Kitarat: kitarakamat ›

Täällä on nyt ankarasti keskusteltu mikkien materiaaleista. Laitan oman lusikkani sekaan.
 
Ensimmäiseksi, termi Saksalainen teräs ei kerro mitään itse materiaalista. Se rauta voi olla ihan mitä tahansa rauta-hiiliseosta. Tehdään Suomessakin rakenneteräksia(tätä kamaa kutsutaan myös nimellä räkärauta). Jos sieltä olisi tullut vaikka ala-bainiittista saksalaista terästä, marraging terästä tai vaikka HSLA terästä niin sitten olisin pommpinut päälläni. Toisaalta, mitä mieltä on laittaa niinkin hyvää materiaalia tuollaiseen käyttökohteeseen.
 
Kuparista, mitä puhtaampaa, sen kalliimpaa. 99% kuparilanka on huomattavasti halvempaa, kun se 99,95%. Nyrkkisääntönä voi pitää, mitä lähemmäs 100% mennään, sitä kalliimpaa. Kun aletaan nipistää niitä viimeisiä epäpuhtauksia pois kuparista, alkaa hinta noisemaan sitten ihan kipeästi.
 
Ja kyllä nuo kymmenesosien ja sadasosien erot kuparilaadussa vaikuttavat aika vinhasti sähkönjohtavuuteen ja sitä kautta soundiin.

Täällä on nyt ankarasti keskusteltu mikkien materiaaleista. Laitan oman lusikkani sekaan.
 
Ensimmäiseksi, termi Saksalainen teräs ei kerro mitään itse materiaalista. Se rauta voi olla ihan mitä tahansa rauta-hiiliseosta. Tehdään Suomessakin rakenneteräksia(tätä kamaa kutsutaan myös nimellä räkärauta). Jos sieltä olisi tullut vaikka ala-bainiittista saksalaista terästä, marraging terästä tai vaikka HSLA terästä niin sitten olisin pommpinut päälläni. Toisaalta, mitä mieltä on laittaa niinkin hyvää materiaalia tuollaiseen käyttökohteeseen.
 
Kuparista, mitä puhtaampaa, sen kalliimpaa. 99% kuparilanka on huomattavasti halvempaa, kun se 99,95%. Nyrkkisääntönä voi pitää, mitä lähemmäs 100% mennään, sitä kalliimpaa. Kun aletaan nipistää niitä viimeisiä epäpuhtauksia pois kuparista, alkaa hinta noisemaan sitten ihan kipeästi.
 
Ja kyllä nuo kymmenesosien ja sadasosien erot kuparilaadussa vaikuttavat aika vinhasti sähkönjohtavuuteen ja sitä kautta soundiin.
 
Ei kerrokaan. Heitin sen vain tänne, kun joku heitti arvailuja, että tietyt mikit olisivat koottu halvemmista (lue huonommista) materiaaleista, koska ne ovat niin halpoja. No työvoimakustannuksilla on tietysti osuutta asiaan, kuten myös sillä myykö valmistaja mikkinsä dealerille vai vähittäisostajalle.
 
Tähän tällä palstalla keskusteltuun mikin rakentamiseen ja kokoamiseen en itse ota kantaa, sillä vaikkakin olen soittanut kitaraa yli 20 vuotta, niin soitinrakentaminen (ja kaikki siihen liittyvä) ei ole koskaan kiinnostanut meikäläistä niin paljon, että olisin perehtynyt siihen. Pikemminkin meikäläistä on kiinnostanut saada hyvälaatuisia tuotteita kohtuuhinnalla, on kysymys ollut sitten musiikkitavaroista, autonosista tms.

Ei kerrokaan. Heitin sen vain tänne, kun joku heitti arvailuja, että tietyt mikit olisivat koottu halvemmista (lue huonommista) materiaaleista, koska ne ovat niin halpoja. No työvoimakustannuksilla on tietysti osuutta asiaan, kuten myös sillä myykö valmistaja mikkinsä dealerille vai vähittäisostajalle.
 
No, luulen, että tehdashinta on tehdashinta, jos tehtaalta myydään muillekin, kuin sille omalle tukkurille/myyntiorganisaatiolle, voi hinnassa olla marginaalisia eroja. Mutta kovin montaa "mesenaattia" saati muuta hyväntekijää ei edes soitinrakennus /ja liittyvässä tarvikkeitten, esim. juuri mikkien rakennus- tehtaitten joukossa ole. Melko turha on siis kuvitella, että jotkut valmistajat myisivät hyvää hyvyyttään mitä oivallisemman laatuisia, parhaista mahdollisista raaka-aineista ja todella äärimmäisellä testaus- ja tuotevalvontaorganisaatiolla valmistettuja soittimia tai -osia hädin tuskin tuotantokustannukset peittäen, että soittajat ja harrastajat moisia saisivat huippuedulliseen hintaan ostaa.
Eli kyllä se materiaalipuolikin siellä jotain roolia näyttelee. Totta kai nuo muut kustannukset, esim. palkkauskustannukset, myöskin.
Eräs soitinrakentaja tuossa taannoin totesi, että toki maailmalla on saatavissa vaikka kuinka edullisia rautaosia, ja mikkejä, mutta hän ei niillä ryhdy kikkailemaan, jos tulee jotain sanomista. Pitäytyy konservatiivisesti niissä tunnetuimmissa osissa suosiolla.

Eräs soitinrakentaja tuossa taannoin totesi, että toki maailmalla on saatavissa vaikka kuinka edullisia rautaosia, ja mikkejä, mutta hän ei niillä ryhdy kikkailemaan, jos tulee jotain sanomista. Pitäytyy konservatiivisesti niissä tunnetuimmissa osissa suosiolla.
 
Jep, samaa voi sanoa musiikkiliikkeistä, eikä heitä voi siitä syyttää. Jos perustat musiikkialan firman, niin silloin sinulla on vastuu myymistäsi tuotteista. Siksi ei kannata alkaa pahemmin experimentoimaan tuntemattomilla merkeillä, jos kauppa käy hyvin tunnetuillakin merkeillä ja niitä myymällä saat tehtyä hyvää tulosta.
 
Siksipä nämä kimppatilaukset ovat oiva tapa saada itselleen kohtuuhintaisia, ennestään "suurelle yleisölle" tuntemattomia musiikkitarvikkeita. Ainahan sitä ottaa riskin tilatessaan ennestään tuntemattomalta firmalta, mutta toistaiseksi nämä meidän kimppatilaukset ovat menneet ainakin meikäläisen mielestä ihan hyvin, eikä olla haukattu p*sk**.
 
Soitinrakentajista vielä sen verran, että tuolla Teslatekin sivullahan on mainittu, mitkä soitinrakentajat käyttävät soittimissaan Teslan mikkejä:
 
http://www.teslatek.com/korea/guitarbuilder/guitarbuilder.htm
 
Vaikka en olekaan basisti, niin muistan joskus jonkun kehuneen noita Spectorin bassoja.

Pitää aluksi tunnustaa, että malminjalostus ei oo mun alaa. Mutta kun se on nähtävästi sun alaas, niin saadaan varmasti muutamaan asiaan selvyys.
 
Ensimmäiseksi, termi Saksalainen teräs ei kerro mitään itse materiaalista. Se rauta voi olla ihan mitä tahansa rauta-hiiliseosta. Tehdään Suomessakin rakenneteräksia(tätä kamaa kutsutaan myös nimellä räkärauta). Jos sieltä olisi tullut vaikka ala-bainiittista saksalaista terästä, marraging terästä tai vaikka HSLA terästä niin sitten olisin pommpinut päälläni. Toisaalta, mitä mieltä on laittaa niinkin hyvää materiaalia tuollaiseen käyttökohteeseen.
 
HSLA teräs tuskin sopii mikkien napapaloihin ollenkaan. Oleellista kun ei ole kovuus, vaan ferromagneettisuus. Kärjistettynä niin, että mitä enemmän napapalassa on rautaa, sitä paremmin se sopii tarkoitukseensa.
 
Yritän siis sanoa, että se mikä on laadukasta terästä vaikkapa rakennusteollisuudessa, on luultavasti paskaterästä mikinrakennuksessa ja päin vastoin.
 
Kuparista, mitä puhtaampaa, sen kalliimpaa. 99% kuparilanka on huomattavasti halvempaa, kun se 99,95%. Nyrkkisääntönä voi pitää, mitä lähemmäs 100% mennään, sitä kalliimpaa. Kun aletaan nipistää niitä viimeisiä epäpuhtauksia pois kuparista, alkaa hinta noisemaan sitten ihan kipeästi.
 
Ja kyllä nuo kymmenesosien ja sadasosien erot kuparilaadussa vaikuttavat aika vinhasti sähkönjohtavuuteen ja sitä kautta soundiin.
 
Kuten jo totesin, en tosiaankaan malminjalostuksesta tiedä, joten en tiedä, mitä tuon langan valmistaminen maksaa. Sen tiedän, että kun itse ostan lankaa, niin Elektrisolan puhtaudeltaan 99,95 prosenttinen lanka on käytännössä saman hintaista kuin Nexansin 99,8 prosenttinen lanka.
 
Tiedän valmistajien taulukoita lukemalla myös sen, että valmistaja a:n 99,95 prosenttisen kuparilangan nimellisresistanssi on kilometrillä 5,483 kohmia ja valmistaja b:n 99,90 prosenttisen kuparilangan nimellisresistanssi on vastaavalla matkalla 5,489 kohmia. Ero on niin "merkittävä", että huoneenlämpötilaerot saattavat vaikuttaa langan johtavuuteen enemmän.
 
Saundista tässä keskustelussa on turha alkaa lätisemään, kun siinä faktoja ei ole, mutta jos nyt perustelisit vaikka ensin tuon viimeisen kappaleen väitteen, että "kymmenesosien ja sadasosien erot kuparilaadussa vaikuttavat aika vinhasti sähkönjohtavuuteen". Osaat luultavasti laskeja ja koska minäkin osaan vähän alusta, niin ei pitäisi olla vaikea sinun selittää tai minun ymmärtää.
 
Linkkejä langanvalmistajien sivuille: http://music-electronics-forum.com/showthread.php?t=5313
 
DIT: Lisäsin lainausmerkit niille, jotka eivät ymmärrä ironiaa.

Näiden mikkien kanssa keuliminen on ehkä tän foorumin turhinta hommaa. Mutta jatkakaa toki. Viihdearvohan näissä on toki kohdillaan.

Plussaa luciferille hyvistä perusteluista.

Ihan minkä tahansa mikkien kanssa keuliminen on ehkä tän foorumin turhinta hommaa.

Plussaa luciferille hyvistä perusteluista.
 
Kuten myös.

Numeroilla ei ole mitään merkitystä (ei aina edes hintalapussakaan) jos korvat tykkäävät. Niiden ja niiden välisen harmaan kuonan armoilla tässä mennään. Jos 5e laite tekee sen mitä pitää, niin helvatan hienoa. Jos 500e laite tekee sen mitä pitää, sekin on hienoa!

Minua nyt on jäänyt tässä lähinnä hämäämään se, että jos samalla hinnalla on mahdollista tehdä loistava mikki ja huono mikki, ja tietotaito on hallussa lähes kaikilla rakentajilla.. miksi ihmeessä on sitten olemassa huonoja mikkejä? :D
 
Toki hyvän mikin soundi on mielipidekysymys, mutta tuskin kenenkään mielestä nimettömät bulkkimikit kilpailevat soundillisesti samassa kategoriassa kalliiden butiikkimikkien kanssa..? ;)

Minua nyt on jäänyt tässä lähinnä hämäämään se, että jos samalla hinnalla on mahdollista tehdä loistava mikki ja huono mikki, ja tietotaito on hallussa lähes kaikilla rakentajilla.. miksi ihmeessä on sitten olemassa huonoja mikkejä? :D
 
Toki hyvän mikin soundi on mielipidekysymys, mutta tuskin kenenkään mielestä nimettömät bulkkimikit kilpailevat soundillisesti samassa kategoriassa kalliiden butiikkimikkien kanssa..? ;)
 
Tässä ollaan asian ytimessä, plussaa siitä.

Minua nyt on jäänyt tässä lähinnä hämäämään se, että jos samalla hinnalla on mahdollista tehdä loistava mikki ja huono mikki, ja tietotaito on hallussa lähes kaikilla rakentajilla.. miksi ihmeessä on sitten olemassa huonoja mikkejä? :D
 
Toki hyvän mikin soundi on mielipidekysymys, mutta tuskin kenenkään mielestä nimettömät bulkkimikit kilpailevat soundillisesti samassa kategoriassa kalliiden butiikkimikkien kanssa..? ;)
 
Erittäin hyvin sanottu!

...ja niin väittely jatkuu edelleen!

...mutta tuskin kenenkään mielestä nimettömät bulkkimikit kilpailevat soundillisesti samassa kategoriassa kalliiden butiikkimikkien kanssa..? ;)
 
Riippuu siitä, mitä noilla "nimettömillä bulkkimikeillä" tässä tapauksessa tarkoitetaan. Jos kysymyksessä on esim. noissa kimppatilauskitaroissa olevat mikit, niin ne ovat omasta mielestäni täyttä Scheißea, mutta jos em. termillä tarkoitetaan esim. tämän threadin otsikossa mainittuja mikkejä, niin sitten jokaisen kannattaisi itse henkilökohtaisesti testata noita mikkejä, ja vielä parempi, jos sen pystyy tekemään "puolueettomasti" ilman mitään ennakkoasenteita.
 
Itselläni on tarkoitus tehdä jossain vaiheessa pieni vertailu akselilla Tesla AH-1, Plasma II & III, EMG 81, Gibson '57, ToneZone, ToneZone7, ja pistää soundisamplet kuunneltaviksi. En tietenkään etukäteen kerro, mikä näyte on mistäkin mikistä, joten kuulijat saavat itse pohtia, mikä mikki on kysessä. Hommassa on vain se huono puoli, että eri mikit ovat kiinni eri kitaroissa, mutta kyllä noista soundiclipeistä pitäisi saada jotain osviittaa siitä, miltä kukin mikki soundaa.

Itselläni on tarkoitus tehdä jossain vaiheessa pieni vertailu akselilla Tesla AH-1, Plasma II & III, EMG 81, Gibson '57, ToneZone, ToneZone7, ja pistää soundisamplet kuunneltaviksi. En tietenkään etukäteen kerro, mikä näyte on mistäkin mikistä, joten kuulijat saavat itse pohtia, mikä mikki on kysessä. Hommassa on vain se huono puoli, että eri mikit ovat kiinni eri kitaroissa, mutta kyllä noista soundiclipeistä pitäisi saada jotain osviittaa siitä, miltä kukin mikki soundaa.
 
Hienoa! Toivottavasti vaan teet testin oikealla vahvistimella ettei millään podilla.

Hienoa! Toivottavasti vaan teet testin oikealla vahvistimella ettei millään podilla.
 
Se onkin sitten se seuraava asia, josta aletaan "vääntämään". Eli että testi pitäisi tehdä oikealla vahvistimella (jokainen voi itse mielessään määritellä "oikean" vahvistimen), mutta itse ajattelin kyllä äänityksen helppouden takia tehdä vertailun joko PODilla tai M-Audio Black Boxilla.

Se onkin sitten se seuraava asia, josta aletaan "vääntämään". Eli että testi pitäisi tehdä oikealla vahvistimella (jokainen voi itse mielessään määritellä "oikean" vahvistimen), mutta itse ajattelin kyllä äänityksen helppouden takia tehdä vertailun joko PODilla tai M-Audio Black Boxilla.
 
Toi podi vaan ei kyl päästä mikkien eroja oikeuksiinsa. Mutta no, eiköhän jotain eroa kumminki huomata.

Hienoa! Toivottavasti vaan teet testin oikealla vahvistimella ettei millään podilla.
 
Juurikin näin, mieluiten jonkun putkivahvistimen läpi soitettuna. Ne kun reagoivat sekä soittoon että mikkeihin niin kuin pitääkin. Podin kautta ei erota mikkejä toisistaan, kaikki yhtä puuroa.

En tietenkään etukäteen kerro, mikä näyte on mistäkin mikistä, joten kuulijat saavat itse pohtia, mikä mikki on kysessä.
 
Jos tältä palstalta löytyy yhtään henkilöä, joka tunnistaa toisen soittamana mikä mikki missäkin kitarassa on kiinni, niin onnittelen vilpittömästi.
 
Eli sallinen epäillä tämän jännän arvuuttelun mielekkyyttä. Mutta tee ihmeessä testi niin kuunnellaan.