Kitarat: kitarakamat ›

hallu: ...markV:stä löytyy kaikki olennainen...
 
No tuo on kyllä totta. ;-)

sustain65: Axe FX-II, Kemper, tms. (+ aktiivimonitori)
 
Sopii joillekin - ei toisille.

Guitarfreak: Sopii joillekin - ei toisille.
 
Niin, mutta onko sinulla tiedossa jokin ei-mallintava yhden vahvarin ratkaisu, jolla pääsisi hallun määritelmään?

sustain65: Axe FX-II, Kemper, tms. (+ aktiivimonitori)
 
Kemper kiinnosti kyllä yhteen väliin kovastikin. Kaksi asiaa mietityttää, ensinnäkin vaikka Kemper on soundillisesti erittäin uskottava viedeoklippien perusteella, niin löytyykö siitä se sama atakki ja soittotatsi joka oikeassa mkV vahvarissa on se semmoinen nopea atakki? toinen juttu on että se on digilaite. Nimittäin olen tässä joitakin vuosia seuraillut digilaitteiden kehitystä, niin niihin tuppaa liittymään aina melkoinen hype ja vuosien varrella on moni kuorossa ylistetty digivehje muuttunut jos ei ihan paskaksi, niin ainakin siitä on puhuttu huomattavasti kriittisempään sävyyn, kun joku vielä huikeampi härveli on ilmestynyt markkinoille. Olen tässä vähän seuraillut, että joko se hypetys alkaisi helpottaa ja kommentit alkaisivat muistuttaa enemmän realistisia. R11 hype tuli ja meni ja R11 on nykyään ehkä vähän vaiettu, mutta sitä ei kukaan isommin hauku, vaikka kehittyneempiä on markkinoilla joten ajattelin katsoa seuraavan stepin ja jos Kemper edelleen on kova sen jälkeen niin saatan ihan tosissani alkaa tähytä mitä siellä digirintamalla oikein tapahtuu.
 
Taannoinen Torpedokohu tiputti minut maan pinnalle näissä jutuissa ja aattelin vielä vähän aikaa ihmetellä analogisessa maailmassa. Totta kyllä on, että mkV:n hinnalla saisi jo aidon digivahvistimenkin :-)

sustain65: Niin, mutta onko sinulla tiedossa jokin ei-mallintava yhden vahvarin ratkaisu, jolla pääsisi hallun määritelmään?
 
Ei välttämättä tai mkV varmasti on eniten sellainen. Täytyy tietenkin huomata, että se kovasti vaihtelee mikä kenellekin on olennaista. Jollekin vain kaikki on tarpeeksi ja toinen on tyytyväinen jos siitä yleensä lähtee jotain pörinää. E: mulle on selvää minkälaisen kliinin haluan (se on twintone2, vähempi ei enää riitä kun olen päässyt sitä maistamaan), mutta säröt on mulla vielä hakusessa. Olen tehnyt jo kovasti tutkimusmatkaa säröjen anatomiaan, mutta se on vähän herkkä homma ja hyvä dynaaminen särö ei olekaan mikään yksinkertainen juttu ja olen löytänyt jo koko joukon erilaisia muunnelmia itseäni miellyttävistä säröistä. Juuri siksi kiinnostuin mkV koska siinä voi siihen säröön tehdä täydellisen ruumiinavauksen ja sekoitella siitä mieleisensä mikstuuran tai keksiä joukon uusia. Se on myös eri asia kuin soundien mallintaminen. On eri asia jäljitellä jotain jo olemassa olevaa luoda siitä profiili kuin sekoitella itse jotain mitä ei ollut ennen kuin keksit väännellä nappulat johonkin tiettyyn asentoon ja näpäyttää kieliä jollain ihan tietyllä tavalla. Se minua kiehtoo, mutta katsotaan nyt.

sustain65: Niin, mutta onko sinulla tiedossa jokin ei-mallintava yhden vahvarin ratkaisu, jolla pääsisi hallun määritelmään?
 
Eipä oo mut ei noillakaan välttämättä pääse :) ei ehkä ihan heti oo tulossa sitä täydellistä kitarahistoria-in-box -laatikkoa joka hoitaa täydellisesti kaikissa käyttötapauksissa...

sustain65: Niin, mutta onko sinulla tiedossa jokin ei-mallintava yhden vahvarin ratkaisu, jolla pääsisi hallun määritelmään?
 
Yksi vaihtoehto olisi varmaan Hughes & Kettner Triamp mk3. Tosin sen tonestackista löytyy vain filtterit, mutta päätteen kytkentävariaatioita on enemmänkin kuin Mesassa. 6 kanavaa erilaisilla kytkennöillä jne.
 
Mutta se Markkien mahdollisuus muuttaa etuasteen luonnetta säröttämällä sitä siellä täällä etusessa puuttuu.
 
Jos viitoseen pitäisi jotakin lisätä, niin se olisi sisääntulevan signaalitason säätö. Nimenomaan niihin tilanteisiin, jossa se in-your-face asenne on liikaa, joku tuollainen ratkaisu olisi hyvä lääke. Ikäänkuin yksi gain-stage lisää ja nimenomaan mahdollisuudella kesyttää signaalia. Kitarapotikka ei toimi ihan samalla tavalla.

hallu:... Totta kyllä on, että mkV:n hinnalla saisi jo aidon digivahvistimenkin :-)
 
Olette juuri tuonut iloa iltaani, hyvä herra. :D

Kekkuliheikin rakennelma on kyllä myös ihan pätevä vaihtoehto. Tosin päätteessä tuskin löytyy sellaista master-ratkaisua, joka V:ssä on. Käyttöliittymä (näin nörttiä minäkin nykyisin puhun) toki poikkeaa perinteisestä, mutta liekö sillä paskankaan väliä. Jokainen uusi peli kannattaa aina opetella alusta, ihan niinkuin ei olisi koskaan aikaisemmin vastaavaa konetta eds nähnyt.
 
Onkos sen triaxisin kanssa sama riesa verkkovirrasta, kuin muutamien muiden vanhempien räkkivermeiden? Eli se tahtoo 220V tai kuolema tulee?

BugBadWolf: ...
Kitarapotikka ei toimi ihan samalla tavalla.
 
Ootko kokeillu noita treble bleed modeja notta oisko niistä helpotusta elon tuskaan?

Guitarfreak: Ootko kokeillu noita treble bleed modeja notta oisko niistä helpotusta elon tuskaan?
 
Suurimmassa osassa kitaroitani on sellaisia.
 
Minä kun tykkään askarrella niitä eri koneilla tuotettuja soundeja (tapellaan toiste siitä, voiko niin tehdä), niin eniten karahtaa kiville ne "aikuisten" vahvistimet. Bogge ja tomppeli siis. Varsinkin se tomppeli on hankala.
 
Saan kyllä varsin lähelle. Mutta kun saan sen hipelöimällä tehtävän cleanin kohdilleen, pieksännällä tulee mukaan sellainen ikävä, leikkaava yläkerran särö joka ei tunnu katoavan sitten perkele millään konstilla. Ja olen jo kokeillut sellaisetkin yhdistelmät, että lääketieteeksi muutettuna ne vastaisivat aivoleikkausen tekoa itselleen ukkovarpaan kynnellä, nenällään seisten ja takaovesta sisäkautta.

BugBadWolf: Suurimmassa osassa kitaroitani on sellaisia.
 
Minä kun tykkään askarrella niitä eri koneilla tuotettuja soundeja (tapellaan toiste siitä, voiko niin tehdä), niin eniten karahtaa kiville ne "aikuisten" vahvistimet. Bogge ja tomppeli siis. Varsinkin se tomppeli on hankala.
 
Saan kyllä varsin lähelle. Mutta kun saan sen hipelöimällä tehtävän cleanin kohdilleen, pieksännällä tulee mukaan sellainen ikävä, leikkaava yläkerran särö joka ei tunnu katoavan sitten perkele millään konstilla. Ja olen jo kokeillut sellaisetkin yhdistelmät, että lääketieteeksi muutettuna ne vastaisivat aivoleikkausen tekoa itselleen ukkovarpaan kynnellä, nenällään seisten ja takaovesta sisäkautta.
 
Njoo. En tiedä pieksäntä/hiplaussoundeista kovin paljoa. Ehkä jollain muulla kailottimella?

Guitarfreak: Njoo. En tiedä pieksäntä/hiplaussoundeista kovin paljoa. Ehkä jollain muulla kailottimella?
 
Ei se ole kaiutinongelma, vaan vääränlainen säröytyminen yläkerrassa. Se ei siis kompressoidu nätisti urkusoitoksi, vaan pieraisee korkealta niinkuin päätevikainen VOX AC15.
 
Ei nyt ihan noin radikaalisti, mutta ikäänkuin siihen ok soundiin miksattuna.
 
E: Näitä ääniä https://www.youtube.com/watch?v=ap6odoC4itw siis haeskelen. Ei se nyt kovin kauas jää, mutta...

Guitarfreak: Eipä oo mut ei noillakaan välttämättä pääse :) ei ehkä ihan heti oo tulossa sitä täydellistä kitarahistoria-in-box -laatikkoa joka hoitaa täydellisesti kaikissa käyttötapauksissa...
 
No ei tietysti millään pääse kaikkeen täydelliseen, mutta noilla parhailla mallintavilla kuitenkin helpommin kattavasti sinne kitaravahvarien historiaan kuin esim. Mark V:llä. Vaikka vaan harrastaja olenkin, niin uskallan olla tuota mieltä koska itseltä löytyy seuraavat. Onhan tämä tietty offtopicia, mutta kuitenkin jotenkin perusteltua kirjoittaa mielestäni kuitenkin, kun hallu pohtii mitä pohtii.
 
Mesa Mark V
* Minulle lähes täydellinen vahvari, tosin midiohjaus olisi kiva ja myös että olisi kaksi graafista EQ:ta kuten uudessa JP-signature Mesassa. Ja tietty olisihan se hienoa jos saisi kauko-ohjattua minkä tahansa etuasteen ja moodin päälle. "In you face soundit" - suorastaan rakastan niitä. Tiukkuutta ja atackia on ainakin minun tarpeisiini riittävästi.
 
Mesa Dual Rectifier Multi-watt
* Ihanaa pörinää, hieno clean, monipuolinen tämäkin ja samalla paljon simppelimpi kuin Mark V. Aika vähällä käytöllä tosin, kun Mark V sopii paremmin meidän bändiin.
 
11R
* Varsin hyvä hintaansa nähden, modernit metallisäröt tai siis niiden puutteet ovat suurin heikkous. Ainakin mulle ihan riittävät Marshallit lähtee laitteesta kyllä.
 
Axe FX-II XL+
* Tällä saa melkein mitä vaan soundia vain, mutta säätäminen on kyllä melkoisen monimutkaista ja aikaaviepää. Äänittämiseen kyllä herkku laite, minulla ei olisi kotosalla muuten mitään käytännön mahdollisuuksia soittaa äänityksiin yhtä hyvillä ja monipuolisilla soundeilla. Tosin huvittavasti en ole vielä löytänyt omia Mark V:n soundeja tuosta tarpeeksi hyvin.
 
Torpedo Live
* Kaappimallinoksiin kyllä erittäin pätevä. Ja putkivahvarin soittoon kuulokkeisiin ihan kurko laite. Esim. Dual Rectoa kun soittelin jonkin kaappimallin läpi, niin meinasi itku päästä soundin tuottamasta ilosta. Äänityksiin hyvä tietty myös, mutta monipuolisuuteen tarvitset sitten niitä oikeita vahvareita pinon.
 
Vahvareista olen sitä mieltä että jos haluaa täsmälleen tietyn Marshallin soundia, niin sitten on parasta hommata juuri sellainen Marshall. Jos haluaa tietyn reunamuroilla loistavan butiikkivahvarin soundia, niin sitten on parasta hommata sellainen butiikkipeli. Ja jos tykkää (tietyn) Mesan soundeista, niin hommaa sitten sellaisen.

sustain65: Vahvareista olen sitä mieltä että jos haluaa täsmälleen tietyn Marshallin soundia, niin sitten on parasta hommata juuri sellainen Marshall. Jos haluaa tietyn reunamuroilla loistavan butiikkivahvarin soundia, niin sitten on parasta hommata sellainen butiikkipeli. Ja jos tykkää (tietyn) Mesan soundeista, niin hommaa sitten sellaisen.
 
Just näin, Kangasalan veijo puhuu viisaita. ;) Ja lisättäköön vielä, että jos haluaa tietyn Voxin tai Fenderin soundia, on parasta hommata sellainen - kun nuo "kolme suurta" nyt vaan vissiin pitää aina mainita erikseen.
 
Kyllä mää oon taipuvainen ajattelemaan, että jos yhdestä koneesta pitää oikeasti saada ihan hirvittävän laaja skaala eri vahvistimien soundeja "riittävän uskottavasti", se on Kemper tai joku muu edistynyt mallintaja. Paraskaan putkikone ei kumminkaan pysty leikkimään yhtä aikaa kaikkia noita (kumminkin suht erilaisia) "perusjyriä" johtuen niin monista eroavaisuuksista teknisissä toteutuksissa - ellei nyt sitten rakenna oikeasti samoihin kuoriin monta kokonaan erillistä vahvistinta etuasteesta aina pääteputkien kautta päätemuuntajiin asti, toki erilaiset virtalähteet huomioiden - vaan eipä siinäkään touhussa paljon järkeä ole. Parempi hommata tällöin suosiolla monta erilaista vahvistinta.
 
Sit on kokonaan toinen juttu, miksi yhdestä koneesta edes pitäisi saada kaikkien vahvistimien soundit - harva soittaja osaa hyödyntää mielekkäästi kaikkia niitä kumminkaan.

Jucciz:... harva soittaja osaa hyödyntää mielekkäästi kaikkia niitä kumminkaan.
 
Sallikaamme se kuitenkin edes niille harvoille.

BugBadWolf: Sallikaamme se kuitenkin edes niille harvoille.
 
Toki. Tosin, jos soitannolliset ja äänenvärilliset ilmaisuvoimat ovat sillä tasolla, tuskin tämmöinen kaveri tyytyykään yhteen kompromissikoneeseen, vaan lavalla on rekka-autollinen klassikoita ja toinen mokoma moderneja klassikoita. ;)

Jucciz: Toki. Tosin, jos soitannolliset ja äänenvärilliset ilmaisuvoimat ovat sillä tasolla, tuskin tämmöinen kaveri tyytyykään yhteen kompromissikoneeseen, vaan lavalla on rekka-autollinen klassikoita ja toinen mokoma moderneja klassikoita. ;)
 
Sen kummemmin Bona...
 
.. keneenkään viittamaatta totean, että lahjakkuus taiteiden alalle ei aina ole havaittavissa lompakon paksuudessa. Tiedät itsekin ammattilaisena varsin hyvin, että rahakassin löytäminen pelimannina on ihan tuurissa.
 
Mitä tulee mainitsemaasi kuormaan, minulle kelpaisivat tuon mittakaavan omistukset vallan mainiosti, vaikka katson löytäneeni jo melkoisen kasan erilaisia rajoja omalle lahjakkuudelleni. Arvelen jopa, että kaikki haaveilemani soittimet tarvitsevat kartanon, eikä vain paria rekkaa, säilytystilakseen.

Ja sitten on niitäkin kovan luokan ammattilaisia, jotka kytkevät Telecasterin pelkällä plugi-plugipiuhalla Tweed Deluxeen ja se ilmaisun monipuolisuuden kirjo ei lakkaa hämmästyttämästä koko illan aikana. Lähestymis- ja toteutustapoja on monia.

Jucciz: Ja sitten on niitäkin kovan luokan ammattilaisia, jotka kytkevät Telecasterin pelkällä plugi-plugipiuhalla Tweed Deluxeen ja se ilmaisun monipuolisuuden kirjo ei lakkaa hämmästyttämästä koko illan aikana. Lähestymis- ja toteutustapoja on monia.
 
Juu. Totta tuoki, mutta ei siinä tilanteessa puhuta enää vahvistimen tai soundimaailman monipuolisuudesta. Joihinkin soittajiin on vain varastoitunut keskivertoa enemmän taitoa, tyyli- ja tilannetajua.