Kitarat: kitarakamat ›

pappasfin: Olis kyllä kiva tietää onko missään määritetty minkään näköisiä rahallisia rajoja kuinka isoa kauppaa voi 15-17 vuotias tehdä vai meneekö homma ihan perstuntumalla mikä on hieman arvelluttavaa, että kiista tapauksissa mentäisiin sitten jokainen tapaus kerrallaan tulkiten sitten puhtaasti mielipiteen mukaan.
 
Meillä meni niin, että junnuna halusin Fenderin; "Ostan Fenderin". Ukko tuumas tähän; "Et osta, sulla on jo kitara". Ei mietitty sen enempiä pykäliä taikka lakeja. En ostanu Fenderiä :D

Tinippa84: Meillä meni niin, että junnuna halusin Fenderin; "Ostan Fenderin". Ukko tuumas tähän; "Et osta, sulla on jo kitara". Ei mietitty sen enempiä pykäliä taikka lakeja. En ostanu Fenderiä :D
 
Onneks isompana saa miltei rauhassa ostella kitaroita, tai no mitä nyt vaimo/tyttöystävä voi olla asiasta eri mieltä ;D
 
Se oiski pahis-laki, jos pitäisi kysyä emännältä saako ostaa kitaran ja minkä hintasen, toisaalta kaippa tuossa on jokin "luonnonlaki" eli hyvä huomioida emäntä ja pitää hänet tyytyväisenä niin saapi muutakin kuin soitella kitaralla ;)

Laulava Kylätohtori: Joo, kai siinä tosiaan pitäisi olla hyvät perustelut, miksi se kauppa pitää purkaa. Se ei varmaan riitä, että on ala-ikäinen ja vanhemmat ei tykkää kitaran soitosta. Ei kyllä nopeasti tule yhtään järkevää syytä mileen, miksi nuori ei saisi kesätyörahoillan ostaa omaa kitaraa...
 
Näinpä juuri.. ja tuollaiset vanhemmat voivat katsella vähän itseään peilistä.

pappasfin: Onneks isompana saa miltei rauhassa ostella kitaroita, tai no mitä nyt vaimo/tyttöystävä voi olla asiasta eri mieltä ;D
 
Niinpä... no mulla tosin on sillätavalla, että emäntä lähinnä lyö löylyä hommaan jos jokin kitaravekotin kiinnostaa. "No tottakai sun on semmonen saatava... kerran täällä eletään". Olenkin omaksunut tämän sitten sujuvasti.

Tinippa84: Niinpä... no mulla tosin on sillätavalla, että emäntä lähinnä lyö löylyä hommaan jos jokin kitaravekotin kiinnostaa. "No tottakai sun on semmonen saatava... kerran täällä eletään". Olenkin omaksunut tämän sitten sujuvasti.
 
Voi jumaleissön, jätkä on varmaan ainoa mies soitinomistajien historiassa, jonka muija on tuota mieltä. Yhtään kamahankintaa ei oo täällä päin suoritettu ilman melko ankaraa perustelujen esitystä..

sarkain: Voi jumaleissön, jätkä on varmaan ainoa mies soitinomistajien historiassa, jonka muija on tuota mieltä. Yhtään kamahankintaa ei oo täällä päin suoritettu ilman melko ankaraa perustelujen esitystä..
 
Mulla on pari kertaa toiminut se vanha kunnon "onhan tää mulla ollu vaikka kuinka kauan..."
 
Viimeksi meni puolitoista vuorokautta ennen kuin vaimo huomasi uuden kitaran. Ja se oli sentään avoimessa laukussa keskellä olohuoneen lattiaa :D

Tinippa84: Niinpä... no mulla tosin on sillätavalla, että emäntä lähinnä lyö löylyä hommaan jos jokin kitaravekotin kiinnostaa. "No tottakai sun on semmonen saatava... kerran täällä eletään". Olenkin omaksunut tämän sitten sujuvasti.
 
Kah, mulla vähä sama homma. Kattelen toria ja yhtäkkiä tulee vastaan esim. tuo edellinen ostos, eli charvelin mod5. Sanon siitä sitte, että kato ku on halapa modeli vitonen, miksei ihmiset osta sitä.. Emäntä siihen sitte, että no ostappa pois, minä maksan.. Eipä tartte katua sitte jälkikäteen, ettet sitä hankkinu. OK ja diili tehtiin samantien :D

Decadetroll: Kah, mulla vähä sama homma. Kattelen toria ja yhtäkkiä tulee vastaan esim. tuo edellinen ostos, eli charvelin mod5. Sanon siitä sitte, että kato ku on halapa modeli vitonen, miksei ihmiset osta sitä.. Emäntä siihen sitte, että no ostappa pois, minä maksan.. Eipä tartte katua sitte jälkikäteen, ettet sitä hankkinu. OK ja diili tehtiin samantien :D
 
Mulla oli samankaltainen homma Marshall pinon kanssa tässä taannoin. Kätevää ja sopu säilyy... ite maksoin kyllä :D

Eipä vaimoa pahemmin hankinnat kiinnosta. Enemmän sanomista tulee, jos istuu liian pitkään kyttäämässä toria/mnettiä...
 
Luulen, että suopea suhtautuminen tulee vain huonosta omastatunnosta ja laskelmoinnista, että jos itse ostaa kitarakamaa, niin sitten vaimo voi ostaa tuhannennen parin kenkiä... Ikään kuin "pahan kierre" ja rahaa menee köyhällä, niin että hirvittää.... ;)

Itse muutin 16 vuotiaana 80-luvun lopulla pois kotoani ja jo sitä ennen olin ostanut useita kitaroita ,joita olin säästänyt viikkorahoista ja tienannut pulloja keräämällä. Alle 18-vuotiaana olen ostanut useita tosi kalliita custom kitaroitakin ja missään ei ole koskaan kysytty ikää. Olen myös tilannut kitaroita postitse ja ei ole ketään kiinnostanut ikä.
Siis ostin ensimmäisen sähkökitaranikin liikkeestä ihan yksin ja ei silloinkaan,10 vuotias taisin olla, niin mitään vanhempien lupaa kysytty. Ihan eka kitara oli kuitenkin vanhemmilta saatu Landola joululahjaksi,joka on edelleen tallessa mutta jo siinä kunnossa ettei ole kuin koristeeksi.
 
Olen ollut myös musiikkiliikkeessä töissä 90-luvun alussa ja tällaisesta asiasta ei mulle puhuttu edes silloinkaan ettei jollekkin alle 18 vuotialle saisi myydä jotain tiettyä tuotetta tai paperit pitäisi kysyä jos hinta ylittää jonkun summan.
 
Yleensä silloin nuoremmat tyypit kokeilivat eri laitteita ja ostivat lähinnä plektroja,kieliä,kapuloita ja jotain muita melko halpoja juttuja.
 
Kerran sain yhden pojan vanhemmilta haukut niskaan kun poika tuli ostamaan Sepulturan paita päällä särkijää ja esittelin hänelle sellaisia jotka sen tyyliseen musaan sopivat. Taisi olla Marshall Guvnor mistä hän tykkäsi eniten ja teinkin hänelle siitä hyvän tarjouksen.
 
Taisi olla seuraavanan päivänä kun poika tuli isänsä ja useamman sukulaisensa kanssa ja isä hoiti puhumisen hän kertoi,että nyt me ostetaan pojalle sellainen äänensärkijä. kerroin siinä vaiheessa ,että olimme jo kokeilleet joitakin ja poika oli kovasti tykännyt marhsallin pedaalista josta olin tehnyt vielä todella reilun tarjouksen. Siinä vaiheessa pojan isä sanoi ettei me sellaista osteta vaan toi mikä on tuolla ikkunassa. Siellä oli useitakin vehkeitä ,mutta hän tarkoitti sellaista pinkin väristä (muistaakseni)Dod merkkistä american metal(tai joku hard rock,pedaali oli kuitenkin aika mieto säröjen suhteen) tai jotain sellaista. Se olisi ollut kyllä parikymppiä halvempi,mutta pojan ilmeestä näki ettei hän siitä tykännyt yhtään. Hän ei ollut halunnut edes kokeilla sitä.Yritin vielä kertoa useampaan kertaan isälle musiikkityylistä jota poika soittaa ja siitä että myös sen marshallin arvo säilyisi pidempään jos se olisikin hieman kalliinpi. Suosittelin sitä kaikin keinoin ja kerroin että kannattaisi laittaa pari markkaa enemmän niin saisi sellaisen jota oikeasti tarvitsee ja jossa myös arvo säilyy.
Tämä ei kuitenkaan sille äijälle käynyt. Hän piti kiinni siitä että se pinkin värinen särkijä oli saatava.
Sanoin sille äijälle ,että täällä kaupungissa on muitakin musiikkiliikkeitä jotka myyvät varmasti teille mitä haluatte,mutta minä en myy teille mitään. Sen takia ettei poikanne tykkää tästä vehkeestä,eikä siitä myöskään lähde sellaisia soundeja joita hän tarvitsee ja etsii. Kerroin myös etten halua myydä vehkeitä joita tullaan sitten puolen vuoden päästä tyrkyttämään vaihdossa johonkin kun niillä ei ole tehty mitään.
Äijä lähti sukulaisineen ja uhkaili soittaa mun pomolle ja ties mitä.
 
Loppujen lopuksi tämä poika tuli myöhemmin multa ostamaan Marshallin vahvistimen ,jonka oli ilmeisesti kesätyö rahoilla tienannut. Kerroin tämän myös mun pomolle ja se vaan nauroi asialle. Hänen mielestä olin tehnyt hyvää työtä ja tuonut meille asiakkaan. Tänäänhään ei enää pidetä niin sitä arvossa,että ostaja ja myyjä tuntevat ja voivat rupatella muutenkin ihan niitä näitä samalla kun hommaa vaikka sen kielipaketin.
 
Itselle jäi tästä kuitenkin hyvä mieli kun poika ei tullut petetyksi minun toimesta ja hän tuli ostoksille myöhemminkin. Joiltakin saattaa joskus unohtua kun puhutaan Thomannista tai tilataan jostain muusta ,että joskus voi se musiikkiliikkeen myyjä ihan oikeasti neuvoa ja kertoa mitä kannattaa kokeilla ja ehkä ostaa. Näin on käynyt myös itselleni ,että on joskus sanottu ihan suoraan että toi keppi on paljon parempi siinä hintaluokassa esim.Minusta se on vaan hyvä asia.
 
Ehkäpä nolasin pojan isän hänen sukulaistensa edessä ,mutta poika tuli kuitenkin vielä jatkossakin ostoksille ja se oli minusta se tärkein juttu. Ainakaan se harrastus ei vielä silloin loppunut.

mpekkanen: Ehkäpä nolasin pojan isän hänen sukulaistensa edessä ,mutta poika tuli kuitenkin vielä jatkossakin ostoksille ja se oli minusta se tärkein juttu. Ainakaan se harrastus ei vielä silloin loppunut.
 
Nakkasin plussan. Ai jestas mitä porukkaa.. mikä sitä isää oikein lopulta nyppi? Poika oli saanut haluamansa tuotteen reiluun hintaan kera asiakaspalvelun?

Gabe: Nakkasin plussan. Ai jestas mitä porukkaa.. mikä sitä isää oikein lopulta nyppi? Poika oli saanut haluamansa tuotteen reiluun hintaan kera asiakaspalvelun?
 
ei se sitä saanut.

aristoteles666: ei se sitä saanut.
 
Kylläpäs sai.

Gabe: Kylläpäs sai.
 
minkäköhän jutun olet lukenut, tuossa ei poika saanut sitä pedaalia.

aristoteles666: minkäköhän jutun olet lukenut, tuossa ei poika saanut sitä pedaalia.
 
Mistä tiedät?

Gabe: Mistä tiedät?
 
hohhoijaa.

sarkain: Voi jumaleissön, jätkä on varmaan ainoa mies soitinomistajien historiassa, jonka muija on tuota mieltä. Yhtään kamahankintaa ei oo täällä päin suoritettu ilman melko ankaraa perustelujen esitystä..
 
On meitä onneksi ainakin kaksi :) Tyttöystävä totesi Torilla Les Pauleja katsastaessani, että näyttävät aika hienoilta, ja että olisi kiva jos minäkin hankkisin sellaisen. Ja pedaaleista tuo on suorastaan innoissaan... :)

Gabe: Mistä tiedät?
 
Hävisit pelin.

aristoteles666: minkäköhän jutun olet lukenut, tuossa ei poika saanut sitä pedaalia.
 
Ehkä tähän sopii sanonta:
 
Parempi ilman kuin Hillman.....

aristoteles666: hohhoijaa.
 
hohhoijaa.