Kyllä ensimmäisiä sähköisen särökitaran soundeja on varmaankin kuultu 50-luvun alun blues levyiltä, vaikka onhan Charlie Christianinkin soundi selvästi säröinen, mutta en ole aivan varma tavoitteliko mies sellaista soundia vai johtuiko se vain bebop bändien volyymista verrattuna silloisiin pikku vahvareiden. Blues äijät taas selvästi hakivat särösoundeja Howlinf Wolfin kitaristin Huber Sumlinin soundeista se Claptonkin innoituksen sai. Yksi merkittävä kitarasoundien virstanpylväs on tietenkin Guitar Slimin biisi "Things that I used to do" - mutta ei varmasti ensimmäinen.
Sähköisen bluesin soittajat varmaankin tavoittelivat resonaattorikitaroilla soitettua slide-soundi, jossa onkin aivan fantastinen akustinen särö.
Rock´n Rollin puolella uskoisin ekaja särösoundenja kuuluun jo edellä mainituilla Burlinsonin Honey Hush ja Train Kept a Rollin´biiseillä.
Westren Swingiä en tunne tarpeeksi sanoakseni mitään. ChuckJimiJeffThundersJohnyBoHooker | 
Kossu
