Kitarat: kitarakamat ›

Useammanlaisia kieliä olen testaillut, ja mielestäni juuri D'Addariot tekevät erittäin huonoja kieliä. Jotenkin ne ei vain yksinkertaisesti kestä miun käsittelyssä. Ja jos kestävätkin katkeamatta, ne on hyvin nopeasti täysin tukossa.
Parin vuoden testailun ja kitaran vireen laskeuduttua yhä alemmas bänditouhujen myötä tykästyin GHS:n Boomerseihin. Nykyään pidän 25,5" skaalaista RW:täni H-vireessä, kielinä toimii GHS:n custom-setti. Paksuudet ovat 013, 018, 024wnd, 036, 052, 070, ja sopivat tassuilleni varsin hyvin. Soundistakaan ei ole valittamista.
DR on myös toinen kielivalmistaja, jonka kielistä olen pitänyt, mutta tietääkseni eivät valmista noin paksuja kieliä, kuin GHS.
 
Edit: Olen kirottu! Jo toinen kerta tämän viikon aikana, kun kirjoitukseni joutuu jonkun topicin neljännelle sivulle ensimmäiseksi!

Itse soittelin aluksi Daddarioilla, mutta en tykännyt, kielet venyvät aluksi kauan ja katkeilivatkin usein, tosin syynä saattoi olla liika voima soitossa.... Nyttemmin käyttänyt DR:n Tite fit kymppisettiä E / dropped-d vireestä ja tykännyt kovasti, vois kohta vaihtaa melkeenpä ykstoistaseen...
 
Ite pidän DR:rissä eniten siitä, kun ne venyvät "kohdalleen" nopeasti. Vielä kun on kelluvatalla ja lukot niin ei jaksaisi kauaa väännellä virettä kohdalleen.
 
http://www.drstrings.com/dr/html/e_hivoltage.html
 
Onko kellään kokemusta näistä kielistä??

Ikäni D`addarioilla soitellut ja nyt päätin kokeilla,onko Elixirit hypetyksen arvoisia.
Teleen 10-52 setti kiinni ja blyysiä vääntään!Täytyy kyllä sanoa,että aivan loistavat kielet!Elixiria tästälähin,vain ja ainoastaan.

Itse käytän D'Addarion 10 tai 11 kieliä. Kaikkien kokeilujen jälkeen paras soundi lähtee kyllä näistä.
Tuo lian imeminen suorastaan kieliin on kyllä valtaisa, mutta muuten kesto ja ääni pysyy pitkään hyvänä. Ei tarvi vaihtaa ihan joka viikko kuitenkaan.

Elixir on paras vaihto ehto niille, jotka pitävät vastavaihdettujen kielien kirkkaasta saundista. oma tekeleessä on tällä hetkellä Elixir 10-52 ja D-vireellä pelataan

Sainpas optimat haltuuni. Ensivaikutelma ei kyllä ollut mikään päätä huimaava; soundi suunnilleen sama, kuin Ernieissä tai Blue Steeleissä. Mutta näissä on aika kiva tatsi, vähän niinku grippipinta kielissä. Saa nähdä, miten nopeasti menevät tukoon. Sitä odotellessa...

Onkos äijät kokeillu akustiseen noita Elixirejä? Nanoweb vai Polyweb?

Onkos äijät kokeillu akustiseen noita Elixirejä? Nanoweb vai Polyweb?
 
Polyweb, sähkiksessä menee muutkin kielet, mut akustisessa ei kelpaa kun Elixirit. Vielä kun kehittelevät tuota pinnoitetta paremmaksi. Niillä soittele 6-12 kuukautta, näyttävät tosin senjälkeen melko öh... eksoottisilta. Pinnoite kuluu rumasti.

Onkos äijät kokeillu akustiseen noita Elixirejä? Nanoweb vai Polyweb?
 
Nanoweb. Kirkas saundi tuntuisi kestävän ikuisesti, köyhälle erityistä iloa tuottaa se että puolikin vuotta päivittäistä soittoa ei kuulu juuri missään. Pinnoittamattomia kieliä tällainen sottanäppi saisi olla ostamassa kahden viikon välein.
 
EDIT: Niin, kymppisettiä olen Fendereissä käytellyt, 11-49 sitten apinatehtaan kitaroissa.
 
EDIT2: No höhheli, päivätolkulla aikaa kulunut ja vasta nyt huomaan että tuossa puhutaan akkarin Elixireistä ja minä paasaan sähkiksien vastaavista. Älkää sanoko mittää, minä tiiän kyllä. Minä menen kylälle ja pyyän kaikilta anteeks!

Tällä hetkellä kitarassa kiinni 10-52 setti noita Elixirejä ja toista samanlaista settiä en kyllä koskaan tule hankkimaan...Saundi on omiin korviin kyllä todella hyvä ja kirkas, ja se kielen pinnan liukkauskin unohtuu hetken soittamisen jälkeen. Lisäksi kielet ovat jäykemmän tuntoiset kuin aiemmat (oisko olleet Dean Markleyn Blue steelit) joten D vireessä tuollaisen raskaamman hevin sahaaminen toimii. Kaikki siis hyin tähän saakka...
 
Mutta...Nykyisellä setillä takana kolmet reenit (about 3 tuntia kerrallaan) ja nyt kieliä suojaava kalvo irtoilee kielistä plektran osumakohdista ja roikkuu niinkuin nahka-/ihoriekaleet. Lähinnä tulee mieleen sama näky kuin jos ottaa liikaa aurinkoa ja nahka alkaa kesimään pois..
 
Eli ei mielestäni hintansa väärti ostos ainakaan öykkämöykkähevin soittoon jos soittotatsi on kovinkin raskas.

Hyi, Elixirit on hirveitä. Kaverin lespassa on ja huonompia kieliä saa hakea.

11-49 sitten apinatehtaan kitaroissa. Mikä tehas toi on ? Millään keksi...

Mikä tehas toi on ? Millään keksi...
 
Gibson?
 
Gibboni:
 
http://koti.mbnet.fi/jukaukor/matkat/gibboni.jpg

Gibson?
 
Gibboni:
 
http://koti.mbnet.fi/jukaukor/matkat/gibboni.jpg
 
Ahhhh... Työntekijä tauolla? Ilmankos ne puhuu niistä välillä esiintyneistä laatuongelmista. Kaikenlaisia apinoita sitä päästetään kitaroita tekemään.

Tämä ketju pisti miettimään tähdellisempääkin kieli asiaa millähän
ilveellä löytää itselleen sopivat kielet ? ja miten usein vaihtaa jos
soittaa vaikkapa 3kertaa viikossa.:)

Minulla on ollut lähinnä D'addarioita ja sitten DR:ää, ei suurempaa valittamista kummastakaan vaikka tuntuivat imaisevan likaa aika paljon. Nyt on GHS:t, mitkä soivat nätisti ja pitävät vireen mutta nyt on sormien kanssa aika ikävä ongelma.
 
Homman nimi on tämä: myin LTD:n pois jotta sain Charvelin pintakäsittelyyn ja korjaukseen, olin viisi viikkoa ilman kitaraa. Heti kun sain soittimen takaisin ja aloin pitkästä aikaa soittelemaan (tietysti hullun innolla kun viisi viikkoa tuli kärvisteltyä...) niin vähän ajan kuluttua vasemman käden sormet olivat aivan kamalassa kunnossa. Iho kuoriutui pois sormenpäistä, sormiin ilmestyi ikään kuin pienenpieniä vesikelloja (myös päälle, kynsien puolelle), olivat kuivat ja uurteiset tosi pitkään. Samaa on ollut aiemminkin, jos on ollut pidemmän aikaa soittamatta. Ajattelin että varmaan johtuu vain vähästä soittamisesta ja soitin edelleen... yhen keikan jälkeen sormet olivat monta päivää todella kamalat ja samaa nahan kuoriutumista ja pieniä vesikelloja alkoi ilmaantua myös oikeaan käteen, erityisesti peukaloon ja etusormeen. Noh, kävi mielessä että olisikohan nikkeliallergiaa ja olin melkein viikon soittamatta. Sitten aloin taas, vetelin parina päivänä tunnin pari hyviä Mokoma-sikermiä, eikä sormien kunto siitä sanottavammin kärsinyt. Mitä nyt pari niitä vesikelloja taas... ajattelin että kai ne kestää, mutta viikonlopun soitteluiden jälkeen olivat taas monta päivää kipeinä.
 
Joten onko tämä nyt sitten ymmärrettävä niin että vanhaan on iskenyt pahemman luokan nikkeliallergia vai mikä tuollaisen reaktion aiheuttaa? Ostin varoiksi Fenderin 009-042 nikkelittömän kielisetin mutta en ole laittanut paikallen vielä. Kun pitäisi kai säädättää tuota vähän ennen kuin paiskaa uudet kielet... ja millaisia nuo Fenderin kielet yleisesti ottaen ovat?

Suositelkaapas jotain 10-52 kieliä missä bassopuoli pysyy tiukkana eikä palm mutet muussaannu liikaa. Ongelma on siinä että tykkään normi 10-seteistä soundin puolesta mutta 10-52 on soittotuntumaltaan parempi.

Ahhhh... Työntekijä tauolla? Ilmankos ne puhuu niistä välillä esiintyneistä laatuongelmista. Kaikenlaisia apinoita sitä päästetään kitaroita tekemään.
 
Mutta työvoima tulee halvaksi, nääs! Terttu banskuja pitää tuommoisen kaverin asettelemassa kaulakulmia koko päivän. ;)

...Toimivat muuten hemmetin hyvin kengännauhoina; Addarion mainoksesta vaikuttuneena kokeilin pari kuukautta sitten pistää vanhat 50 kielet lenkkareihin ja ovat vieläkin. Ei tarvitse edes solmia ;)

D'Addariolla soitin ensimmäiset viitisen vuotta, sitten vaihdoin GHS:ään vissiin halvemman hinnan vuoksi. Opiskelijalla ei ole varaa hifistellä. Pitäisiköhän koittaa noita Elixirejä nyt kun on ensimmäisen albuumin äänitys edessä.