Kitarat: kitarakamat ›

Kellarikitaristi: Saatan olla koko lailla auki, mutta jos jostain ihmeen kaupalla saisin sen verran hilloa että voisin harkita ns. custom kitaran teettämistä niin en luottaisi mihinkään ulkomaan ihmeisiin vaan uskoisin suomesta löytyvän tuon alan tietämystä riittävästi. Luuisin että kahvi kupposen äärellä olis mukava heitellä ajatuksia ja kuulla ammatilaisen torppaavan joka toisen mahdottomana. Ja uskoisin että tekovaiheissa pääsisi vielä vaikuttamaan lopputulokseen. Mutt ken tietää, minä en kun ei ole tarpeeksi paalua.
Lisään tähän vielä että tarkoitan custom kitaralla semmoista jota tehdään vain ja ainoastaan se yksi, ei muita.
 
Osuit siinä mielessä naulan kantaan että tuo oli itsellänikin alunperin se ainoa oikea vaihtoehto. Mutta kun hintaa kattelin osien päätöksien jälkeen niin kaksinkertainen hintalappu jätti Suomalaisen rakentajan pois pelistä.

KUNU: Osuit siinä mielessä naulan kantaan että tuo oli itsellänikin alunperin se ainoa oikea vaihtoehto. Mutta kun hintaa kattelin osien päätöksien jälkeen niin kaksinkertainen hintalappu jätti Suomalaisen rakentajan pois pelistä.
 
Tämä ennakkoluulo oli ja meinasin Ranilta tilata oman kitaran.. Tuossa tuttu suositteli ja kysyin Auroralta samaa kitaraa... 40€ halvempi kitara, jossa saan vaikuttaa kaikkeen kuin listalta tilattu Ran. Voitte siitä sitten arvailla kumpi tulee ;)

VIPMetal: Oot kyllä onnekas tässä suhteessa.
 
Nimim. "Kulta, siellä Matkahuollossa ois yks paketti oottamassa", mies toteaa lakonisesti. "Mitä, joku kitarako??", vaimo vastaa. "Niin...", ja taas mennään...
 
Täytyy kyllä myöntää. :) Meillä: "Kulta, taidan sittenkin ostaa sen käytetyn CS Fenderin. Uusi Ruokangas on kuitenkin aika hurjan hintainen." Vaimo vastaa: "Kyllä se nyt kannattaisi laittaa se Ruokangas jo viimein, saat itse sitten päättää siihen kaikki mitä haluat. Ja olisihan se kotimaista käsityötä, katso miltä tämä väri näyttäisi...", ja taas mennään... :D
 
Jaager: Soitan sulle huomenna. :) Löysitkö muuten telineen?

Gabe: Täytyy kyllä myöntää. :) Meillä: "Kulta, taidan sittenkin ostaa sen käytetyn CS Fenderin. Uusi Ruokangas on kuitenkin aika hurjan hintainen." Vaimo vastaa: "Kyllä se nyt kannattaisi laittaa se Ruokangas jo viimein, saat itse sitten päättää siihen kaikki mitä haluat. Ja olisihan se kotimaista käsityötä, katso miltä tämä väri näyttäisi...", ja taas mennään... :D
 
Ite toistaseksi sanoin vaimolle, että mielummin kaveri jonka nimi on Kai kuin Darius :) Selvitti ajatuksia paljon ja unohdin hullutukset
 
Soitan sulle huomenna. :) Löysitkö muuten telineen?
 
Älä aikasin ainakaa .. Voi olla krapula. Löytyi!! Tilasi tompalta samalla, kun ostin laukun. Mitään suojaa kamoille jos joutuu kuskaamaan jonnekkin. Korkin käyn hakemassa kun Aurora on valmis.

Novo tuu ny :)
 
vapaasta:
novo: Helevetti ku nuo yhet sankarit on tuon Suhr-ketjunkin dadanneet pilalle.

VIPMetal: Niin, yleensä sitä fiilistellään yhdessä toisten kitarakamaostoksia/haaveita.
 
Vaikka en Suhr-kitaroista mitään tiedäkään, niin tämä keskustelun off topic osa rohkaisee osallistumaan.
Enivei, on tosiaankin suuri ilo fiilistellä kaverin hankintoja. Kaverini JH - jolla siis sattumalta samat nimikirjaimet kuin esikuvallaan - hankki vihdoin tuossa viime talvena ameriikan Straton, on Fenderin 40 tai 50 Anniversary malli, en muista ja on todella tyytyväinen siihen.
Kitara oli mulla lainassa viikon verran ja olin itsekin aivan liekeissä siitä kitarasta ja erityisesti siitä että JH oli sen itselleen hankkinut. Sen hyvä fiilis välittyi minulle ja sain kokea siitä osan. Hienoa!
Oli myös hienoa vertailla sitä keppiä omaan Ostercasteriini, joka soundiltaan hieman erilainen, kirkkaampi, mutta joka seikka lisäksi toi itselle onnistumisen iloa taas siinä omassa tekemisessä. Kyllä todellakin musakamojen nysväämisestä fiilistelyn tuplapotti helpommin tulee kuin lotossa.

Mina kavin tanaan testaamassa John Cruzin masterbuildia. Paska.
 
Ole tassa nyt hullu viisas.

KUNU: Verrathaanko tässä nyt Gotoh vs OFR? Jos näin niin ei todellakaan ole sama, Gotohin floikka pessee OFRn mennen tullen ja palatessa.
 
Meinasin tuota kyseisessä kitarassa olevaa Gotohin mallia, en sitä että se olisi jotenkin huonolaatuinen.
 
hallu: En tietenkään voi vastata toisen puolesta, mutta itse tulkitsin kommentin tarkoittaneen, että mikä tahansa kritiikki on helppoa kuitata kateutena.
 
Juuri tätä hain, kolmessa promillessa ulosanti saattaa olla vähän epäselvää.
 
Gabe: Tästäkin huolimatta rohkenen väittää että jokainen vähänkään pidemmän aikaa soitellut kykenee helposti huomaamaan mikä siinä parin kolmen tonnin kitarassa oikein maksaa kun sitä vertaa parin kolmen sadan vastaavaan.
 
Tässä pitää muistuttaa tuosta Chapman sokkotestistä, jossa Fender CS ja Squier menivät sekaisin, eikä Esp erottunut Ltd:eestä, eli ei kaikki niitä eroja huomaa. Nuo kaverit kumminkin testailevat noita kamoja työkseen. Varmasti eroja on, mutta kuinka merkittäviä.

Näemmä kritiikkiä löytyy, muttei uskalla tulla ilmaisemaan vikumisiaan.

markkuilari: Tässä pitää muistuttaa tuosta Chapman sokkotestistä, jossa Fender CS ja Squier menivät sekaisin, eikä Esp erottunut Ltd:eestä, eli ei kaikki niitä eroja huomaa. Nuo kaverit kumminkin testailevat noita kamoja työkseen. Varmasti eroja on, mutta kuinka merkittäviä.
 
Minun on vaikea uskoa sitä pätkää ihan rehelliseksi. Kapteenin huumorin tietäen, ja sen, että siellä myydään noita vehkeitä... Etenkin kun CS:n ostajat eivät mieltään tuollaisesta muuta, mutta potentiaaliset skujumiehet saattavat vakuuttua hyvinnii.
 
ESP:n ja hyvän LTD:n eroista en niin tiedä.

Hynkel: Minun on vaikea uskoa sitä pätkää ihan rehelliseksi. Kapteenin huumorin tietäen, ja sen, että siellä myydään noita vehkeitä... Etenkin kun CS:n ostajat eivät mieltään tuollaisesta muuta, mutta potentiaaliset skujumiehet saattavat vakuuttua hyvinnii.
 
Eikös toi ollut se pätkä missä ei huomannut eroa vaikka noiden kitaroiden kaulathan ovat aivan eri paksuisia? Jos ei tollaista muka oikeasti huomaa, niin en kyllä kuuntelisi noiden herrojen vinkkejä lainkaan. Sama asia kuin ei huomaisi kummassa kupissa on kylmää ja kummassa kuumaa kahvia.

Hynkel: Minun on vaikea uskoa sitä pätkää ihan rehelliseksi...
 
Joo, eipä kyllä voi ammattilaisista puhua, jos ei erota pari sadan ritsaa monen tonnin kitarasta.
 
Ihan oikeasti. Menkääs nyt, epäilevät tuomaat, kauppaan ja kokeilkaa itse, jos ette usko, että niissä on oikeasti eroja. Kyllä niissä valitettavasti on. Minusta ylipäätään lässytys siitä, ettei 300 ja 3000 kitarassa ole mitään eroa, on melkoista älyllistä tyhjäkäyntiä. Ja varsinkin väite, että 300 ritsaa "pesee ja pieksee" kalliita customeita on kerrassaan naurettava.
 
Ei sillä, etteikö halvallakin hyvää voisi saada, mutta rajansa kaikella...
 
klobasa: Eikös toi ollut se pätkä missä ei huomannut eroa vaikka noiden kitaroiden kaulathan ovat aivan eri paksuisia? Jos ei tollaista muka oikeasti huomaa, niin en kyllä kuuntelisi noiden herrojen vinkkejä lainkaan. Sama asia kuin ei huomaisi kummassa kupissa on kylmää ja kummassa kuumaa kahvia.
 
Juuri näin.

markkuilari: .....................
 
Tässä pitää muistuttaa tuosta Chapman sokkotestistä, jossa Fender CS ja Squier menivät sekaisin, eikä Esp erottunut Ltd:eestä, eli ei kaikki niitä eroja huomaa. Nuo kaverit kumminkin testailevat noita kamoja työkseen. Varmasti eroja on, mutta kuinka merkittäviä.
 
Minä olen sitä mieltä, että ne varsinaiset erot tulevat esille vasta ajansaatossa ja kun kitaraa säätää jolloin laatukitara alkaa erota halpiksesta (ja jos ei eroa, niin sitten se halpiskin on laatukitara). Tästähän oli joskus joku muu keskusteluketju, jossa kirjoittelin pitkät pätkät juuri tuosta Chapmanin testistä.
 
Keskeisin ajatus oli, että mietitään ensin ne hyvän kitaran tunnusmerkit ilman mojoja sun muuta. Ne ovat, että kitara on mahdollista saada hyviin säätöihin, että kitara soi suunnilleen samalla tavalla jokaiselta nauhaväliltä (atakki ja sustaini) tai siis soi ainakin johdonmukaisesti, ja että se tekee sen saman myös viiden tai jopa kymmenen vuoden päästä. Kun nuo vaatimukset täyttyy, niin kitara on hyvä ihan hintalapusta riippumatta.
 
Aina viitataan niihin resonointeihin sun muihin, että onpa hyvin resonoiva yksilö ja silleen. Olen itsekin nähnyt kitaroita jotka resonoi hyvin, nimittäin hihnatapeista ja viritintapeista lähtien resonoivat vähän joka suuntaan ja kilisevät ja kolisevat. Kaikki laatukitarat joita olen kokeillut ovat olleet sellaisia että ne eivät juuri resonoi, mutta soivat hyvin. Ja tämä siis hintalapusta riippumatta (yleensä kylläkin kalliimmat kitarat ovat vähän parempia, niin se vaan menee).

Tuolla toisaalla kirottiin ettei uskalleta näkemyksiä tuoda ilmi Suhreista täällä ja sopivasti tässä keskusteltiin kitaroiden hintaluokkakohtaisista eroista.
 
Tuossa joskus taannoin kokeilin ja käpistelin sitä Suhrin ns. karvalakkimallia. Parin tonnin keittiönpöytä floikalla ja hsh-mikityksellä.
 
Kitara oli laadukkaasti valmistettu, mutta auttamattoman tylsä ja persoonaton. Vähän niinku Ibanez RG jolla on tavallista vähemmän sanottavaa. Se keskinkertaisuuden määrä joka kitaraan oli saatu sullottua oli suorastaan hämmentävä, en löytänyt yhtäkään ominaisuutta joka olisi tehnyt siitä mahtavan, vastaavasti en löytänyt mitään merkittävän kehnoakaan.
 
Hajuton, mauton ja vähän rumanpuoleinen.

Osteri: Enivei, on tosiaankin suuri ilo fiilistellä kaverin hankintoja.
Kyllä todellakin musakamojen nysväämisestä fiilistelyn tuplapotti helpommin tulee kuin lotossa.
 
Tätähän nämä on juuri parhaimmillaan. :) Eihän toisen ilo ole mitään itseltä pois.
 
markkuilari: Tässä pitää muistuttaa tuosta Chapman sokkotestistä, jossa Fender CS ja Squier menivät sekaisin, eikä Esp erottunut Ltd:eestä, eli ei kaikki niitä eroja huomaa. Nuo kaverit kumminkin testailevat noita kamoja työkseen. Varmasti eroja on, mutta kuinka merkittäviä.
 
Tuossa tulikin jo yllä kritiikkiä perusteluineen tätä Chapmanin sokkotestiä vastaan. Olen itsekin vähän skeptinen tämän pätkän rehellisyyttä koskien, lähinnä siitä syystä että omat kokemukset sanoo jotain ihan muuta. Ollaan kaverin kanssa aina joskus tehty soitinliikkeessä tällaisia sokkotestejä ihan hupimielessä. Kyllä meistä kumpaisellekin Gibson Les Paul erottui Epiphonen vastaavasta helposti, samoin Squierin erotti helposti aidosta Fenderistä. Enkä edelleenkään sano että Epiphone tai Squier mitenkään soittokelvottomia tai huonoja olisivat, mutta kyllä niitä eroja löytää silmät kiinnikin. Eikä se sokkotestikään vielä koko totuutta kerro koska eihän se kitaran laatu (tai sen puute) koko loistossaan tule esiin muutaman minuutin testissä.

markkuilari: Tässä pitää muistuttaa tuosta Chapman sokkotestistä, jossa Fender CS ja Squier menivät sekaisin, eikä Esp erottunut Ltd:eestä, eli ei kaikki niitä eroja huomaa. Nuo kaverit kumminkin testailevat noita kamoja työkseen. Varmasti eroja on, mutta kuinka merkittäviä.
 
Kotona oli 1300€:n am std strat ja 400€:n squier CV 50's strat ja kalliimpi sai lähteä, koska halvempi oli mielestäni parempi.
 
Sokkotestissä tosin eivät millään olisi menneet sekaisin. Siitä pitää huolen 0,5kg painoero (CV:n hyväksi), CV:n akustisesti kirkkaampi sointi (vaahteraotelauta?) ja am std:n selvästi parempi viimeistely (tästä se hintaero varmaan suurimmaksi osaksi johtuukin).

Muutama senttini Andertonsin sokkotesteistä. Lee ja "Chappers" tekevät noita videoitaan Andertons Music Companyn nimissä. Tämän firman modus operandina on myydä musakamaa. Näinä aikoina "halvoilla" kitaroilla (250 - 650e) tuntuisi olevan paljon enemmän menekkiä kuin "kalliimmilla" merkkikitaroilla.
 
Jos isojen tekijöiden kitarakaupat menevät saman suuntaisilla katteilla kuin musiikin vähittäismyynnissä, kaupan kate halpiksen myynnistä on suhteellisesti parempi kuin kalliin kitaran myynnistä.

Itellä on ollu halpoja kitaroita paljonkin, ja muutama keskihintainenkin ja kyllä täytyy todeta, että kyllä esim tuo nykyinen Music man JP6:n saa paljon parempiin säätöihin kuin edullisemman pään kitarat. Juurikin actionin suhteen noita ritsoja ei saa oikein säätämälläkään lähellekkään tota tasoa. Hiomapaperia on myös näytetty noille kitaroille huomattavasti enemmän kuin indonesin ibanezille.
 
Mutta kyllä luultavasti tuun hommailemaan noita halpoja iboja jatkossakin jos halvalla tulee vastaan, noista kun viilaa näyttämällä yms muita mukavia pikkuduuneja tekemällä saa ihan soitettavia pelejä.

2kpl Suhrustimia on ollut:3-mikkinen Custom classic T, ittensä Johnin signeeraama Tele, kolmen tonnin keppi, josta ei löytynyt yhtään moitteen sijaa, puut ja tekeminen ensiluokkaista, mutta kas kummaa, jätti muuten täysin kylmäksi, varmasti loistava työkalu, vaan jotenkin ihan vailla persoonaa, noh, se oli vaihdossa tullut, en kyllä yhdestäkään pulttikaulaisesta maksaisi tuollaisia hintoja. Voisi luonnehtia lyhyesti:Vähän parempi Bahco:n siirtoleuka-avain, siis kansan kielellä hyvä jakari.
 
Toinen oli:Custom Classic antique 64`Strato, paras Strato mitä on ollut, noudatteli samoja linjoja, ei yhtään moitteen sijaa, kaikki ensiluokkaista,tässä oli kyllä luonnekin mukana, vaan nuo relic-mallit ei oo meikän juttu, ois ehkä jäänytkin, jos ei ois ollut "tehdasrusikoitu", arvokas keppi, vaihdossa tuli ja matka jatkui uudelle onnelliselle omistajalle lyhyen tuttavuuden jälkeen.
Tulee mieleen Suhr:eista joku kalpea sukulaisuus-suhde Pärssisen keppeihin?