. Mitä puhtaampaa tavara on, sitä paremmin se siellä kulkee, koska sitä vähemmän siellä on niitä virtaamista haittaavia "esteitä". 100 prosentin puhtaus on mahdotonta saada, koska aineessa on aina jonkin verran epäpuhtauksia mutta aina puhtaampia ja puhtaampia laatuja saadaan aikaan. Näitä sitten käytetään kohteissa, jotka ovat aina ja aina vaativampia ja joissa hinnalla ei ole niin väliä.
 
Hyvin puhdasta kuparilankaa valmistetaan ja hinta on varmasti kalliimpi, kuin tuo, jonka annoit. Tässä voidaan myös keskustella siitä, onko sellaisten käyttämisessä mitään tolkkua. Onko mahdollisimman puhtaan(lue kalliin) langan käyttämisessä mitään järkeä. Sinä varmaan osaat vastata tähän paremmin. Itse en missään tapauksessa usko valmistajien käyttävän mitään "superseoksia" tai erityisen hienoja materiaaleja.
 
Noissa antamissasi luvuissa oli jo eroa ja se ero kuuluu varmasti. Tässä vähän asiaa puhtaista kupareista Wikipediasta:
 
Puhtaat kuparilaadut
 
Hapeton kupari valetaan siten, että sulaan kupariin ei pääse happea. Hapen pääsy sulaan on estetty peitostamalla sula esimerkiksi puuhiilellä tai käyttämällä sulatuksessa vakuumiuunia. Hapeton kupari on sähkönjohtavuudeltaan paras kaikista kuparilaaduista. Sen johtavuus on vähintään 100 %I.A.C.S, mutta tyypillisesti johtavuus on luokkaa 101 - 101,8 %I.A.C.S. Hapettoman kuparin puhtauden on oltava luokkaa 99,99% sillä sen sähkön- ja lämmönjohtokyky on erittäin herkkä epäpuhtauksille. Esimerkiksi jo muutaman kymmenen ppm:n rautapitoisuus aiheuttaa noin prosentin laskun johtavuudessa. Mikäli halutaan kuparikappaleelle paremmat lujuusominaisuudet korotetuissa lämpötiloissa voidaan käyttää pientä (n. 500 ppm) hopeaseostusta. Elektroniikka- ja kryogenikkasovelluksiin on kehitetty omat erikoispuhtaat laadut. Tyypillisiä sovelluksia ovat virtakiskot ja kommutaattoriprofiilit.
 
Deoksidoiduissa kupareissa metalliliuoksessa oleva vapaa happi on sidottu deoksidointiaineilla, tyypillisimmin fosforilla. Näitä kuparilaatuja käytetään esimerkikisi vesijohtoputkissa ja päällystysteollisuuden sovelluksissa. Fosforiseostuksen määrä on 150 - 600 ppm, riipuen siitä mitä ominaisuuksia halutaan korostaa.
 
Yleisin kuparilaatu on happikupari, jota käytetään esimerkiksi kuparijohdoissa ja kuparikatoissa. Sulaan liuennut happi muodostaa kiinteässä olomuodossa linssimäisiä rakenteita. Happikupari ei ole yhtä allerginen epäpuhtauksille kuin hapeton kupari, koska happilinssit sitovat tehokkaasti epäpuhtauksia. Toisaalta happikuparin johtokyky on alhaisempi kuin hapettoman kuparin, eikä sitä voi käyttää pelkistävissä olosuhteissa. Tyypillinen happikuparisovellus on kuparikatto.
 
Yritän tässä vain selvittää materiaalien välisiä eroja ja nimikkeitä.
Nuo kuparilaadut on myös standardoitu ja kauppanimikkeet voivat olla myös erilaisia, kuin standardissa määritellyt laadut. Minusta näisä kuparilaaduista kiisteleminen on muuten turhaa. Eiköhän se riitä, että niitä on puhtaita ja vielä puhtaampia. Jos kuparilaadut kiinnostavat niin standardeissa on niissä paljon tietoa.
 
Se, mikä tässä kaikessa on silti ihmeellistä on se, miksi se käsin käämitty mikki kuullostaa paremmalta, kuin se koneellisesti sarjatuotantoja tehty. Materiaalit ovat lähes samat mutta jostain se ero tulee. Voisitko sinä selittää sen minulle? Mistä se ero sitten oikein tulee?
 
Edit: Tässä on linkki Luvatalle, eli Pori Copperille: http://www.luvata.com/en/
He valmistavat lankoja ja hyvin puhtaita sellaisia.

Sensonic puhui pohjalevyjen olevan Saksalaista terästä.
 
Itse asiassa mä en maininnut pohjalevyjen olevan saksalaista terästä, vaan että noihin Alnico 5:iin on käytetty saksalaista terästä.
 
Edit: typoja.

kyseinen testi vaikuttaisi kiinnostavalta, joten olen hengessä mukana. Testiä varten voin tuottaa mikkietusen, mikin, kaapin ja putkivahvarin jos joku epäilee testin vehkeitä.

kyseinen testi vaikuttaisi kiinnostavalta, joten olen hengessä mukana. Testiä varten voin tuottaa mikkietusen, mikin, kaapin ja putkivahvarin jos joku epäilee testin vehkeitä.
 
Eiköhän noista testin vehkeistä tule aina "epäilystä". Kaikista rehellisin testi olisi, että samassa kitarassa käytettäisiin samaa mikkiä, mutta itse en ainakaan henkilökohtaisesti alkaisi panostamaan testiin niin paljoa, että alkaisin vaihtelemaan yhteen kitaraan eri mikkejä. Kyllä mä vetäisin tuon testin ihan kaikilla kitaroilla mitä mulla on tyyliin, että jokaisessa kitarassa on eri mikki. Ja jos tuolta mikseristä joskus pompsahtaa mulle pääsy jäseneksi (kun sinne ilmeisesti saa uploadattua noita musanäytteitä), niin sitten äänitän PODilla tai M-Audio Black Boxilla lähes kaikilla kitaroillani samat riffit samoilla asetuksilla, ja sen jälkeen voidaan sitten suorittaa vertailua.
 
Tuollainen vertailukaan ei ole "rehellinen", koska floikkakitara "syö" soundia kiinteätallaiseen verrattuna, mutta toivottavasti siitä saa jotain osviittaa mikkien laadusta.

Itse asiassa mä en maininnut pohjalevyjen olevan saksalaista terästä, vaan että noihin Alnico 5:iin on käytetty saksalaista terästä. Seuraavaksi Keraamimagneetit on varmaan sitten puhdasta titaania.
 
Edit: typoja.
 
Huh? AlNiCo ja teräs? Nyt voin olla hiukka kadoksissa mutta mulle ei olisi tullut mieleenkään sanoa tuota saksalaiseksi teräkseksiksi johtuen seuraavasta:
 
Alnico is an acronym1 referring to alloys which are composed primarily of aluminium (symbol Al), nickel (symbol Ni) and cobalt (symbol Co), hence al-ni-co, with the addition of iron, copper, and sometimes titanium, typically 8-12% Al, 15-26% Ni, 5-24% Co, up to 6% Cu, up to 1% Ti, rest is Fe. The primary use of alnico alloys is magnet applications.
 
Tossa voi olla alle puolet rautaa. Joojoo, se voi olla mikrorakenteeltaa ferriittistä mutta silti mutta sanoa nyt tuota teräkseksi? Teräkseksi käsitän rautahiiliseoksen, jossa voi olla 0,01-2 prosenttia hiiltä mukana.
 
Lopetan offaroinnin tähän. Älkää ottako pahalla mutta korjataan noita väärinkäsityksiä ja myös mun väärinymmärryksiä.
 
Jos teräkset kiinnostaa niin täältä voi aloittaa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ter%C3%A4s

Eiköhän noista testin vehkeistä tule aina "epäilystä". Kaikista rehellisin testi olisi, että samassa kitarassa käytettäisiin samaa mikkiä, mutta itse en ainakaan henkilökohtaisesti alkaisi panostamaan testiin niin paljoa, että alkaisin vaihtelemaan yhteen kitaraan eri mikkejä. Kyllä mä vetäisin tuon testin ihan kaikilla kitaroilla mitä mulla on tyyliin, että jokaisessa kitarassa on eri mikki. Ja jos tuolta mikseristä joskus pompsahtaa mulle pääsy jäseneksi (kun sinne ilmeisesti saa uploadattua noita musanäytteitä), niin sitten äänitän PODilla tai M-Audio Black Boxilla lähes kaikilla kitaroillani samat riffit samoilla asetuksilla, ja sen jälkeen voidaan sitten suorittaa vertailua.
 
Tuollainen vertailukaan ei ole "rehellinen", koska floikkakitara "syö" soundia kiinteätallaiseen verrattuna, mutta toivottavasti siitä saa jotain osviittaa mikkien laadusta.
 
Hyvä floikkakitara ei "syö" soundia... Mitäs jos tehdään näin. Mä tarjoan saarnirunkoisen, pulttikaulaisen Custom Shop ESP:n ja testataan sillä repullinen mikkejä. Jostain kunnon pikku putkivahvari, mikki samassa kohtaa koko ajan. Näin saadaan ihan vertailukelposta tietoa ihan myöhemmällekin.
 
Tästä voisi olla apua myös tulevaisuudessa. Kehitetään tietty referenssi ja pysytään siinä. Tällä tavalla voisi sitten testailla uusia ja vanhoja mikkejä ja saada niitä eroja oikeasti nauhalle.

Seuraavaksi Keraamimagneetit on varmaan sitten puhdasta titaania.
 
Mä en muuten kirjoittanut tuollaisia, joten sitä on turha laittaa meikäläisen repliikiksi.

Huh? AlNiCo ja teräs? Nyt voin olla hiukka kadoksissa mutta mulle ei olisi tullut mieleenkään sanoa tuota saksalaiseksi teräkseksiksi johtuen seuraavasta:
 
Alnico is an acronym referring to alloys which are composed primarily of aluminium (symbol Al), nickel (symbol Ni) and cobalt (symbol Co), hence al-ni-co, with the addition of iron, copper, and sometimes titanium, typically 8-12% Al, 15-26% Ni, 5-24% Co, up to 6% Cu, up to 1% Ti, rest is Fe. The primary use of alnico alloys is magnet applications.
 
Tossa voi olla alle puolet rautaa. Joojoo, se voi olla mikrorakenteeltaa ferriittistä mutta silti mutta sanoa nyt tuota teräkseksi? Teräkseksi käsitän rautahiiliseoksen, jossa voi olla 0,01-2 prosenttia hiiltä mukana.
 
Lopetan offaroinnin tähän. Älkää ottako pahalla mutta korjataan noita väärinkäsityksiä ja myös mun väärinymmärryksiä.
 
Jos teräkset kiinnostaa niin täältä voi aloittaa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ter%C3%A4s
 
Mä olen lukenut tuon saman jutun. Rauta ~ teräs, terminologia riippuu siitä, nussitaanko pilkkua vai ei.

Hyvä floikkakitara ei "syö" soundia...
 
Ai ei vai? Kyllä mulla floikkakitarat (mm. Ibanez RG-550 ja Charvel 3) "syövät" soundia kiinteätallaisiin (esim. Ibanez PF-200) verrattuna.
 
Toinen asia on sitten, mitä pitää hyvänä floikkakitarana ja siitäkin voidaan väitellä, mutta asia sikseen.

Ai ei vai? Kyllä mulla floikkakitarat (mm. Ibanez RG-550 ja Charvel 3) "syövät" soundia kiinteätallaisiin (esim. Ibanez PF-200) verrattuna.
 
Toinen asia on sitten, mitä pitää hyvänä floikkakitarana ja siitäkin voidaan väitellä, mutta asia sikseen.
 
1. Juu, et ole kirjoittanut keraamimagneeteista mitään. Al Ni Co- seosta en silti menisi kutsumaan teräkseksi. Ei ihme, etten heti tajunnut sitä Saksalaisteräs juttua. Sulle varmaan myös rypälemehu ja viini on sitten sama asia jos pidät materiaalieroja pilkun nu&%imisena. Edellisessä vängättiin 0,05% puhtauseroista kuparissa. Tässä alkaa olla jo 60% muita aineita, joten se teräs ei tässä tapauksessa ole ihan sopiva sana. Käytä sitä AlNiCo nimikettä mielummin, niin kaikki ymmärtää, mistä puhut.
 
2. Jos sanot, että floikka syö soundia niin varmasti kaikki stratot, PRS:t ja ylipäätänsä kaikki kitarat, joissa on kelluva talla kuullostavat ihan paskoilta? Jos sun RG tai Japani Charvel ei soi samalla tavalla, kun Les Paul niin ei se nyt suorastaan ole soundin syömistä. Se saattaa olla jopa tarkoitus, että se kitara soi vähän eri tavalla.
 
Ei viitsisi enää kinata näistä sivuseikoista. Vaan keskitytään asiaan.
 
Miten on, tehdäänkö mikkitestejä kunnolla? Samalla voisi vertailla niitä BKP mikkejä ynnä muita?

Miten on, tehdäänkö mikkitestejä kunnolla? Samalla voisi vertailla niitä BKP mikkejä ynnä muita?
 
Olen mukana ainakin tässä iisakin kirkossa.

Olen mukana ainakin tässä iisakin kirkossa.
 
Millaisella kitaralla ton homman sais mahdollisimman helpoksi? Testattavia mikkejä tulisi varmaan olemaan noin parikymmentä ensi alkuun. Tossa on aikas kolvaaminen. Olisko mitään mahdollisuutta vääntää jotain pikaliitinmeininkiä, ettei tarvis jokaista kolvata kiinni?
 
Tästä olisi ihan oikeasti jo hyötyä.

Millaisella kitaralla ton homman sais mahdollisimman helpoksi? Testattavia mikkejä tulisi varmaan olemaan noin parikymmentä ensi alkuun. Tossa on aikas kolvaaminen. Olisko mitään mahdollisuutta vääntää jotain pikaliitinmeininkiä, ettei tarvis jokaista kolvata kiinni?
 
Tästä olisi ihan oikeasti jo hyötyä.
 
Jos ei ajatella, että sokeripala syö kauheasti soundia (mitä se tuskin tekee), niin se olisi ainakin helpointa tapa. Passiivi- ja aktiivielektroniikka toki menee vaihtoon kesken testin. Apico (noin kai se kirjoitetaan)-liitin olisi toinen vaihtoehto, mutta saattaa tehdä tiukkaa, jos liitin ei mahdu routtauksista läpi. Sinänsähän tuommoinen uima-allas strato parilla eri pleksillä olisi varmaan helpoin vaihtoehto.....

Millaisella kitaralla ton homman sais mahdollisimman helpoksi? Testattavia mikkejä tulisi varmaan olemaan noin parikymmentä ensi alkuun. Tossa on aikas kolvaaminen. Olisko mitään mahdollisuutta vääntää jotain pikaliitinmeininkiä, ettei tarvis jokaista kolvata kiinni?
 
Tästä olisi ihan oikeasti jo hyötyä.
 
Ohimennen kirjoitan tähän, että itse sain inspiraation tietokoneiden tuulettimien pikaliittimistä. Sellaisilla olen värkännyt nyt kahteen kitaraan pikaliittimet mikkivaihdoksia varten.
 
http://www.hardwaremods.com/images/ … iews/nexus/vantec-nexus-adaptor.jpg
 
Kuvan keskimmäinen liitin onpi juuri passeli, siihen saa 4 johdinta (maa kun tulee usein kimppaan toisen johtimen kanssa).
 
On toiminut kuin tauti. Tämä vinkki on lukijoilleen ilmainen :)

Ohimennen kirjoitan tähän, että itse sain inspiraation tietokoneiden tuulettimien pikaliittimistä. Sellaisilla olen värkännyt nyt kahteen kitaraan pikaliittimet mikkivaihdoksia varten.
 
http://www.hardwaremods.com/images/ … iews/nexus/vantec-nexus-adaptor.jpg
 
Kuvan keskimmäinen liitin onpi juuri passeli, siihen saa 4 johdinta (maa kun tulee usein kimppaan toisen johtimen kanssa).
 
On toiminut kuin tauti. Tämä vinkki on lukijoilleen ilmainen :)
 
Eikö tuon kanssa tule ongelma routtausten kanssa? Täyspitkä mikkipiuha tuskin mahtuu suosiolla kaikkiin mikkikoloihin ja jos tuo ei mahdu routtauksista läpi, niin sillä ei voi oikein testata. Sen takia mä lähinnä tuota sokeripalaa tai apicoa (jos sekään mahtuu routtauksen läpi).

Millaisella kitaralla ton homman sais mahdollisimman helpoksi? Testattavia mikkejä tulisi varmaan olemaan noin parikymmentä ensi alkuun. Tossa on aikas kolvaaminen. Olisko mitään mahdollisuutta vääntää jotain pikaliitinmeininkiä, ettei tarvis jokaista kolvata kiinni?
 
Tästä olisi ihan oikeasti jo hyötyä.
 
Pikaliittimet kyllä. Signaalitekniikan liittimet ei tosiaan soundia syö yhtään. Helpoin tapa tehdä koko hässäkkä on ottaa myös floikkakitara, josta saa tallan ylös kielineen, niin ettei tartte uusia vaihtaa joka kerta. Niin saadaan eliminoitua se uusien kielien aiheuttama soundiero. Mauserilla voi vielä kattoa, että mikkien korkeus on sama jokaisessa kitarassa. Napapalojen korkeuteen on vaikea ottaa kantaa.

1. Juu, et ole kirjoittanut keraamimagneeteista mitään. Al Ni Co- seosta en silti menisi kutsumaan teräkseksi. Ei ihme, etten heti tajunnut sitä Saksalaisteräs juttua. Sulle varmaan myös rypälemehu ja viini on sitten sama asia jos pidät materiaalieroja pilkun nu&%imisena. Edellisessä vängättiin 0,05% puhtauseroista kuparissa. Tässä alkaa olla jo 60% muita aineita, joten se teräs ei tässä tapauksessa ole ihan sopiva sana. Käytä sitä AlNiCo nimikettä mielummin, niin kaikki ymmärtää, mistä puhut.
 
OK.
 
2. Jos sanot, että floikka syö soundia niin varmasti kaikki stratot, PRS:t ja ylipäätänsä kaikki kitarat, joissa on kelluva talla kuullostavat ihan paskoilta? Jos sun RG tai Japani Charvel ei soi samalla tavalla, kun Les Paul niin ei se nyt suorastaan ole soundin syömistä. Se saattaa olla jopa tarkoitus, että se kitara soi vähän eri tavalla.
 
Nyt kärjistät asiaa. Minä en ole koskaan väittänyt, että kelluvalla tallalla varustettu kitara kuulostaisi paskalta. Otit sen itse puheeksi. No sanotaan nyt sitten vaikka, että kelluvatallaisen kitaran soundi on erilainen kuin kiinteätallaisen. Itse diggaan enemmän kiinteätallaisen soundista, mutta jos kitarassa pitää kampi olla, niin sitten ehdottomasti floikka. Ja miten tuo JAPANI Charvel muuten liittyy asiaan? Onko se muka paskempi kuin jenkki-Charvel? Toi mun skeba on tehty juuri siinä "ylimenokohdassa", kun Charvel siirsi valmistusta jenkeistä Japaniin. Meneekö tämä keskustelu nyt taas siihen, että ainoastaan jenkeissä tehdyt kitarat ovat niitä "oikeita" kitaroita?
 
Ei viitsisi enää kinata näistä sivuseikoista. Vaan keskitytään asiaan.
 
Totta.

Miten on, tehdäänkö mikkitestejä kunnolla? Samalla voisi vertailla niitä BKP mikkejä ynnä muita?
 
No mä äänitän omat pätkät ja jokainen saa sitten vetää niistä omat johtopäätöksensä, vaikka aika paljon täällä näyttää jo siltä, että jotkut ovat jo ennakkoon vetäneet ne johtopäätökset mikkien valmistusmaan ja hinnan perusteella.

Eikö tuon kanssa tule ongelma routtausten kanssa? Täyspitkä mikkipiuha tuskin mahtuu suosiolla kaikkiin mikkikoloihin ja jos tuo ei mahdu routtauksista läpi, niin sillä ei voi oikein testata. Sen takia mä lähinnä tuota sokeripalaa tai apicoa (jos sekään mahtuu routtauksen läpi).
 
jep, tarttis olla kiinnipuristettava tai ruuvattava liitin sen takia että noiden liittimen sujauttaminen routtien läpi on melkoisen tuskallista. Helpoin tapa olisi ottaa pleksillinen strato, mutta siinä taas kielten irrottaminen on työlästä pleksiä vaihdettaessa.

btw
ku näistä kimppatilauksista tulee huutoa ja porua niin pitää muistaa että tätä palstaa lukee moni tyyppi joka elättää itsensä myymällä/maahantuomalla soitintarvikkeita. tai heidän rakas läheinen elättää itsensä sillä.
 
tottakai kumpuaa henkilökohtaisia tunteita tätä toimintaa kohtaan.
 
mutta, tervetuloa 2000-luvulle.