Kitarat: kitarakamat ›

Laulava Kylätohtori: Kyllä se helpottaa. Itse olen myynyt nyt useammankin kitaran. PRS:n, Tokain, Fenderin, Pasan ja ehkä jonkun, jota en juuri nyt muista ja olo on vain helpottunut. Hienoja ja hyviä - ellei osa jopa loistavia - kitaroita, mutta ei vaan ollut itselle mitään tarvetta, niin parempi että menivät sellaiselle, joka niillä myös oikeasti soittaa...
 
Menee taas vähän ot:ksi, mutta paljon on tullut kaikenlaista nyt myytyä - esim. kaikki ne vuosia säilötyt "pakolliset" spedut, joita varmasti vielä joskus tarvitaan, mutta joille ei koskaan tullutkaan käyttöä. Yhtäkään en ole kaivannut, enkä enää edes muista, mitä kaikkea tuli myytyä. Itse asiassa, nyt on alkanut löytymään todella herkullisia yhdistelmiä, kun on pystynyt paremmin keskittymään entistä vähempään määrään tavaraan. Sitä kautta kamarunkkuhalu hiipuu ihan itsestään, kun ei halua sotkea hyvin toimivaa pakkaa - kutistaa korkeintaan entisestään. Jotenkin sitä on oppinut erottamaan hyvän ja hyvän, jota oikeasti itse tarvitsee. Ensimmäisiä on paljon, jälkimmäisiä ei niinkään...
 
Oikeastaan kaiutin/elementtirunkkaus on enää kesken. Ja myös se on mietinnän alla, että mitä tekisin kahdella stratolla....
 
Sori ot, mutta tää nyt oli tällainen täsmäkirjoitus Hallulle... :)
 
Joo jompaan kumpaan GAS-ketjuunhan tämä aihe tietenkin kuuluisi, mutta oikeassa olet ja samalla tiellä olen ollut itsekin vaikk aen ole sitä myöntänyt tai huomannut välttämättä. Mun setuppi on koko ajan kutistunut ja esimerkiksi 60W kombo on muuttunut 6w komboksi ja nua ainokaiset pedaalit ovat kokoajan käytössä kotonakin. Ainoastaan kitaroita on vähän liikaa tai niistäkin alkaa nousta kaksi ihan tiettyä kitaraa, jotka on nyt vähän liikaa...... jotka ei sovi niinkö joukkoon.
 
Mutta offtopiikia tai ei niin hyvinpä osasit täsmäkirjoituksen kirjoittaa :-)

hallu: ...samalla tuli vähän käpisteltyä uutta Gibson ES335 (ihan niillä alkuperäisillä neliömäisillä asemamerkeillä ...
 
Nillitystä ja offtopikkia, mutta ES335:ssä nimenomaan dotit ovat alkuperäiset otelautamerkit. Miniblokit taisivat tulla vuonna 1962 ja kuuluvat nimenomaan ohutkaulaisiin 60- ja 70-luvun esseihin. 80-luvulta lähtien dotit ovat olleet jälleen yleisemmät, mutta erilaisissa reissue- ja erikoismalleissa on ollut miniblokkeja. Vuoden 2015 perus-335:ssä on jälleen blokit. Gibson tuntuu vaihtelevan nykyään melko tiuhaan LP standardin speksejä. Saas nähdä tuleeko jatkossa essistäkin joka vuosi uusi facelift.

Rämppy: Nillitystä ja offtopikkia, mutta ES335:ssä nimenomaan dotit ovat alkuperäiset otelautamerkit. Miniblokit taisivat tulla vuonna 1962 ja kuuluvat nimenomaan ohutkaulaisiin 60- ja 70-luvun esseihin. 80-luvulta lähtien dotit ovat olleet jälleen yleisemmät, mutta erilaisissa reissue- ja erikoismalleissa on ollut miniblokkeja. Vuoden 2015 perus-335:ssä on jälleen blokit. Gibson tuntuu vaihtelevan nykyään melko tiuhaan LP standardin speksejä. Saas nähdä tuleeko jatkossa essistäkin joka vuosi uusi facelift.
 
No juu liioittelua taisi olla julistaa mitään "alkuperäiseksi" minä itse olen vaan mieltynyt noihin seitkytluvun spekseihin sekä gibsoneissa että fendereissä ja ehkä siksi se näyttäytyi minulle semmoisena, että dotit on uudempi juttu (merkityksetönhän se sinällään on minkälaisia koristeita kitaraan laitetaan :-D ). Pointti oli, että ei se Gibsonkaan mikään pöllömpi vaihtoehto ole ES335:tä haikailevalle :-). Siinä kuulemma on myös ebenlauta sanoi myyjä.

hallu: Siinä kuulemma on myös ebenlauta sanoi myyjä.
 
Jos noin on, niin sitte on muutettu tech speksejä mallistossa.. Entisinä aikoina niin 335:ssa kuin 345:ssa oli ruusupuulauta, ja vaan 355:ssa eebeniä. Mutta, voihan se olla. Pitää tsekata juttu. ;)

fox: Jos noin on, niin sitte on muutettu tech speksejä mallistossa.. Entisinä aikoina niin 335:ssa kuin 345:ssa oli ruusupuulauta, ja vaan 355:ssa eebeniä. Mutta, voihan se olla. Pitää tsekata juttu. ;)
 
Ei tarvitse, tuossa on sama kitara
http://www.gibson.com/Products/Elec … /Memphis/ES-335-Sixties-Cherry.aspx
 
ja ruusupuuta sanotaan otelaudan olevan (kuvassa ja livenäkin tosi tumma) eli myyjä erehtyi. Slim taper kaulaprofiili eli rämppy oli oikeassa noilla blokeilla varmaan merkataan erilaista kaulaprofiilia. Minusta se tuntui käteen oikein mukavalta (aika samanlainen kuin Yamahassakin).

Ruusupuutahan 335:n otelauta on aina ollut ja on edelleenkin, mutta väri vaihtelee yksilöittäin merkittävästi. Tuo uuden 335:n pikkuinen pleksi vähän särähtää mun silmään. Tähän asti on ollut hieman laakeampi. Mutta merkityksetön pikkujuttuhan tuo. Uuden mallin kaulaprofiili tuntui mun kouraan samalta kuin viime vuosien 335:n dot-otelauta-versiossakin eli 60's profiili, tosin ei mikään ohut littana kuten vanhoissa 60- ja 70-luvun esseissä.

Rämppy: Tuo uuden 335:n pikkuinen pleksi vähän särähtää mun silmään. Tähän asti on ollut hieman laakeampi. Mutta merkityksetön pikkujuttuhan tuo, varsinkin kun se pleksi lentää täysin turhana rumenteena välittömästi helvetin kuuseen.

Juzpe: , varsinkin kun se pleksi lentää täysin turhana rumenteena välittömästi helvetin kuuseen.
 
Kyllä mä tykkään niistä plekseistä joten älä kauhean kauas heitä, jos minä vaikka ostan sulta joskus kitaran :-D

hallu: Kyllä mä tykkään niistä plekseistä joten älä kauhean kauas heitä, jos minä vaikka ostan sulta joskus kitaran :-D
 
Kyllä ne johonkin on aina jemmattu... Ne on vaan minusta
a) rumia
b) tiellä ku rokki lähtee rullimaan
 
Ainoo pleksillinen ritsa talossa on Epin Lucille, josta se pleksi on sijoitettu miljoonalaatikkoon. HCI:ssä ei pleksiä missään vaiheessa oo edes ajateltu. Telet ja muut semmoset on tietty asia erikseen, koska se pleksi on osa kantta ja pitää omalta osaltaan sähöt paikallaan. Lessussa/ vast sillä pleksillä ei vaan oo mitään syytä olla kitarassa kiinni.

Juzpe: , varsinkin kun se pleksi lentää täysin turhana rumenteena välittömästi helvetin kuuseen.
 
Pleksi on jees. Ainakin 335:ssä. Munsta.

Juzpe: Kyllä ne johonkin on aina jemmattu... Ne on vaan minusta
a) rumia
b) tiellä ku rokki lähtee rullimaan
 
Ainoo pleksillinen ritsa talossa on Epin Lucille, josta se pleksi on sijoitettu miljoonalaatikkoon. HCI:ssä ei pleksiä missään vaiheessa oo edes ajateltu. Telet ja muut semmoset on tietty asia erikseen, koska se pleksi on osa kantta ja pitää omalta osaltaan sähöt paikallaan. Lessussa/ vast sillä pleksillä ei vaan oo mitään syytä olla kitarassa kiinni.
 
Mites tuoEpin Lucille? kerran olen pitänyt sellaista käsissäni kaupassa ja oli ihan miellyttävän oloinen tuttavuus. Oletko ollut tyytyväinen?

Rämppy: Pleksi on jees. Ainakin 335:ssä. Munsta.
 
Samma häärissä. LP:ssä ei kyl tartte, nätimpi ilman.

Oottekos testanneet Gary Clark Junior -epiluuria? Viileen näköinen sinibursti.

Rämppy: Oottekos testanneet Gary Clark Junior -epiluuria? Viileen näköinen sinibursti.
 
Oliko tuo Epiphone casino juuri se hollowpody ? siis ilman sitä keskipalkkia vai onko se keskipalkilla ES335:n tapaan?

Kyllapas tama 1981 AS-200 soi hienosti. :)
 
Tassa on kylla kerrassaan loistavat mikit.
 
https://muusikoiden.net/dyn/users/144008.jpg

hallu: Mites tuoEpin Lucille? kerran olen pitänyt sellaista käsissäni kaupassa ja oli ihan miellyttävän oloinen tuttavuus. Oletko ollut tyytyväinen?
 
Kyllä mä oon tykänny. Käytettynä ostin SKB:n kovan casen kera ja kyllä siinä muutamalla satasella sai ihan hyvän peruskepin. Varitone-kytkin on tosi käyttis vehje oikeastaan kaikissa asennoissa, erityisesti asennot 1 (normaali) ja 6 ja 7 antaa sopivasti käytettynä hyvää kontrastia keskenään. Kaula on sopivan tuhti ja vire pysyy aika lailla hyvin. Monipuolinen soundimaailmakin. Ehkä snadisti köykäsemmät ja kirkkaammat vois noi mikit olla, mutta ei niin paljon, että jaksais miettiä vaihtamista tässä vaiheessa. Bigsbyn siihen tilasin ja Villeltä asennushommat, niin kattoo ny jos niitä mikkejä sitten samalla vaihtais.

kekkuliheikki: Kyllapas tama 1981 AS-200 soi hienosti. :)
 
Tassa on kylla kerrassaan loistavat mikit.
 
https://muusikoiden.net/dyn/users/144008.jpg
 
Onhan ne arvostettuja, noi vanhat Japanian Super 58:t. Ei niit turhaan ole kehuttu.

fox: Onhan ne arvostettuja, noi vanhat Japanian Super 58:t. Ei niit turhaan ole kehuttu.
 
Minä en ole ikinä päässyt niillä soittamaan, mutta toisaalta John Scofieldin soundi (kaikki sen soundit) on luultavasti ylivoimaisesti paras mitä kitaralla on kukaan koskaan tuottanut :-) . Oikeastaan huvittavaa, että kuuntelin tehokuuntelussa Larry Carltonin viimeisintä lättyä (tai jotain mitä se julkaisi Spotifyssä hiljattain) niin sen soundit lähenee selvästi Scofieldia (jo se nuorena oli jonkun mielestä hissimusaa niin nyt on kyllä äijällä munaa siinä touhussa).

hallu: Oliko tuo Epiphone casino juuri se hollowpody ? siis ilman sitä keskipalkkia vai onko se keskipalkilla ES335:n tapaan?
 
Ilman keskipalkkia, on muuten Andertonissa tarjouksessa.
http://www.andertons.co.uk/semi-hol … ary-clark-jr-blak-38-blu-casino.asp

Minä vahingossa '65 Vox Lynxin. Samanlainen kuin Babitzinin daa-da daa-da -kitara, ellei peräti sama. Tuskin noita kovin montaa Suomessa on. Näitä valmistettiin ainoastaan '64/'65. Näillä spekseillä ainoastaan '65 ja tämä on näistä kahdesta '65-versiosta vielä se erittäin harvinainen. Vahinkoja sattuu.
 
Tämmöinen siis;
 
https://www.youtube.com/watch?v=H126jPdgPrk
http://www.vintage-guitar.de/img/vi … 3-guitar-made-in-Italy-1967-001.JPG