Kitarat: kitarakamat ›

Terry Pantheras: No siis enhän mä sitä ilmiötä kielläkään. Maalasin ehkä tarpeettoman mustavalkoisen kuvan, mutta mieluusti ottaisin osaa tieteelliseen testiin aiheesta omien kitaroitteni kera. Kritiikkini kohdistui lähinnä keskustelupalstojen besserwissereihin; ne on niitä tarkoittamiani "käppyräerikoismiehiä".
 
Joo, en sinua tässä tarkoittanutkaan, olisi pitänyt se mainita. Tuli vaan tuosta sinun kirjoituksesta asia taas mieleen.

Aika pitkä ketju ja jatkuu aina vaan ;D
 
Ei ole pitkään aikaan tullut kirjoitettua tänne mitään kun mielipiteet ovat ihan samat kuin aikaisemminkin.
 
Itse aikoinaan tullut asiasta todettua mm. kahdella kitaralla, jossa muuten samat osat elektroniikkaa myöden mutta eri puut ja eroja vähän muodoissa bodyn suhteen.
 
Kyseessä Ibanezin AT300 ja AT100 sähkikset.
 
AT300 body Mahogany ja otelauta rosewood
AT100 body Alder ja otelauta Maple
 
Samoilla säädöillä ja virityksillä sekä vahvistimen asetuksilla samalla tavalla soittaen plekulla puhtailla, hienoisilla säröillä kitarat kuulostivat hieman erilaisilta.
 
Ihmisten kuulot ovat erilaiset ja myös mielipiteet asioista erilaiset perustuen jokaisella omiin kokemuksiin, luettuun faktatietoon jne.
 
Kuitenkin soundit ja äänet koostuu siitä kokonaisuudesta mikä kitara on kaikkinensa, soittajan tatsista, plekusta, vahvarista ym. vempeleestä ja paikan akustiikasta ja sitten loppupäässä kuulijan korvista.
 
Pääasia on, että homma kuullostaan omiin korviin hyvältä ;D
 
Ottakaahan iisisti ja vaikka kylmä bisse huiviin tai muuta kivaa rentouttavaa.
 
At300 specit https://ibanez.fandom.com/wiki/AT300 tai https://www.axebition.com/electric-guitar/ibanez-andy-timmons-at300
At100 specit https://ibanez.fandom.com/wiki/AT100 tai https://www.axebition.com/electric-guitar/ibanez-andy-timmons-at100

Mukavaa, että tämä ketju palasi jälleen asialinjoille. Itse tympäännyin jossakin vaiheessa siihen tonewoodista saivarteluun. Mielestäni tässä ketjussa päästiin kuin päästiinkin ymmärrykseen, että puilla todellakin on merkitystä. Siitä ei vain saatu lopullisesti sovittua, että mitä merkitystä :-D

hallu: Mukavaa, että tämä ketju palasi jälleen asialinjoille. Itse tympäännyin jossakin vaiheessa siihen tonewoodista saivarteluun. Mielestäni tässä ketjussa päästiin kuin päästiinkin ymmärrykseen, että puilla todellakin on merkitystä. Siitä ei vain saatu lopullisesti sovittua, että mitä merkitystä :-D
 
No eihän niillä lopulta ole kuin puristien mielikuvituksessa. Mutta annetaan toki jokaiselle mahdollisuus syödä mitä haluaa eikös.

Lego: No eihän niillä lopulta ole kuin puristien mielikuvituksessa. Mutta annetaan toki jokaiselle mahdollisuus syödä mitä haluaa eikös.
 
Onko tästä jotain tutkimustietoa saatavilla, joka kumoaisi edellä linkitetyn artikkelin?

Olisihan se mukava lukea mitä mieltä kotimaiset soitinrakentajat ovat puiden soundeista... Omien kokemusten mukaan sepät ei ole sitä mieltä että sähköinen soundi johtuu 100% kitaran mikeistä. En toki ole kaikkia kitaran rakentajia jututtanut...
 
E: Ala-kuha oli esim sitä mieltä, että sähkökitarakin on akustinen soitin. Eli jos se ei soi ilman sähköja hyvin, niin ei siitä todella hyvää saa millään mikillä...

mpekkanen: Olisihan se mukava lukea mitä mieltä kotimaiset soitinrakentajat ovat puiden soundeista... Omien kokemusten mukaan sepät ei ole sitä mieltä että sähköinen soundi johtuu 100% kitaran mikeistä. En toki ole kaikkia kitaran rakentajia jututtanut...
 
Soitinrakentajiillahan on vähän, eikä aina niin vähänkään oma lehmä ojassa tuossa puiden mystifioinnissa. Ei millään pahalla. Oon tavannut rakentajia, jotka myöntää, että ei sillä nyt soundin suhteen hirveesti väliä ja eroa oo, että mitä puuta ne on.
 

E: Ala-kuha oli esim sitä mieltä, että sähkökitarakin on akustinen soitin. Eli jos se ei soi ilman sähköja hyvin, niin ei siitä todella hyvää saa millään mikillä...
 
Makuasioita, mutta itelle on tullu vastaan montakin hyvää SÄHKÖkitaraa, jotka ei akustisesti soi juuri ollenkaan. Osa ihan ameriikan merkkitekeleitä

mpekkanen: Olisihan se mukava lukea mitä mieltä kotimaiset soitinrakentajat ovat puiden soundeista... Omien kokemusten mukaan sepät ei ole sitä mieltä että sähköinen soundi johtuu 100% kitaran mikeistä. En toki ole kaikkia kitaran rakentajia jututtanut...
 
E: Ala-kuha oli esim sitä mieltä, että sähkökitarakin on akustinen soitin. Eli jos se ei soi ilman sähköja hyvin, niin ei siitä todella hyvää saa millään mikillä...
 
Kyllähän niitä soitinrakentajia ja ammattisoittajia löytyy ketkä asiasta mielipidettä kertoo mutta ymmärrän hyvin miksi eivät lähde kylille megafonin kanssa vannottamaan. Huomaahan sen jos tästä ketkustelustakin kuinka aihe menee tunteisiin. Ja jos vastakkaisen puolen suututat, voi mennä monta potentiaalista asiakasta. Osa voi ajatella varmasti ettei kiinnosta valistus ja osa voi jopa nauttia poppareita ja lueskella esimerkiksi tätäkin ketjua hymähdellen.
 
Tää video Ruokankaalta kannattaa kuunnella kokonaan. Tietty voidaan ajatella että myyntimieshän siinä höpäjää.
 
https://www.youtube.com/watch?v=DA6y4xnHYew

jkiva: Soitinrakentajiillahan on vähän, eikä aina niin vähänkään oma lehmä ojassa tuossa puiden mystifioinnissa. Ei millään pahalla. Oon tavannut rakentajia, jotka myöntää, että ei sillä nyt soundin suhteen hirveesti väliä ja eroa oo, että mitä puuta ne on.
 
Itse soitinrakennuskoulun käyneenä, aika vahvasti tämä. Onhan se puiden koputtelu hieman hassua puuhaa, mutta siinä perääkin miten se kalikka soi ja kyllähän sitä mieluummin valitsee sellaisen, joka soi kirkkaammin. Oma näkemys on, että niitä eroja on liioiteltu paljolti, mutta eroja kyllä on, ei ehkä niin merkittäviä sähkökitarassa.
 
Makuasioita, mutta itelle on tullu vastaan montakin hyvää SÄHKÖkitaraa, jotka ei akustisesti soi juuri ollenkaan. Osa ihan ameriikan merkkitekeleitä
 
Tumppu akustinen soundi indikoi mun mielestä monasti tiukempaa alapään toistoa vahvistimen kautta soitettuna. Toisaalta tohon lisättynä mikit ym., niin asiat alkaa sekottumaan aika lailla ja saa melkoinen velho olla, osatakseen niitä eroja eritellä mistä mikäkin ominaisuus juontuu. Se on sitten sitä korkinhaistelua.

jkiva: Soitinrakentajiillahan on vähän, eikä aina niin vähänkään oma lehmä ojassa tuossa puiden mystifioinnissa. Ei millään pahalla. Oon tavannut rakentajia, jotka myöntää, että ei sillä nyt soundin suhteen hirveesti väliä ja eroa oo, että mitä puuta ne on.
 

 
Makuasioita, mutta itelle on tullu vastaan montakin hyvää SÄHKÖkitaraa, jotka ei akustisesti soi juuri ollenkaan. Osa ihan ameriikan merkkitekeleitä
 
Eipä niissä puissa sen suurempaa mystiikkaa ole. Henk.koht. suurimmat ongelmat on itsellä kun jokin a) tumputtaa yläpään tai b) kitara esim. honottaa ärsyttävällä tavalla.
 
On kitaroita joissa voit vaihtaa rautatavaraa ja elektroniikkaa ja se ongelma on ja pysyy siellä. Siinä vaiheessa on vaikea enää sanoa että ei ole puilla väliä, varsinkin jos ongelma lähtee vaikka pulttikaulaisesta kaulaa vaihtamalla. (Itse tosin nykyisin vaan pistän kepakon kiertoon, tai todennäköisemmin se ei päädy talouteen ollenkaan).
 
Mutta kauneus on kuulijan korvassa. Moni soitin on varsinkin nykyisin hyvin tehty, mutta himpun sellaisen geneerisen kuuloinen (ei luonnetta, sanoin vaikea muotoilla). Se voi olla kuitenkin monelle soittajalle kaikki mitä tarvitaan ja lisää ei kaivata. Vahvistin ja muut signaalitiellä olevat härpäkkeet tekevät kaiken tarvittavan siihen sinänsä OK:hon kitaran soundiin.
 
Ja asiathan on silloin hyvin. Kuka mistäkin tykkää :)

Penasol: Onko tästä jotain tutkimustietoa saatavilla, joka kumoaisi edellä linkitetyn artikkelin?
 
Kuten tiedämme, vänkäys ei lopu vaikka millaisia tutkimuksia linkitettäisiin kumman joukkueen puolesta tahansa :D
 
Toki jos omaksi sivistämisekseen haluaisi sellaisiin perehtyä, linkkejä olisi mukava saada.
 
Itse en enää muista kumpaa mieltä tätä nykyä olen. Olen seurannut tätä ketjua alusta saakka.

Frankster: ..............
 
Mutta kauneus on kuulijan korvassa. Moni soitin on varsinkin nykyisin hyvin tehty, mutta himpun sellaisen geneerisen kuuloinen (ei luonnetta, sanoin vaikea muotoilla). Se voi olla kuitenkin monelle soittajalle kaikki mitä tarvitaan ja lisää ei kaivata. Vahvistin ja muut signaalitiellä olevat härpäkkeet tekevät kaiken tarvittavan siihen sinänsä OK:hon kitaran soundiin.
 
Ja asiathan on silloin hyvin. Kuka mistäkin tykkää :)
 
Voisiko sitä kuvata sanalla "dynamiikka" tai "herkkyys"? minulla on semmoinen tuntuma sekä sähkökitaroissa että akustisissa kitaroissa, että ne tasapaksusti reagoivat kitarat on vähän jäykkiä sille soittajan kosketukselle, että plektran painolla tai miten kieliä koskee, on vaikea saada eroja ääneen. Sitten taas herkät kitarat on silleesti dynaamisia, että ne reagoivat voimakkaastikin siihen tapaan millä niitä soittaa. Niissä on heti semmoinen erilainen intensiteetti ja soitto muuttuu ikäänkuin kolmiulotteisemmaksi. Ja tämä sama tapahtuu myös ihan lankkusähkiksissä, minulla on ihan omakohtaisia kokemuksia siitä. Ja se ominaisuus ei oikeastaan näytä olevan sähköistä kiinni, vaan se tulee siitä soittimesta. Tietenkin sähköakustinen ympäristä voi sitä ominaisuutta korostaa tai dempata, mutta ei pysty kuitenknaa luomaan tai poistamaan sitä.

Minusta hieman erikoinen näkemys, että soitinrakentajat ei voisi kertoa totuutta puista tai niiden vaikutuksesta soundiin kun saa elantonsa rakentamisesta. Onhan ne puut kuitenkin hinnoiteltu ja se on sepälle lähes sama mitä puita asiakas haluaa kitaraansa. Miksi seppä ei voisi rehellisesti kertoa mielipidettään siitä mitkä vaihtoehdot ovat kyseiseen soittimeen parhaita. Hintahan koostuu kuitenkin siitä työstä suurimmaksi osaksi.

Kefiiri: Kuten tiedämme, vänkäys ei lopu vaikka millaisia tutkimuksia linkitettäisiin kumman joukkueen puolesta tahansa :D
 
Toki jos omaksi sivistämisekseen haluaisi sellaisiin perehtyä, linkkejä olisi mukava saada.
 
Itse en enää muista kumpaa mieltä tätä nykyä olen. Olen seurannut tätä ketjua alusta saakka.
 
Mun mielestä tutkimus ei voi tehdä tyhjäksi ihmisen kokemusta. Voi olla että tunteet voi johtaa meitä harhaan fysiikan näkökulmasta, mutta ne ovat silti totta. Esimerkki: minulla voi olla vahva tunne ja jopa omiin havaintoihin perustuvaa todistusaineistoa, että aurinko kiertää maata. Joku koulutetunmpi ja viisaampi tieteilijä voi oikein todistaa käppyröillä, että minä olen ihan väärässä. Siitä huolimatta niin sillä tieteilijällä kuin minullakin aurinko nousee aamulla ja laskee illalla ja luultavasti jopa samasta ilman suunnasta. Jos olen maisemamaalari, niin onko lopultakaan merkitystä niiden taulujeni kannalta kiertääkö aurinko maata vai maa aurinkoa?

hallu: Voisiko sitä kuvata sanalla "dynamiikka" tai "herkkyys"? minulla on semmoinen tuntuma sekä sähkökitaroissa että akustisissa kitaroissa, että ne tasapaksusti reagoivat kitarat on vähän jäykkiä sille soittajan kosketukselle, että plektran painolla tai miten kieliä koskee, on vaikea saada eroja ääneen. Sitten taas herkät kitarat on silleesti dynaamisia, että ne reagoivat voimakkaastikin siihen tapaan millä niitä soittaa. Niissä on heti semmoinen erilainen intensiteetti ja soitto muuttuu ikäänkuin kolmiulotteisemmaksi. Ja tämä sama tapahtuu myös ihan lankkusähkiksissä, minulla on ihan omakohtaisia kokemuksia siitä. Ja se ominaisuus ei oikeastaan näytä olevan sähköistä kiinni, vaan se tulee siitä soittimesta. Tietenkin sähköakustinen ympäristä voi sitä ominaisuutta korostaa tai dempata, mutta ei pysty kuitenknaa luomaan tai poistamaan sitä.
 
Se on yks aspekti, kitarasta löytyy ns. ylimääräinen vaihde. Henk.koht. tykkään myös että kitara soi tasapainoisesti ja kauniisti myös kevyesti soitettuna, ympäri kaulaa. Alakielet eivät ole tumput, mutta yläkielet eivät ole ohuet, ja sitä rataa. Soittimesta myös lähtee paljon eri sävyjä riippuen miten soittaa, ja soundi on kuulas ilman tarvetta ruuvata ylimääräistä diskanttia vahvistimesta.
 
On niin kovin soittajariippuvaista. Itse keskimäärin tykkään herkästi soivista ja kohtuu keveistä kitaroista varustettuna ei-kuumalla mikityksellä, kun taas jollekin hyvin high-gain kaverille kovalla volalla moinen kitara voi olla ärsyttävä hallita. Painavampi ja hillitymmin soiva, mutta kuumemmalla elektroniikalla varustettu voi antaa paljon paremman lopputuloksen taas hänelle.

mpekkanen: Minusta hieman erikoinen näkemys, että soitinrakentajat ei voisi kertoa totuutta puista tai niiden vaikutuksesta soundiin kun saa elantonsa rakentamisesta. Onhan ne puut kuitenkin hinnoiteltu ja se on sepälle lähes sama mitä puita asiakas haluaa kitaraansa. Miksi seppä ei voisi rehellisesti kertoa mielipidettään siitä mitkä vaihtoehdot ovat kyseiseen soittimeen parhaita. Hintahan koostuu kuitenkin siitä työstä suurimmaksi osaksi.
 
Varmaan jokainen pienen pajan seppä omaa omat mieltymyksensä, eikä mulla ainakaan ole tähän asti tullut tunne että joku olisi pitänyt kynttilää ns. vakan alla.
 
Jollakin heviin painottuvammalla valmistajalla mieltymys puissa voi olla hieman eri kuin juurevampaan musiikkiin painottuvammalla.

hallu: Mun mielestä tutkimus ei voi tehdä tyhjäksi ihmisen kokemusta. Voi olla että tunteet voi johtaa meitä harhaan fysiikan näkökulmasta, mutta ne ovat silti totta. Esimerkki: minulla voi olla vahva tunne ja jopa omiin havaintoihin perustuvaa todistusaineistoa, että aurinko kiertää maata. Joku koulutetunmpi ja viisaampi tieteilijä voi oikein todistaa käppyröillä, että minä olen ihan väärässä. Siitä huolimatta niin sillä tieteilijällä kuin minullakin aurinko nousee aamulla ja laskee illalla ja luultavasti jopa samasta ilman suunnasta. Jos olen maisemamaalari, niin onko lopultakaan merkitystä niiden taulujeni kannalta kiertääkö aurinko maata vai maa aurinkoa?
 
Tutkimus saattaa paneutua nimenomaan siihen kokemuspuoleen. Siitä humanistisesta puolesta olen itsekin kiinnostunut enemmän kuin luonnontieteen näkökulmasta asiaan.
 
Tunteet ja tuntumat ovat toki olemassa oleva asia, eikä sitä väheksyä pidä. Mutta on hyvä oppia tunnistamaan milloin kyse on tunneperäisestä ilmiöstä ja milloin havainto perustuu johonkin mitattavaan maailmassa olevaan ilmiöön. Minusta on arvostettavaa myös ymmärtää, ettei oma kokemusperäinen havainto ole välttämättä totuus tai ainoa mahdollinen tapa havaita.
 
Aiemmin linkittämässäni (taisin laittaa joskus kymmenen sivua sitten muitakin artikkeleita) artikkelissa on mitattu kontrolloidusti puumateriaalin vaikutuksia sointiin ja todettu, että eroja on, ja ne ovat eroja jotka voi olla mahdollista myös havaita. Tämä ei tarkoita, että kaikki niitä havaitsisivat. Mutta jos ei havaitse, niin minusta on aika olennaista ymmärtää se, että oma havainto ei ole totuuden mitta.
 
On aivan luvallista suhtautua puumateriaaliin valitsemallaan tavalla. Oma suhtautumiseni on hyvin tunneperäinen. Puulla on minulle monenlaista merkitystä. Minulle siinä on tärkeää materiaalin perinteisyys ja historiallisuus. Lisäksi eri puulajit herättävät minussa erilaisia mielikuvia. Nämä mielikuvat ovat minulle tärkeä osa soittimen viehätystä. Puulajin sointi - oli se sitten täsmälliseen havaintoon tai mainitsemien arvojen värittämä - on myös osa puun viehätystä minulle. Joku muu voi suhtautua asiaan täydellisen välinpitämättömästi. Joku saattaa helliä ajatusta omasta täydellisen käytännöllisesti suhtautumisesta asiaan ja tämä tarkoituksenmukaisuuden eetos voi olla se tunnekokemus, joka puuhun liittyy. Jollakulla voi olla erittäin tarkka korva, ja hänelle puulajin valinta voi olla aidosti puun sointiin liittyvä seikka. Kitaran ulkonäkö voi olla tärkeä, jolloin puulaji vaikuttaa ostopäätökseen sitä kautta. Ja niin edelleen. Nämä kaikki on täysin kelpoisia suhtautumisia asiaa. Se on perseestä, jos omien tunneperäisten arvojen perusteella julistetaan totuutta ja sanotaan, että muut on väärässä ja tyhmiä.
 
Ihminen suhtautuu aina maailmaan ja sen ilmiöihin arvo- ja tunneperäisesti kokemalla. Myös ajatus neutraalista käytännöllisyydestä on inhimillisesti värittynyt tapa kokea ilmiö. Vaikea ymmärtää miksi tämä aihe aiheuttaa niin kovasti kiistelyä. No, olenpahan tässä kiistelyssä itsekin osallisena. Mikä lie tässä niin houkuttavaa!

mpekkanen: Minusta hieman erikoinen näkemys, että soitinrakentajat ei voisi kertoa totuutta puista tai niiden vaikutuksesta soundiin kun saa elantonsa rakentamisesta. Onhan ne puut kuitenkin hinnoiteltu ja se on sepälle lähes sama mitä puita asiakas haluaa kitaraansa. Miksi seppä ei voisi rehellisesti kertoa mielipidettään siitä mitkä vaihtoehdot ovat kyseiseen soittimeen parhaita. Hintahan koostuu kuitenkin siitä työstä suurimmaksi osaksi.
 
Edes soitinrakentajilla ei liene selkeää tietoa tai edes mielikuvaa että miten mikäkin puu vaikuttaa siihen kokonaispakettiin. Akustisilla soittimilla merkitys varmasti on ainakin jonkun kultakorvan kuultavissa, sähkökitaroissa jne soundiero lienee enempi korvien välissä, kun huomattavasti suurempi ero on mikrofoneilla ja vahvistimen pään tietyillä komponenteilla. Eroa varmasti on, mutta niin kauan kun ei löydy stabiilia testiympäristöä (sama tila, samat osat, sama mekaaninen soittaja, sama soittimen asento huoneessa, sama ilmasto, sama muoto, samat säädöt jne jne jne, ja tarpeeksi suuri otanta), on melkoisen turha spekuloida puiden soundilla kokonaisääneen. Se mitä sitten taas toiminnan kannalta mietitään, niin puilla on ihan sata varmasti vaikutusta. Toiset puut elävät ilmankosteuden mukaan huomattavasti enempi mitä toiset, joissain puulajeissa lienee ns. kuolleet kohdat vähän mahdollisempia kuin toisissa (tasalaatuisuus), Toiset kestävät kolhuja paremmin mitä toiset (puun kovuus tai sitkeys) ja toiset on helpompia työstää muotoonsa mitä toiset (valmistuksen tasalaatuisuus)

korvaoo: Eroa varmasti on, mutta niin kauan kun ei löydy stabiilia testiympäristöä (sama tila, samat osat, sama mekaaninen soittaja, sama soittimen asento huoneessa, sama ilmasto, sama muoto, samat säädöt jne jne jne, ja tarpeeksi suuri otanta), on melkoisen turha spekuloida puiden soundilla kokonaisääneen.
 
Tätä keskustelua käydään yhtä kapealla otannalla ympäri maailmaa. Sanotaan nyt kärkeen se, että käytetyllä materiaalilla on vaikutusta lopputulokseen. Kannattaa kuitenkin muistaa kokonaisuus. Tässä on muutama parametri mietittäväksi:
 
1) materiaalit
2) kielet
3) elektroniikka
4) yksittäisten osien massat ja tiheydet
5) materiaalien jäykkyydet
6) kokonaisuuden jäykkyys
7) muodot (ja niitten resonanssipisteet ynnä -taajuudet)
8) ynnä muuta sellaista
 
Voimme hokea loputtomiin puusta, mitä huvittaa mutta kokonaisuus ei edelleenkään ole yksittäinen materiaali. Liki samannäköinen soitin, liki samoilla mitoilla, liki samoista materiaaleista, liki samoilla kielillä yllättäen saundaakin erilaiselta kuin joku toinen? Oho, osien viritykset ja yhteensopivuudet keskenään ovat muuttuneet, oliko erilainen tulos sittenkään yllätys?
 
Ota strato ja leikkaa sen lavasta iso pala pois. Ohenna koppaa. Vaihda raudat. Miksi ääni muuttui? Siksikö, että puu oli vaahteraa tahi leppää?
 
Soinnin lopputulosta voi ehkä isommissa sarjoissa arvella. Silti kokonaisuuden hallinta on tiheässä parametriviidakossa lottoarvontaan verrattavaa puuhaa, kun vielä materiaali on epähomogeenista. Ehkä soi, ehkä ei. Kyllä, puilla vaikutusta on mutta on aika epätoivoista sitoa saundi yksittäiseen puulajiin ympäröivät muuttujat huomioiden.
 
Pikkuisen irvi hampaassa sanoisin, että soittimen valinta on ensisijaisesti ulkonäkökysymys, hyvän yksilön etsiminen on sitten henkilökohtainen retki äänien maailmaan. Ergonomialla voi olla oma osansa sopassa.

Tuota itse testasin keväällä kun laitoin EMG 81:t kaikkiin kitaroihin (Jackson RR3, LTD MMV-08, modattu halpis strato, HB SC-II Custom), kielisetteinä Elixir .010-.052 nanowebit ja mikit tarkasti samalle korkeudelle (3mm kielten alapinnasta).
Säröillä äänitetyssä pätkässä en pystynyt huomaamaan mitään eroa soundissa vaikka kitaroissa eri puut (mahonki, haapa, leppä ja vaahtera), parissa floikka lukoilla, HB'ssa TOM muovisatulalla ja stratossa Wilkinsonin stratotalla ja TUSQ satula.
 
Tuossa vielä kyseinen testi, lisätiedoissa tarkennusta. https://maihinnousu.net/s/33147
 
Akustisesti soittaessa eroa kyllä huomaa. Tosin, kuten tunnettua, EMG 81:t saa kaikki kitarat kuulostamaan samalta (tai niin ainakin sanovat). Joten, omasta näkökulmastani testieni perusteella soundi tulee mikistä (ja millä korkeudella se), kielistä ja plekusta (ellei sitten joku fingerstylenä soittele).
Tosin testin heikkoutena oli että kussakin kitarassa eri 81-yksilö, valmistetut 2014-2022 välillä.
 
Anyway, tavoitteena mikinvaihtoprojektissa oli yhtenäinen soundi kitaroiden välillä miksaamisen helpottamiseksi, jotta samat säädöt toimii kaikillä kitaroilla ilman että soundi muuttuu, ja tuntuu onnistuneen. Tosin tuon testin soundit ei olleet ihan omat suosikit mutta ruuvatessa tavoitteena oli saada mahdolliset dynamiikka-, sävy- ja sustainista johtuvat erot kuuluviin eri äänenkorkeuksilla ja dempatessa vs ei-dempatessa.
E: Eli siis, mikistä, kielistä ja plekusta (ja mikrofonin sijainnista ja korkeudesta kieleen nähden) noin signaaliketjun alkupään, signaalin lähteen, osalta. Toki efektit, vahvistin, kaiuttimet ja mikrofonit asentoineen on ne isommat signaalinmuljuttimet.
 
E2: Nyt avasin projektin pitkästä aikaa, otin vahvistinmallinnukset pois päältä ja renderöin puhtaina DI-signaaleina. https://maihinnousu.net/s/33148
 
Eli juu, metallia soittaessa ei ole hirveästi väliä kun säröt muuttaa soundia niin paljon mutta puhtailla/reunasäröillä soittaessa eroa taitaakin olla enempi.