Kitarat: kitarakamat ›

Rakenna tuohon kytkin, jolla voit kytkeä nuo kaiuttimet monona myös sarjaan nykyisen rinnankytkennän lisäksi. Tällöin voit valita 4 tai 16 ohmin kokonaiskuorman väliltä ilman johtojen irroittelua. Kytkin itse maksaa muutaman hassun euron.
 
Viitsiikö joku vielä selittää tämän asian tarkemmin( rautalangasta).Minkälainen kytkin, miten,mistä ym.Nimim. Tampio Yhdenkertainen

2 napainen on-on kytkin, tarvitaan riittävällä tehonkestolla. (minä käyttäisin verkkoviralle tarkoitettua härpätintä) Toisten napojen perään rinnan ja toisten sarjaankytkentä. Muista merkitä selvästi mitä ohmeja saa missäkin asennossa.

Eli helpoimmalla pääsee kun laittaa 8ohm ulostuloon 8ohm kaapin :)
 
Näin kun toimii, niin ollaan lähimpänä optimitilannetta.

Viitsiikö joku vielä selittää tämän asian tarkemmin( rautalangasta).Minkälainen kytkin, miten,mistä ym.Nimim. Tampio Yhdenkertainen
 
Mä ostin aikanaan MArshallin kaappiin hajonneen takalevyn tilalle uuden. Siitä löytyy valinnat mono 4/16 ohmia ja stereo 8 ohm. Taisi maksaa pari kymppiä. Jos viet kaapin mukana liikkeeseen, luulen että kytkevätkin sen kiltisti paikan päällä, jos kauniisti pyydät.
 
Edit: siis tuollainen....
 
http://www.thomann.de/thoiw3_marsha … sn=1d2c6edbccc7df5ca19c4cd33020c973

Elikkäs, kysytään vielä asiaan liittyen... Jos mulla on nuppi, jossa on ulostulot sekä 8 että 16 ohmin kaapeille ja kaappi, jossa vastus on stereona 8 ohmia ja monona 4 ohmia. Eli täytyy kytkeä kaappi kiinni stereoliittimestä, enkä voi käyttää sitä monona? Eli käytössä on siis vain 2 elementtiä... muuten ois 4x12.
 
Jos ei pelota sen kaapin takakannen aukaisu ja pienet kolvaukset niin mielestäni paras ratkaisu olisi muuttaa kaappi 16ohmiseksi.
siis nyt kaapissa on varmaankin 4kpl 16ohmisia kaiuttimia. Joista 2kpl on kytketty rinnan ja toiset 2kpl myöskin rinnan ja näin saadaan erilliset stereo kajarit (8ohmia kukin). sitten ne on mahdollisuus kytkeä monoksi eli mono liittimessä kytkeytyy 8 ohmiset rinnan eli tulee 4ohmin mono.
Mutta jos saadaan ne 8ohmiset kytkettyä sarjaan niin saadaan vahvarille sopiva 16ohmia.
Eli johdotus pitäis olla tämmöinen: kahdesta kajarista plussat yhteen ja kahdesta miinukset yhteen ja sitten toisen kajarin miinus toisen plussaan ja toisen miinus toisen plussaan. (Hieman vaikeasti menee kirjoittamalla piirtämällä olisi helppo).
Liittimenä vois käyttää sitä mono liitintä ja vaikka vetää teippi sen stereo liittimen päälle.
EDIT: Tuollaine edellä esitelty Marshallin liitin paneeli olis tietysti fiksuin mutta toi mun esitys on tuollainen pomminvarma systeemi.

EDIT: Tuollaine edellä esitelty Marshallin liitin paneeli olis tietysti fiksuin mutta toi mun esitys on tuollainen pomminvarma systeemi.
 
Väittäisin, että kovaäänisten ohmit on oltava samoja kuin marsussa, muuten ei toimi toivotusti.

EDIT: Tuollaine edellä esitelty Marshallin liitin paneeli olis tietysti fiksuin mutta toi mun esitys on tuollainen pomminvarma systeemi.
 
No se vähän riippuu. Jos muita asentoja ei välttämättä tarvi kun sitä yhtä, niin ei oo mitään järkee lähtee asenteleen paneeleita. Varsinkin noi kytkimelliset jakit monesti menee paskaks niin, että ne ei enää ota kontaktia ja se kun käy kaiutinliitännässä niin voi tulla kalliiks.
 
Sama kytkinten kanssa. Jos ei oo välttämättä tarvetta kun yhelle asennolle, niin turha laittaa kytkintä. Ja jos laittaakin, niin mahollisimman laadukas. Ei kannata nuukailla siinä.
 
Tottakai pelkkä tavallinen jakkikin voi pettää, mutta riskit on sillon paljon pienemmät kun esim. ton kytkinpaneelin kanssa.
 
Yks vaihtoehto kaiken muun lisäks on tehä Y kaiutinkaapeli, jolla saa kaapinpuolikkaat stereoasennossa kytkettyä sarjaan.

kiitokset vastauksista!

Eli meitsinki ois vaan helpointa hommata 8 ohmin monokaappi?:)

Väittäisin, että kovaäänisten ohmit on oltava samoja kuin marsussa, muuten ei toimi toivotusti.
 
Väittäisin, että tuossa mööpelissä on elementit joko 16 tai 4 ohmia. Todennäköisesti 16 ohmia. Silloin ne olisivat samat, eikä tuo toinenkaan vaihtoehto tekisi kytkennästä sen kummempaa.
 
No se vähän riippuu. Jos muita asentoja ei välttämättä tarvi kun sitä yhtä, niin ei oo mitään järkee lähtee asenteleen paneeleita...
 
Tässä on kyllä enemmänkin pointtia, en suoraan sanoen tullut ajatelleeksi sitä näin. Ajattelin vain lähinnä, että tuollaisella ratkaisulla voi jatkossa valita oikeastaan mitä vain.....ja oikeastaan tämä oli enemmän jatkoa tuolle Jucciz:n idealle rakentaa kytkin.

Yks vaihtoehto kaiken muun lisäks on tehä Y kaiutinkaapeli, jolla saa kaapinpuolikkaat stereoasennossa kytkettyä sarjaan.
Joo toi on hyvä, helppo ja varma.
Voisko olla jopa valmiina saatavana jostain.

hjälppistä!
 
Suathan sie tehä niinkun sie halluut.
 
Vaan tosiasiassa katso tuo pysyvä topikki tuolta kitarakamat-osastolta ensin.

impedanssit ja resistanssit lasketaan vaihto- ja tasavirtapiireissä näiltä osin ihan samalla tavalla.
 
Tuata noin, ei lasketa. Toki käyttötarkoitukseen sopivaan tarkkuteen päästään varmaan käyttämällä tasavirtapiirien resistanssin kaavaa. Tasavirtapiirissä ei kuitenkaan ole impedanssia ensinkään, koska impedanssi on ainoastaan vaihtovirtapiireissä esiintyvä ominaisuus. Tasavirtapiirissä impedanssia vastaa resistanssi, joka on virran kulun vastustamista kuvaava suure, kuten vaihtovirtapiirin impedanssikin. Yksikkö toki on sama impedanssille ja resistanssille, mutta vaihtovirran kyseessä ollessa muut piiriin liittyvät suureet kuin virran vastustus vaikuttavat impedanssiin.
 
Tasavirtapiirissä kaikkia piiriin liittyviä suureita voidaan tarkastella toisistaan riippumattomina, mutta vaihtovirtapiirin kyseessä ollessa, induktanssi, kapasitanssi ja reaktanssi vaikuttavat kaikki impedanssin määrään.
 
Asiaan voi perehtyä tarkemmin esim. teoksesta University Physics, tenth edition (Young and Freedman), Addison-Wesley 2000, sivulta 1004 alkaen. Ko. sivulla on myös loistava esimerkki (laskukaavoineen ja kuvineen) kaiutinkaapin toiminnasta. Kirjan uudemmassa, 11. painoksessa ei muistaakseni asiaa ole käsitelty.
 
Teorian ja käytännön yhteensovittamisesta en sano mitään muuta kuin sen, että teorioita on mielestäni kehitetty sen takia, että käytännössä asiat voitaisiin suunnitella helpommin, eikä tarvitsisi kaikkea kokeilla kantapään kautta uudelleen ja uudelleen. Nämä aiemmassa kirjoituksessani mainitsemani jampat ovat sen jo meitä varten tehneet. Unohtui mainita muuten Gauss, Ohm ja Kirchhoff ainakin noista sähköopin pioneereista.
 
En suinkaan pyri vähättelemään mnettiläisten asiantuntemusta aiheesta, vaan aiempi kirjoitukseni oli suunnattu niille jotka ovat asiasta tootalisen pihalla. Tokihan tyhmiä kysymyksiä ei ole, mutta pisti vaan mietityttämään, että mitä siellä koulussa on/ei ole tehty.
 
Tuo edellä mainitsemani kirja löytyy useimmista suurempien kaupunkien kirjastoista ja vaatii esitietona kerto-, jako-, yhteen-, vähennys- ja potenssilaskujen hallinnan sekä perustietämyksen trigonometristä funktioista.
 
(vapaavalintainen hymiö tähän)
 
E: Niin siis mutu- miehillä tarkoitin tässä foorumissa esiintyviä ihmisiä, jotka heittävät hatusta mitä kummallisimpia väitteitä sen suuremmin perustelematta. (esim. nuo uudet elementit ja kaappi-bunkkeriin kaverit) Jos tällaisessa yhteen ja vähennyslaskua sekä perusfysiikan (yläaste-taso) tuntemusta vaativasta asiasta saadaa tällainen vääntö aikaan niin missä ne ammattitaitomiehet on... Myös sarkasmia kannattaa ymmärtää.... :P

4ohm vahvistimeen uskaltaa kyllä laittaa 8ohmin kaiutinkaapin. Tämä ei kuitenkaan ole vahvistimen nimellistehon kannalta optimaalinen ratkaisu.
 
8ohmin vahvistimeen ei mielellään 4ohmin kaappia, silloin saattaa savu nousta.

Tuata noin, ei lasketa. Toki käyttötarkoitukseen sopivaan tarkkuteen päästään varmaan käyttämällä tasavirtapiirien resistanssin kaavaa. Tasavirtapiirissä ei kuitenkaan ole impedanssia ensinkään, koska impedanssi on ainoastaan vaihtovirtapiireissä esiintyvä ominaisuus. Tasavirtapiirissä impedanssia vastaa resistanssi, joka on virran kulun vastustamista kuvaava suure, kuten vaihtovirtapiirin impedanssikin. Yksikkö toki on sama impedanssille ja resistanssille, mutta vaihtovirran kyseessä ollessa muut piiriin liittyvät suureet kuin virran vastustus vaikuttavat impedanssiin.
 
Tasavirtapiirissä kaikkia piiriin liittyviä suureita voidaan tarkastella toisistaan riippumattomina, mutta vaihtovirtapiirin kyseessä ollessa, induktanssi, kapasitanssi ja reaktanssi vaikuttavat kaikki impedanssin määrään.
 
Asiaan voi perehtyä tarkemmin esim. teoksesta University Physics, tenth edition (Young and Freedman), Addison-Wesley 2000, sivulta 1004 alkaen. Ko. sivulla on myös loistava esimerkki (laskukaavoineen ja kuvineen) kaiutinkaapin toiminnasta. Kirjan uudemmassa, 11. painoksessa ei muistaakseni asiaa ole käsitelty.
 
Teorian ja käytännön yhteensovittamisesta en sano mitään muuta kuin sen, että teorioita on mielestäni kehitetty sen takia, että käytännössä asiat voitaisiin suunnitella helpommin, eikä tarvitsisi kaikkea kokeilla kantapään kautta uudelleen ja uudelleen. Nämä aiemmassa kirjoituksessani mainitsemani jampat ovat sen jo meitä varten tehneet. Unohtui mainita muuten Gauss, Ohm ja Kirchhoff ainakin noista sähköopin pioneereista.
 
En suinkaan pyri vähättelemään mnettiläisten asiantuntemusta aiheesta, vaan aiempi kirjoitukseni oli suunnattu niille jotka ovat asiasta tootalisen pihalla. Tokihan tyhmiä kysymyksiä ei ole, mutta pisti vaan mietityttämään, että mitä siellä koulussa on/ei ole tehty.
 
Tuo edellä mainitsemani kirja löytyy useimmista suurempien kaupunkien kirjastoista ja vaatii esitietona kerto-, jako-, yhteen-, vähennys- ja potenssilaskujen hallinnan sekä perustietämyksen trigonometristä funktioista.
 
(vapaavalintainen hymiö tähän)
 
E: Niin siis mutu- miehillä tarkoitin tässä foorumissa esiintyviä ihmisiä, jotka heittävät hatusta mitä kummallisimpia väitteitä sen suuremmin perustelematta. (esim. nuo uudet elementit ja kaappi-bunkkeriin kaverit) Jos tällaisessa yhteen ja vähennyslaskua sekä perusfysiikan (yläaste-taso) tuntemusta vaativasta asiasta saadaa tällainen vääntö aikaan niin missä ne ammattitaitomiehet on... Myös sarkasmia kannattaa ymmärtää.... :P
 
Entäs tää keskustelu?
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=35&t=109358
 
Oisko sulla siihen mitään sanomista?

Oisko sulla siihen mitään sanomista?
 
Otan kirjallisuuden kauniisen käteen ja perehdyn... eiköhän tohon vois jonkun simppelin laskukaavan heittää... Täytynee pyytää kytkentäkaavio noista ko. vehkeistä koska kyllä tuon ipedanssihomman pitäisi kytkentöjä sopivasti yhdistelemällä toimia.
 
:P
 
E: Yksi kohtalaisen varma tapa hajottaa putkivahvistin on siis jättää kuorma kytkemättä (ääretön kuormaimpedanssi), jolloin ulostulomuuntajan ensiökäämi toimii putkille induktiivisena kuormana, ja jossain vaiheessa hervoton jännitepiikki purkautuu putkien läpi ja voi tuhota sekä putket että ulostulomuuntajan.
 
Tuossahan asia on kiitettävän yksinkertaisesti kiteytetty. Ei kannata kokeilla, mutta sama tilanne yksinkertaistettuna:
 
Auton akku 12V (hyvin pieni sisäinen resistanssi, luokkaa 0,5ohm) kytketään oikosulkuun navoistaan. Vitahan lasketaan
 
I=U/R josta näppärällä päässälaskulla todetaan virraksi 24 A. Sähköhellan kokonaisvirta on muuten kaikki levyt päällä noin 10A:n luokkaa.... Eihän siinä tehoa ole kylläkään kun 288 wattia. Jospa joku kertoilisi minulle noista päätteiden eri kohdissa olevista jänniteistä ja komponenttien arvoista (oikeen jos kytkentäkaavion sais), niin voisin mielenkiinnosta iltapuhteena laskeskella, että millaisia virtoja/jänniteitä siellä missäkin tilanteessa kulkee.
 
En kyllä jaksa enempää tästä käytänätö vs. teoria asiasta jauhaa, mutta jos vaikka pari linkkiä sais noihin kytkentäkaavioihin. Saattais olla mullekin hyödyllistä vähän syvällisemmin perehtyä tähän teorian soveltamiseen käytännössä tässäkin asiassa... :P

Otan kirjallisuuden kauniisen käteen ja perehdyn... eiköhän tohon vois jonkun simppelin laskukaavan heittää... Täytynee pyytää kytkentäkaavio noista ko. vehkeistä koska kyllä tuon ipedanssihomman pitäisi kytkentöjä sopivasti yhdistelemällä toimia.
 
:P
 
Luitko sen ketjun läpi? Ja otathan huomioon, että siellä asiasta vääntää jo kirjallisuuteen ihan tarpeeksi tutustunut henkilö, mua siinä vaan sapettaa se, että aivan selvät asiantuntijat (siis myös käytännön tasolla, ja useita erityyppisiä vahvistimia työssään korjaavat) ovat asiasta päinvastaista mieltä kuin k.o. teoreetikko. Osa juttua taitaa olla se, että kaikki vahvistimet eivät ole samalla tavalla tehtyjä.

Jos tällaisessa yhteen ja vähennyslaskua sekä perusfysiikan (yläaste-taso) tuntemusta vaativasta asiasta saadaa tällainen vääntö aikaan niin missä ne ammattitaitomiehet on... Myös sarkasmia kannattaa ymmärtää.... :P
 
Ei riitä yhteen- ja vähennyslaskut eikä riitä kytkentäkaaviotkaan.
 
Olen mä Kirchoffeista, Thevenineistä, Nortoneista, Ohmeista, Faraydaysta ja ties mistä muista mulkuista lukenu, ei auta.
 
Kytkentäkaavio on vaan kytkentäkaavio. Eihän siitä selviä monikaan juttu. Ei siellä näy esim. johdinten eristeistä mitään tietoo, saati ite johtimista. Ei sieltä selviä monestikkaan mitä muuntajia on käytetty, ja jos tyyppi onkin merkitty, niin silti tieto siitä tyypistä saattaa olla kiven alla eikä löydy vaikka kuinka hakis. Ja monesti on tehty muutoksiakin vahvistimiin (esim jos joku osa on ollu loppunu niin on käytetty toista, on ollu eri muuntajia jne...), mutta päivitettyjä kytkentäkaavioita ei oo julkastu, jos niitä on koskaan edes tehty.
 
http://www.drtube.com/schematics/fender/champ-5c1-schem.gif
 
Kerro tosta johdosta kaikki tiedot, joka menee etusputken anodilta tohon kytkentäkonkalle. Onks siinä muuten edes erillistä johtoo vai onko osat oikeesti liitetty suoraan? Kuinka pitkä se on? Mikä paksuus? Entä eriste? Ykssäikeinen vai monisäikeinen?
 
Eihän tosta selviä edes vahvistimelle näkyvä ensiöimpedanssi (champin vakioelementillä), ja ei, se ei aina oo sitä mitä kytkennästä sen vois päätellä olevan.
 
Jos ei sulla oo mitään tietoo siitä, mistä aineksista vahvistin on kasattu niin sä et jollain Ohmin lailla pääse yhtään mihinkään.

Jos ei sulla oo mitään tietoo siitä, mistä aineksista vahvistin on kasattu niin sä et jollain Ohmin lailla pääse yhtään mihinkään.
 
Niin. Totta. Ainahan se ottaa kupoliin kun vahvistimen suunnittelija/rakentaja ei tee kunnon piirustuksia joista asiat kävisivät kunnolla ilmi. Helpottaisi monien ihmisten työtä ja vähentäisi nillittämistä muusikoiden.netissä. :P
 
Tosin alkuperänen avautuminen kylläkin koski näitä ihmisiä joilla on kaikki tarvittava tieto (ks. alkuperänen aihe) ja siltikin nillittävät, eivätkä edes osaa puhua asioista oikeilla nimillä, tai ainakaan selittää mitä tarkoittavat jollain käyttämillään termeillä. Esim. sanaa "kuorma" olen nähnyt sekä kuvaamassa virran vastustuskykyä (eli vaihtovirtapiirissä impedanssia, tasavirrassa resistanssia), että impedanssin/resistanssin käänteistä suuretta. Jos nyt vaikka kertoisitte, että kumpaa tarkoitatte sillä kuormalla niin voisin pitää taas turpani kiinni tai ainakin lopettaa pään aukomisen ko. asiasta ja keskustella taas fiksusti. Itse, kuten sanoin, olen mielenkiinnosta seurannut, millä termeillä näistä asioista täällä keskustellaan, mutta haittaa huomattavasti keskutelun seuraamista (ja mahdollista oppimista) kun samalla sanalla tarkoitetaan montaa eri asiaa.
 
Alkuperäiseen kysymykseen sellainen vastaus, että mikäli impedanssi tippuu puoleen ja jännite pysyy samana, virta kaksinkertaistuu ja muuntajan käämityksestä riippuen käämilangan eriste joko kestää tai ei. Ja mikäli päätekela "lyhenee" eli menee osittaiseen oikosulkuun niin se on sitten soromnoo. Näin olisin asian itselleni antanut kertoa.
 
Oma pointtini vielä lyhyesti, eli onko "kuorma"
 
a)
Z eli vastustaa virran kulkua

vai b)
1/Z edellisen vastakohta
 
Kiitos vastauksista ja hyvvee pääsiäistä... Elekää vetäkö hyvvää palakoo nennäänne tää on kumminki vaan suurimmalta osaltaan rokkenrollia. Ja muistakaa, pääsiäisenä jaetaan pääsiäismunaa.
 
:P
 
Edit: Selvensin tekstin kirjallista asua
 
Edit 2: Voi saatana miten huono tuo kytkentäkaavio... Kyllä nyt perusasiat, niinkus johtimien yms. tyypit pitäs ilmottaa.... Kelastakaan ei sanota yhtään mitään... Aika taidetta on... Just ja just sen kytkikseksi tunnistaa... :P

Voi saatana miten huono tuo kytkentäkaavio... Kyllä nyt perusasiat, niinkus johtimien yms. tyypit pitäs ilmottaa.... Kelastakaan ei sanota yhtään mitään... Aika taidetta on... Just ja just sen kytkikseksi tunnistaa...
 
Tosta vois sanoa että esimerkki kytkis oli 50-luvun Champista kytkis joka tuli sijoittelukaavion kera ohjekirjan välissä, eikä kaavio varmaankaan ollut työohje vahvistimen valmistukseen.