Kitarat: kitarakamat ›

Se, että sä et huomaa niitä eroja ei tarkoita etteikö niitä olisi. Voihan olla että oma korvasi ei vain ole kovin herkkä epävireisyydelle. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että joku muu saattaa huomata epävireisyyden soitossasi ja se pilaa koko kuuntelukokemuksen. Jos soittelet yksin tai volat kaakossa treeniksellä, niin silloin asialla ei ole niinkään väliä, mutta jos levytät tai soitat inhimillisillä volumeilla keikalla, niin tällöin noilla asioilla alkaa olla merkitystä.
 
Jepjep. Mun korvien lisäksi myöskään mittari ei tee eroa niille. Mut toisaalta, voihan toi Korgin räkkiviritinkin olla kuuro ja pilata kuulijoiden keikkaelämykset.

Jepjep. Mun korvien lisäksi myöskään mittari ei tee eroa niille. Mut toisaalta, voihan toi Korgin räkkiviritinkin olla kuuro ja pilata kuulijoiden keikkaelämykset.
 
Ehkä sulla on käynyt hyvä munkki ja oot törmännyt pelkästään kitaroihin, jotka toimii ilman niitä lukitusruuveja. Olen mäkin törmännyt yhteen RG:hen, jossa oli Lo-TRS II-talla ja jostain mystisistä voimista johtuen se kitara piti täydellisesti vireen. Joka tapauksessa Lo-TRS II-talla on täysin ala-arvoinen.

Tässä vielä suora lainaus noista tukipaalujen lukitusruuveista Ibanez guru Rich Harrisilta:
 
Why do you want locking studs? A stud that's allowed to move will not always return to the exact spot causing tuning to be slightly out after whammy use. Any movement in a double locking system is not condusive to stability. A nut that's walking whacks tuning out a specific way, pull-up it returns flat, dive it returns sharp, very peculiar and easy to diagnose. Very erratic return is usually from an unstable pivot point. The first thing I check on used guitars that have horrid return is the stud inserts (the stud's anchors that are press fit into the wood) because when they oval the wood and get loose they will never return to the same spot between dive and pull-up stresses. This causes super erratic swings in pitch with no really stable or even predictable return, It's the unpredictability that points directly to an unstable pivot. Loose studs work on the same principle, even though it effects tuning to a smaller degree, it does have an effect. Nothing beats a stable pivot point to give you absolutely predictable trem return. Ironically the loosening of these inserts in older guitars is largely attributed to non locked studs that have wiggled back and forth enough it's caused the insert to oval the wood (although I have had a New Old Stock LNG Jem with maybe an hour of total play time that had significantly oval'd inserts just from sitting in a case for 15 years. Basswood is a soft wood and susceptible).
 
lähde: http://www.ibanezrules.com/tech/setup/stud_mod_03.htm

Ite olen ainakin olen Lo-proon, joka uusimmassa hankinnassani (JCRG) on, ollut tyytyväinen, ei ole ongelmia ollut. Tässäkin oli viikko väliä virityksellä, viikon olin soitellut melkeinpä päivittäin, ja RG:n kampea veivannut. Eilen huomasin että kappas, keppihän on edelleen melko lailla vireessä.

Dodii. Nyt on kitara vireessä ja talla sopivassa kulmassa. Kävi kyl vähän munkki ku sain ekalla yrityksellä hyvin.

(although I have had a New Old Stock LNG Jem with maybe an hour of total play time that had significantly oval'd inserts just from sitting in a case for 15 years. Basswood is a soft wood and susceptible).
 
Mä luulen, että tämä on enemmänkin ongelman ydin. Eikä siihen silloin auta mitkään lukitusruuvit. Ymmärrän kyllä myös pointin siitä tapin liikkuvuudesta holkissa, mutta käytännössä sillä ei tunnu olevan merkitystä. Tuntuu olevan sen verran jämpti paketti, ettei siellä käytännössä hölskyntää tapahdu. Tai hyvin tuntuu vire palautuvan kohdilleen, vaikka olisi ruuvit auki. Eikä pelkästään mun kuurolla korvalla kuunneltuna, vaan myös mittarin ja muutaman muun sällin mielestä. Siitä en tosin pysty sanomaan, onko muutkin sällit kuuroja, mutta eipä kukaan ole vielä tullut valittamaan mittarista.

Mä luulen, että tämä on enemmänkin ongelman ydin. Eikä siihen silloin auta mitkään lukitusruuvit. Ymmärrän kyllä myös pointin siitä tapin liikkuvuudesta holkissa, mutta käytännössä sillä ei tunnu olevan merkitystä. Tuntuu olevan sen verran jämpti paketti, ettei siellä käytännössä hölskyntää tapahdu. Tai hyvin tuntuu vire palautuvan kohdilleen, vaikka olisi ruuvit auki. Eikä pelkästään mun kuurolla korvalla kuunneltuna, vaan myös mittarin ja muutaman muun sällin mielestä. Siitä en tosin pysty sanomaan, onko muutkin sällit kuuroja, mutta eipä kukaan ole vielä tullut valittamaan mittarista.
 
Oolrait, hyvä homma jos ei ole ongelmia ilmennyt. Joskus sen itse tukipaalun hölskymisen voi todeta ihan vaan ottamalla tallan pois ja koettamalla että liikkuuko se paalu siellä insertissä. Aika monesti se jonkin verran heiluu, eli silloin viimeistään on syytä lukita ne paalut. Mutta kuten todettu, joskus on tapauksia jolloin homma vain syystä taikka toisesta toimii vaikka paaluja ei olisi lukittu tai vaikka itse talla olisi tehty heikosta materiaalista.
 
Pääsäntöisesti hienoisia vireongelmia kuitenkin on, jos ne eivät ole lukittuna. Itselläni on ollut about 20 EDGE:llä/Lo-Pro EDGE:llä varustettua kitaraa. Niiden joukossa on ollut muistaakseni yksi, joka toimi hyvin riippumatta siitä, olivatko paalut lukittuna vai eivät.

Uudenkarhealla Lo-Pro Edge:llä on tullut nyt muutama viikko veivattua. Ensivaikutelma oli että tämähän on paljon miellyttävämpi käden alla ja pitää paremmin vireen kuin Floyd Rose. Vire pysyy edelleenkin virheettömänä, nyt vaan jostain syystä ylä-e kielen korkeus on jo kolmesti laskenut itsestään. Se laskee juuri sen verran, että kieli alkaa rämisemään alanauhoilta soittaessa. Muut kielet soivat hyvin. Olen avannut paalut ja säätänyt niistä tallan korkeutta, jotta räminä lakkaa. Sen jälkeen olen lukinnut paalut uudestaan ja soitellut pari tuntia tyytyväisenä, kunnes taas ylä-e laskenut liian alas. Missä on vika?
 
E: Taisi olla uusien jousien elämisestä kyse. Kiristin vähän jousia, niin ongelma katosi. Ainakin toistaiseksi.